Uutinen

Kuvituskuva vastuullisuudesta.

Istekin hiilijalanjälki 2024

Hiilijalanjäljen laskenta on tehty vuodesta 2022 lähtien ja se kattaa kaikki toimintamme kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2024 Istekin hiilijalanjälki oli 33 666 tCO2-ekv. Selkeästi suurimmat päästöt syntyvät Scope 3 kategoriaan kuuluvista hankinnoista ja ostoista (77 %) sekä myytyjen tuotteiden käytöstä ja kierrätyksestä (17 %). Energiankulutus on merkittävä osa hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutustamme. Käyttämämme sähkö on pääsääntöisesti peräisin uusiutuvista energialähteistä, minkä seurauksena Scope 2 päästöt vähenivät 54 % edellisestä vuodesta. Lisäksi Scope 2 päästöjä vähensi helmikuussa 2024 käynnistetty tuottavuusohjelma oman toiminnan kulujen säästämiseksi. Laskentaperusteet Hiilijalanjäljen laskennassa hyödynnämme Greenhouse Gas Protocol -standardia ja käytämme apuna ulkopuolisia asiantuntijoita tulosten tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Hiilijalanjälkilaskenta kattaa organisaation koko arvoketjun: yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt (Scope 1), ostoenergiasta syntyvät epäsuorat päästöt (Scope 2), sekä myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli epäsuorat päästöt (Scope 3). Laskentaan mukaan luettavat päästöt on rajattu koskemaan toiminnallista hallintaa, eli organisaation hallinnassa olevat vuokratut ja liisatut hyödykkeet on laskettu organisaation päästölähteiksi. Kehitämme edelleen osaamistamme, parannamme datan kattavuutta ja luotettavuutta päästölaskennan tarkentamiseksi. Esimerkkejä kehittämiskohteista ovat spendiin perustuva hankintojen päästölaskenta,  toimitilojen energiankulutus on laskettu käytössä olevan pinta-alan, ei todellisen kulutuksen perusteella ja työssäkäyntimatkustuskyselyn toteutustapa antaa nykyisellään vain karkean arvion hiilijalanjäljestä. Mistä organisaation hiilijalanjälkilaskenta muodostuu?  Hiilijalanjälkilaskennassa päästöt jaotellaan kolmen luokan (Scope) alle. Niiden avulla pystytään kuvaamaan ja erottelemaan mistä yrityksen hiilijalanjälki muodostuu.  Scope 1: Suorat päästöt  Laskentaan kuuluvat suorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen omasta toiminnasta ja sen kontrolloitavista lähteistä. Näihin päästölähteisiin kuuluvat esimerkiksi oma energiantuotanto, kiinteistöt ja ajoneuvot.  Scope 2: Ostoenergian päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen ostamasta energiantuotannosta syntyvät epäsuorat päästöt. Näihin päästölähteisiin kuuluvat omaan käyttöön ostetun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat päästöt.  Scope 3: Epäsuorat päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt. Nämä päästöt syntyvät osana yrityksen toimintaa, mutta ne ovat peräisin asioista, joita yritys ei itse omista tai kontrolloi. Tällaisia päästölähteitä voivat olla siis esimerkiksi yrityksen ostamien tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Tämän vuoksi Scope 3 päästöjen laskeminen on vaikeampaa kuin Scope 1 ja Scope 2 päästöjen laskeminen. Scope 3 osalta päästölähteet voidaan jakaa arvoketjun mukaan ennen raportoitavaa organisaatiota aiheutuviin ja raportoitavan organisaation jälkeen aiheutuviin päästölähteisiin. Yhteensä päästölähdekategorioita on 15.  Istekin hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu seuraavat Scope 3 päästökategoriat:  Ostot ja hankinnat  Tuotantohyödykkeet  Energiatuotannon elinkaarivaikutukset  Saapuva logistiikka  Jätehuolto  Liikematkustaminen  Työssäkäyntimatkustaminen  Lähtevä logistiikka  Vuokratut tuotteet ja laitteet  Lue lisää Greenhouse Gas Protocol Corporate Standardista.

Istekin hiilijalanjälki 2024 Read More »

Kuvituskuva

MD Diabetes huolijonolle on myönnetty CE-merkki

Istekin ensimmäiselle lääkinnälliselle laitteelle MD Diabetes huolijonolle on myönnetty CE-merkki. Ilmoitettu laitos SGS Fimko on myöntänyt Istekin ensimmäiselle lääkinnälliselle laitteelle CE-merkin. Ilmoitetut laitokset ovat riippumattomia ulkopuolisia arviointilaitoksia, jotka suorittavat asetuksen mukaisia vaatimustenmukaisuusarviointeja. Tuote on kehitetty yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa ja tulee sinne käyttöön ensimmäisenä. ”Tämä on hieno todistus kyvykkyydestämme valmistaa lääkinnällisiä laitteita. Koko tiimi on tehnyt laadukasta ja hyvää työtä,” toteaa Istekin liiketoimintapäällikkö Jyrki Tirkkonen. Tuotteen avulla pystytään siirtymään diabeteksen kalenteriperustaisesta hoidosta tarveperustaiseen hoitoon. Tuote on tarkoitettu käytettäväksi 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille insuliinipuutosdiabetesta sairastaville potilaille. Terveydenhuollon tehokkuus lisääntyy, kun diabeteshoidon painopistettä pystytään kohdentamaan seulontaluontoisista kontrollikäynneistä tarveperusteiseen hoitoon. Tarveperusteisessa hoidossa potilas saa hoidon silloin, kun tarve ilmenee. Potilailta säästyy aikaa ja rahaa, kun heidän ei tarvitse käydä rutiininomaisisilla ja todennäköisesti vähähyötyisillä seulontakäynneillä vastaanotolla. Rutiinikäyntien vähenemisestä vapautuvia terveydenhuollon resursseja pystytään kohdentamaan huonommassa hoitotasapainossa olevien potilaiden intensiivisempään hoidonohjaukseen. Hoitotasapainon parantuessa saadaan uusia potilaita tarveperusteisen hoidon piiriin.  Diabetekseen liittyviä kustannuksia pystytään vähentämään merkittävästi kun diabetekseen liittyvää ylikuolleisuutta, työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä sekä komplikaatioita pystytään välttämään potilaiden glukoositasapainon parantuessa. ”MD Diabetes huolijonosta on suunnitelmia jo uusien versioiden osalta. Tämän lisäksi suunnitelmissa on uusia tuotteita ja tulevia tuotteita etsitään. Olemassa olevaan lääkinnällisten laitteiden laatujärjestelmään tullaan ottamaan huomioon myös tekoälyasetuksen mukaiset vaatimukset. Tämä työ alkaa meillä kesälomien jälkeen. Tekoälyasetuksen lisäys mahdollistaa entistä laajemman tuoteportfolion ja esimerkiksi ennakoivaa hoitoa,” kommentoi Tirkkonen.   Lisätietoa: Jyrki Tirkkonen, liiketoimintapäällikkö Esa Jalonen, laatuvastaava Tiina Järvilä, säännösten noudattamisesta vastaava henkilö

MD Diabetes huolijonolle on myönnetty CE-merkki Read More »

Kuvituskuva, jossa hoitaja käyttää tabletti-tietokonetta.

Arkistoinnin palvelut tuovat kustannussäästöjä

Istekin Arkisto-palvelu helpottaa arkistointityötä ja tuo kustannussäästöjä. Kun tarpeettomaksi jääneet järjestelmät voidaan konsolidoinnin avulla ajaa alas, se tuo huomattavia kustannussäästöjä asiakkaalle ja suoria vaikutuksia liiketoimintaan. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue hankki keskitetyn asiakas- ja potilastietojärjestelmän korvatakseen hoitoyksiköissä käytössä olleet useat erilliset järjestelmät. Näin Keusote säästää lähes €1M vuodessa. Lue lisää Keusoten 4.7.2025 julkaistusta tiedotteesta. Istekki on tuottanut vuodesta 2022 asti Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin palvelua. Istekki Arkisto -palvelun avulla tuotetaan sähköinen asiakirjojen arkistointi ja niihin liittyvien prosessien hallinta. Lue lisää Istekin palvelusta.  

Arkistoinnin palvelut tuovat kustannussäästöjä Read More »

Kuvituskuva, jossa lääkäri kirjoittaa kannettavalla tietokoneella. Lääkärillä on päällään valkoinen takki ja kaulassa stetoskooppi.

Kustannustehokkuutta ja säästöjä hyvinvointialueille yhteisillä tietojärjestelmillä

Yhteiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät tuovat hyvinvointialueille kustannushyötyjä ja tehostavat toimintaa. Olemme Istekissä laatineet hyvinvointialueille pitkän aikavälin suunnitelmat asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseksi yhdessä asiakkaidemme kanssa. Yhteisten järjestelmien käyttöönotto vastaa sekä hyvinvointialueen palvelurakenteen muutoksiin että taloudellisiin haasteisiin ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen pitkäjänteisesti. Hyvinvointialueilla tarvitaan joustavuutta asiakaskunnan muuttuessa, henkilöstön liikkuessa alueiden sisällä ja palveluiden siirtyessä osin myös digitaalisiin kanaviin. Samalla on huolehdittava palveluiden saavutettavuudesta heille, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluiden käyttöön. Yhteiset järjestelmät mahdollistavat: Toiminnan muutoksen tukemisen Asiakkaiden ja henkilöstön liikkumisen alueilla Yhdenmukaiset digitaaliset palvelut kansalaisille ICMT-kustannusten merkittävän säästön Järjestelmien hallitun elinkaaren ja jatkokehityksen Järjestelmien määrässä merkittävä muutos Yhtenäistämisen myötä lukuisista rinnakkaisista järjestelmistä siirrytään kohti yhtä yhteistä järjestelmää kullakin alueella. Vanhojen järjestelmien katselukannat ja operatiiviset versiot arkistoidaan. Niiden tilalle otetaan käyttöön modernit ratkaisut, jotka on valittu julkisen kilpailutuksen kautta. Esimerkiksi: Asiakastietojärjestelmät ja oppilashuolto: Vanhoja järjestelmiä 70 kpl Uudessa mallissa käyttöön tulee 1 asiakastietojärjestelmä per alue Potilastietojärjestelmät: Vanhoja järjestelmiä 29 kpl Uudessa mallissa käyttöön tulee 1 potilastietojärjestelmä per alue Kustannussäästö jopa 10 miljoonaa euroa Yhteisten järjestelmien ansiosta pelkästään kahden hyvinvointialueasiakkaamme kohdalla saavutetaan noin 10 miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö. Suurin säästö syntyy käyttömenojen vähenemisestä sekä päällekkäisten järjestelmien poistumisesta. Lisäksi säästöä syntyy versiopäivitysten ja lakimuutosten toteutusten vähentyessä, kun jatkossa ylläpidetään vain yhtä järjestelmää useiden sijaan.  Muutoksella on myös laajempi vaikutus, sillä toiminnan tehostumisen potentiaali on merkittävä. Kokonaiskuva ja yhteistyö ratkaisevat Tällaisen muutoksen valmistelu ja läpivienti vaativat kokonaiskuvan hallintaa ja vahvaa yhteistyötä. Ne ovat asioita, joita ei voida toteuttaa pistemäisesti eikä irrallisina teknisinä ratkaisuina. Meillä Istekissä asiakkaidemme tarpeet ohjaavat toimintaa. Yhteistyömme perustuu luottamukseen, avoimeen vuoropuheluun ja yhteiseen näkemykseen siitä, miten tietojärjestelmät parhaiten tukevat hyvinvointialueiden arkea ja kehitystä. Rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa koko sote-toiminnan kattavia kokonaisuuksia, joissa järjestelmien yhteentoimivuus, kustannustehokkuus ja kehityspolku ovat keskiössä. Täysi kustannushyöty saavutetaan vanhojen järjestelmien alasajon myötä. Seuraava askel on huolehtia järjestelmien elinkaaresta ja varmistaa, että ne tukevat toiminnan tarpeita myös jatkossa. Muutoksessa ollaan jo pitkällä, ja tavoitteena on ottaa uudet asiakas- ja potilastietojärjestelmät käyttöön vuosien 2025-2026 aikana.  

Kustannustehokkuutta ja säästöjä hyvinvointialueille yhteisillä tietojärjestelmillä Read More »

Kuvituskuva, jossa on kaksi läppäriä vastakkain ja niiden päällä ict-verkosta muodostuvat kädet jotka kättelevät eli yhdistävät koneet toisiinsa.

Blogi: Päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalvelujen kehitystä asiakkaan arjesta käsin

Vaikuttavat ICT-palvelut eivät synny teknologia edellä, vaan todellisten tarpeiden pohjalta tukemaan työn muutosta ja organisaatioiden kehitystä. Meillä Istekissä palvelukehitys perustuu monipuoliseen tutkimukseen, testaamiseen ja jatkuvaan vuoropuheluun asiakkaidemme kanssa. Se sisältää vertailuja, kilpailutuksia ja yhteisiä PoC- ja pilotointihankkeita eri teknologioiden soveltuvuuden arvioimiseksi. Kehitämme palveluja, jotka eivät ainoastaan vastaa tulevaisuuden teknisiin vaatimuksiin, vaan tukevat myös asiakasorganisaatioiden työn ja toimintatapojen kehittymistä. Kehitämme parhaillaan päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalveluita, joiden varassa hyvinvointialueiden ammattilaiset käyttävät tietojärjestelmiä eri työympäristöissä. Jotta voimme varmistaa palvelujen toimivuuden todellisissa tilanteissa, keräämme kehitystyön tueksi syvempää ymmärrystä erilaisista käyttötapauksista, käyttäjärooleista, työympäristöistä ja toimintatavoista. Kartoitamme avoimesti eri vaihtoehtoja ja niiden mahdollisuuksia ja fokusoimme niihin ratkaisuihin, jotka parhaiten tukevat asiakkaitamme niin teknisesti kuin käytännön työssä. Hyödynnämme kehityksessä Citrix-, Microsoft- ja Google-yhteensopivia ratkaisuja, joita arvioimme laaja-alaisesti. Teknologian arviointi vaatii muutakin kuin teknisiä speksejä Arvioimme teknologioita järjestelmällisesti muun muassa yhteensopivuuden, suorituskyvyn, ylläpidettävyyden, tietoturvan ja elinkaarikustannusten näkökulmista. Lisäksi analysoimme ratkaisujen kykyä integroitua asiakkaiden olemassa oleviin ympäristöihin, skaalautuvuutta erilaisiin käyttötilanteisiin sekä riippuvuuksia, joita ne tuovat mukanaan. Näin varmistamme, että tarjoamamme ratkaisut ovat paitsi teknisesti toimivia, myös strategisesti kestäviä. Teknologisen arvioinnin lisäksi tarkastelemme käyttäjien arkea ja toimintaympäristöjä. Tavoitteena on ymmärtää, millaisiin käyttötapauksiin eri ratkaisut soveltuvat parhaiten; liikkuvaan työhön, nopeaan kirjautumiseen, erikoissovellusten käyttöön tai vaikkapa tietoturvakriittisiin tilanteisiin. Kenttäymmärrys tekee teknologiasta vaikuttavaa Ymmärtääksemme paremmin, missä ja miten teknologiaa sote-alalla oikeasti käytetään, haastattelimme istekkiläisiä, joilla on aiempaa kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon työstä ennen siirtymistään meille. Taustat vaihtelivat ensihoidosta kotihoitoon ja erikoissairaanhoidosta kehittämistehtäviin. Haastattelujen avulla piirtyi konkreettinen kuva työn arjesta: sitä tehtiin asiakkaiden kodeissa, ambulansseissa, osastoilla, toimistoissa ja ajoittain myös etänä. Kuulimme, miten järjestelmiä käytetään, missä kohtaa teknologia tukee työntekoa ja missä se taas tuo hidasteita. Haastattelujen rinnalle nostimme myös pro gradu -tutkielman (Mari Laukkanen 2022), joka tarkastelee teknologian käyttöä kotihoidossa. Se tarjosi tutkimuspohjaisen vahvistuksen monille käytännön havainnoillemme. Käytännön tieto jalostui päätöksiä ohjaavaksi malliksi Tämän työn tuloksena rakensimme pisteytysmallin, jossa tekniset arviointikriteerit yhdistyvät käyttäjälähtöisiin ja toimialakohtaisiin vaatimuksiin. Malli auttaa vertailemaan eri teknologioita läpinäkyvästi ja tuottamaan perustellun suosituksen: esimerkiksi tukeeko ratkaisu liikkuvaa työtä kentällä vai edellyttääkö se kiinteää työpistettä, onko se tietoturvallisesti hallittavissa keskitetysti tai pystyykö se palvelemaan nopeasti vaihtelevissa olosuhteissa. Tärkeämpää kuin itse malli, on kuitenkin se oppi, mikä syntyi prosessin aikana. Teknologiaa ei voi kehittää erillään sen käyttöympäristöstä. Käyttökonteksti määrittää tarpeet. Siksi yhdistämme teknisen osaamisemme kentältä kerättyyn käytännön ymmärrykseen ja juuri se tekee ratkaisuistamme aidosti vaikuttavia. Strategiaa käytännön teoiksi Palvelukehityksemme ei tapahdu tyhjiössä. Se kytkeytyy suoraan Istekin strategisiin tavoitteisiin. Tuottavuutta lisäämme kehittämällä ratkaisuja, jotka poistavat arjen kitkaa ja säästävät ammattilaisten aikaa. Asiakaskokemusta kehitämme kuuntelemalla ja ymmärtämällä asiakkaan maailmaa ja suosittelemalla sen pohjalta oikeita valintoja. Toimintaa turvaamme ja kehitämme tarjoamalla teknologioita, jotka ovat toimintavarmoja, tietoturvallisia ja käyttäjälle mielekkäitä. Ja tämän kaiken mahdollistaa jatkuvasti kehittyvä osaaminen, jonka turvin tunnistamme muuttuvassa toimintaympäristössä niitä ratkaisuja, jotka tuottavat asiakkaillemme parhaan hyödyn. Kun ymmärrämme, miten arki todella toimii, pystymme varmistamaan, että teknologia ei ole este, vaan mahdollistaja. Ja silloin teemme juuri sitä, mitä strategiamme edellyttää: muutamme ymmärryksen teoiksi. Miksi tämä kaikki on tärkeää? Päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalvelujen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa entistä paremmin asiakkaiden pääte- ja paikkariippumaton työskentely, parantaa tietovarantojen turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä tuottaa kustannussäästöjä ICT-palveluissa. Tällaiset palvelut muuttavat merkittävästi ICT-infrastruktuuria ja juuri siksi on olennaista, että kehitys perustuu sekä tekniseen huippuosaamiseen että vahvaan asiakasymmärrykseen.   Kirjoittajat: Sini Lindroos, johtava asiantuntija Pasi Savolainen, liiketoimintapäällikkö

Blogi: Päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalvelujen kehitystä asiakkaan arjesta käsin Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö käyttää läppäriä ja antaa asiakkaana hyvää arviota yrityksen toiminnasta.

Tilannekatsaus projektien asiakaskokemuksen parantamiseksi Istekissä

Asiakaskokemuksen parantaminen on Istekin strategian yksi tärkeä tavoite. Joulukuun uutisessa esittelimme asiakaspalautteista kerättyjä kehityskohteita, joita päätettiin edistää laadun parantamiseksi. Esittelemme aiemmin valikoitujen kehityskohteiden tilannetta sekä tulevia kehityskohteita. Tunnistimme kehitystarpeeksi asiakasprojektien ohjausryhmätyöskentelyssä toimivien roolien ja vastuiden kirkastamisen. Istekin liiketoiminnoille ja asiakkuuden hallinnalle järjestettiin koulutus asiakasprojektien omistajuuteen ja rooleihin liittyen yhteistyössä Istekin PMO:n ja liiketoimintojen kanssa. Keväällä 2025 fasilitointikoulutuksessa kehitimme projektihenkilöstön osaamista tuloksellisten tilaisuuksien järjestämisessä ja ryhmätilanteiden johtamisessa. Näiden taitojen avulla voimme tukea asiakkaitamme ja projektitiimejämme onnistumaan yhteistyössä entistä paremmin. Olemme kehittäneet toiminnanohjausjärjestelmäämme lisätäksemme toimitusten laadukasta läpivientiä opastavilla ja ohjaavilla tarkistuslistoilla tarvittaville projektirooleille. Lisäksi Istekissä on panostettu toimituksen suunnittelu- ja toteutusvaiheen väliseen yhteistyöhön entisestään mm. katselmontikäytäntöjen avulla. Tällä varmistetaan tarvittavan tiedon siirtyminen projektipäällikölle projektin käynnistyessä. Seuraamme ja tuemme projektipäälliköiden projektinhallinnan osaamisen kehittämistä aktiivisesti. Tarkastelemme myös toteutettujen kehitystoimenpiteiden vaikutuksia mm. projekteista saamiemme asiakaspalautteiden kautta. Palautteet auttavat meitä ohjaamaan kehityksemme oikeisiin asioihin projektitoiminnassamme. Uutisoimme kehitystoimenpiteiden edistymisestä seuraavan kerran joulukuussa 2025.

Tilannekatsaus projektien asiakaskokemuksen parantamiseksi Istekissä Read More »

Kuvassa Istekin Anni Sormunen puhumassa Kood/Sisun ja Istekin järjestämässä Midsummer Hackathon tapahtumassa yleisölle.

Automaatioharppaus Istekin ja kood/Sisun voimin – opiskelijaratkaisu vakuutti

Istekki ja kood/Sisu järjestivät ensimmäisen yhteisen hackathonin, jossa syntyi innovatiivinen automaatiotyökalu todelliseen työelämän tarpeeseen. Todellisen työelämän innoittama Tieto-, viestintä- ja terveysteknologiayhtiö (ICMT) Istekki järjesti ensimmäistä kertaa oppilaitosyhteistyöhön pohjautuvan hackathonin yhdessä koodikoulu kood/Sisun kanssa. Tapahtumassa kehitettiin järjestelmää, jolla dokumenttilomake voidaan muuntaa nopeasti yhteensopivaksi monille eri alustoille. Idean taustalla oli asiakkaan tilaama suuri asiakirjaprojekti, jonka toteuttaminen ilman nykyteknologiaa vaatisi paljon manuaalista työtä. ”Tajusimme tässä loistavan tilaisuuden tapahtumalle, jossa kood/Sisun opiskelijat pääsivät hyppäämään koulutuksen aikana ohjelmistokehittäjien kenkiin ja todellisen työelämän haasteisiin. Kyse ei ollut tapahtumaa varten luodusta haasteesta, vaan todellisesta yhteiskunnallisen tason ongelmanratkonnasta”, avaa Istekin johtava asiantuntija Hanna Huuskonen. Hackathonissa opiskelijoilla oli noin vuorokausi aikaa kehittää paras ratkaisunsa haasteeseen. Tapahtumaan osallistui 30 koodikoulun opiskelijaa, jotka muodostivat kolmen hengen tiimejä. Haasteenanto, resurssit ja esittelyaikataulu annettiin tapahtuman alussa. Automatisointi säästää työtunteja Manuaalinen työ hidastaa prosesseja monilla aloilla, vaikka teknologia tarjoaisi siihen nopeampia ratkaisuja. ”Jos 800 dokumenttia käsiteltäisiin yksitellen eri järjestelmiin sopiviksi, se veisi työaikaa arviolta 3500 tuntia, eli yli 480 työpäivää. Valmiiksi automatisoidulla työkalulla aikaa kuluu vain murto-osa”, kertoo Istekin lomakepalvelujen tuoteomistaja Anni Sormunen. Lomakestandardia ollaan parhaillaan päivittämässä SFS (Suomen standardit) vetoisesti ja myös Istekki on mukana päivitystyössä. ”Lomakepalvelun työvaiheiden osittainenkin automatisointi helpottaa ja nopeuttaa asiantuntijoiden tekemistä. Lomakkeita tuotetaan saavutettavuuslain ja lomakestandardin linjausten mukaisesti, joten työssä tulee ottaa monta tärkeää tekijää huomioon”, lisää Istekin lomakepalvelujen asiantuntija Tarja Räsänen. Voittajaratkaisu erottui toimivuudellaan ja toteutuksellaan Tapahtuman päätteeksi opiskelijat esittelivät ratkaisunsa raadille, joka valitsi voittajiksi Sakari Kilpiön, Laura Levistön ja Raigo Hoimin ryhmän. Ryhmä kehitti prototyypin, joka mahdollisti lomakkeen automatisoidun muuntamisen huomioiden tarvittavat SFS standartit. Voittanut ratkaisu erottautui edukseen erityisesti selkeän esityksen ja prototyypin helpon käytettävyyden ansiosta. ”Suunnittelimme tehtävää jo vähän etukäteen, mietimme mahdollisia ongelmia ja niiden ratkaisua. Halusimme ajatella isosti helpottaen ihan koko prosessia. Kehitimme prototyypin, joka vastaa lomakkeiden saavutettavuusvaatimuksiin ottaen huomioon esimerkiksi ruudunlukijaohjelmat”, ryhmän jäsenet Laura Levistö ja Sakari Kilpiö taustoittavat. ’’Jo ensimmäisestä päivästä lähtien tiesimme, että taistelu hackathonin voitosta tulee olemaan todella kova. Meillä oli vastassa vahvoja vastustajia. Kun meidät julistettiin voittajiksi, se oli shokki’’, lisää Raigo Hoim. Koulu aikoo järjestää vastaavia tapahtumia myös tulevaisuudessa. ’’Opiskelijamme saivat tuotettua Istekille oikeaa liiketoiminnallista arvoa ratkaisemalla haasteen, jolloin manuaalista työtä ja täten kuluja voidaan ratkaisua hyödyntämällä vähentää. Oli upeaa nähdä opiskelijoilta näin luovia ratkaisuja, vaikka niiden kehitykseen oli aikaa vain päivä. Seuraava hackathon kumppaniyritystemme kanssa toteutetaan vuoden lopussa’’, summaa kood/Sisun kasvujohtaja Roosa Ritvanen.  

Automaatioharppaus Istekin ja kood/Sisun voimin – opiskelijaratkaisu vakuutti Read More »

Asiakastyytyväisyyden kuvituskuva. Kuvassa on kädet ja asiakastyytyväisyyttä kuvaavia emojeja.

Blogi: Laadukas asiakaspalvelu on Istekillä arkea

Istekin asiakaspalvelu saa asiakkailtaan erinomaiset arviot asiakastyytyväisyydessä ja Net Promoter Score (NPS) -mittauksissa. Tulokset kertovat siitä, että pitkäjänteinen työ laadukkaan palvelukokemuksen eteen todella näkyy ja tuntuu. Asiakaspalvelumme onnistumisen taustalla on yhdistelmä asiantuntemusta, selkeitä toimintamalleja ja aitoa halua auttaa. Asiakkaamme arvostavat erityisesti nopeaa reagointia, ystävällistä otetta ja sitä, että asiat hoituvat kerralla kuntoon. Yhden yhteyden taktiikka tehostaa palvelua Asiakaspalvelumme toimii yhden pisteen periaatteella (SPOC), mikä tarkoittaa, että asiakkaan ei tarvitse miettiä, keneen ottaa yhteyttä – riittää, että ottaa yhteyttä yhteen paikkaan. Tämä selkeyttää asiointia ja nopeuttaa ratkaisuja, kun asiakas saa heti oikeanlaista apua. Ratkaisuja heti ensimmäisellä yhteydenotolla Tavoitteenamme on ratkaista mahdollisimman moni palvelupyyntö jo ensimmäisellä kontaktilla. Tämä onnistuu asiantuntevan henkilöstömme, sujuvien prosessien ja tehokkaiden työkalujen avulla. Asiakkaidemme ei tarvitse selitellä asiaansa uudelleen tai odottaa siirtoa eteenpäin, vaan asiat etenevät ripeästi ja ammattitaidolla. Laatu syntyy jatkuvasta kehittämisestä Laadukas asiakaspalvelu ei synny sattumalta. Nauhoitamme puheluita ja seuraamme asiakaspalautteita järjestelmällisesti, jotta voimme kehittää palveluamme yhä paremmaksi. Saamamme palaute auttaa tunnistamaan kehityskohteet ja pitämään palvelumme linjassa asiakkaidemme odotusten kanssa. Osaavat ihmiset tekevät eron Panostamme istekkiläisten asiakaspalvelijoiden koulutukseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Meillä uusien työntekijöiden perehdytys on huolellisesti rakennettu vaiheittain eteneväksi prosessiksi, jossa oppimista tuetaan käytännönläheisesti mentoroinnin avulla. Näin varmistamme, että jokainen asiakaspalvelija on valmis tarjoamaan huippulaadukasta tukea. Palautteet auttavat parantamaan palvelua Keräämme asiakaspalautetta aktiivisesti ja hyödynnämme sitä suoraan palvelun kehittämisessä. Muutokset, joita palautteiden pohjalta teemme, näkyvät konkreettisesti asiakkaidemme kokemuksissa ja mittaustuloksissa. Asiakkaidemme luottamus on meille tärkein mittari ja tulokset osoittavat, että olemme oikealla tiellä. ”Haluamme olla asiakkaillemme kumppani, johon on helppo ottaa yhteyttä ja jonka kanssa asiat hoituvat sujuvasti. Onnistumisen resepti on selkeä: asiantuntevat ihmiset, jatkuva kehittyminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa,” summaa Harri Hänninen, liiketoimintapäällikkö loppukäyttäjän tukipalveluista. ” – Erinomaiset tulokset asiakastyytyväisyydessä ja NPS-mittauksissa ovat meille kannustava osoitus siitä, että jatkuva kehittäminen kannattaa. Meillä asiakas on aidosti keskiössä ja se näkyy kaikessa toiminnassamme.”  

Blogi: Laadukas asiakaspalvelu on Istekillä arkea Read More »

Lasse Koskivuoren potretti.

Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori valittu KT:n Yritysjaoston jäseneksi

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on nimittänyt uudet jäsenet KT:n Yritysjaostoon. Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori on valittu jaoston jäseneksi. KT, eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, on Suomen kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja niiden omistamien yhtiöiden työnantajaorganisaatio. KT toimii jäsentensä työmarkkinaedunvalvojana ja neuvottelee työ- ja virkaehtosopimukset julkiselle sektorille. Yritysjaosto edustaa KT:n yritysjäseniä ja päättää muun muassa heidän työehtosopimuksiinsa liittyvistä asioista. Jaosto tuo esiin kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien yhtiöiden näkökulmia työmarkkinatoimintaan. KT:n jäseninä on jo 458 kuntien ja hyvinvointialueiden omistamaa yritystä, säätiötä ja osuuskuntaa. Jäsenyyden ehtona on, että julkinen omistaja käyttää yrityksessä määräysvaltaa. Lasse Koskivuoren valinta Yritysjaostoon vahvistaa Istekin roolia aktiivisena työnantajana ja julkisen sektorin ICMT-palveluiden kehittäjänä. “On tärkeää, että myös inhouse -yhtiöiden ääni kuuluu valtakunnallisessa työnantajayhteistyössä”, Koskivuori toteaa. Lähde: KT:n uutinen 28.5.2025

Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori valittu KT:n Yritysjaoston jäseneksi Read More »

Johtamisen ja uudistamisen palveluiden papukaijamerkki. Papukaijassa on vihreää, keltaista ja vaaleansinistä väriä.

Sote ATK-päivien aktivointiseinän antia

Palvelumuotoilijat Istekin Johtamisen ja uudistamisen palveluista osallistivat ja haastoivat Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien vierailijoita ajankohtaisten teemojen vaikutuksista sekä yhteistyön merkityksestä onnistumiseen. Aktivointiseinälle oli valittu keskusteluun alan keskeisiä teemoja, joissa roolien panostamisella, yhteistyöllä ja sen sujuvuudella on suuri merkitys onnistumiseen. Seinällä tunnistettiin myös positiivisia ja negatiivisia vaikuttimia palvelujen digitalisoimiseen ja työn imuun. Seuraavassa osallistujien nostoja teemoihin. ICT-hankinnan onnistuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Tämä aihe kiinnosti ja kirvoitti selvästi yleisöä. Lähes jokaisella tuntui olevan aiheeseen kosketuspintaa. Onnistuneen ICT-hankinnan ytimessä on selkeä tarpeiden tunnistaminen, tiivis yhteistyö sekä avoin vuoropuhelu ja toiminnan läpinäkyvyys. Hankinnan tulee tukea arjen työtä ja loppukäyttäjien tarpeita, mikä edellyttää osaamista, käytettävyyden huomioimista ja innovatiivista kehittämistä. Hankintojen onnistumista haastaa monimutkaiset ratkaisut, puutteellinen viestintä, siiloutuminen ja paikoin tiukastikin ohjaava regulaatio. Ratkaisun käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat tekijät Uuden ratkaisun käyttöönoton tunnistettiin olevan koko organisaatiota koskettava prosessi. Useampi nostikin esiin, kuinka juuri toiminnan muutos meinaa usein jäädä huomioimatta. Onnistumista tukevat realistinen aikataulu, avoin vuorovaikutus ja käyttäjien mukaan ottaminen alusta alkaen. Suurimmat haasteet liittyvät juuri aikatauluihin, epäselviin tavoitteisiin ja siihen, että loppukäyttäjät otetaan mukaan liian myöhään, jos otetaan lainkaan. Henkilöstön pysyvyyteen vaikuttavat tekijät Henkilöstön pysyvyyttä tukevat hyvä työilmapiiri, merkityksellinen työ ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä kehittyä ammatillisesti. Sitoutumista vahvistavat myös avoin vuorovaikutus, kannustava johtaminen ja turvallinen työyhteisö. Sen sijaan epävarmuus, huono johtaminen ja heikko kommunikaatio lisäävät työntövoimaa ja voivat saada harkitsemaan työpaikan vaihtamista. Positiiviset ja negatiiviset näkökulmat vuorovaikutuksen korvaamiseen ICT:llä Palvelujen digitalisaation tunnistettiin tuovan mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia, kuten joustavamman asioinnin, paremmat mittaus- ja seurantatyökalut sekä tehokkaamman resurssienhallinnan. Samalla se tuntui herättävän huolta inhimillisyyden katoamisesta, teknologian kylmyydestä ja siitä, että kaikki eivät välttämättä hallitse digitaalisia palveluita. Vaikka teknologia voi tukea palveluja, se ei korvaa ammattilaisen roolia ja kohtaamista. Digitaalisten palvelujen saavutettavuus sekä käytettävyys ovat keskeisiä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suuri kiitos osallistujille Oli suorastaan ihmeellistä, kuinka pieteetillä ja syvällisesti osallistujat suhtautuivat teemoihimme. Kävijöillä ei ollut kiirettä, vaan keskustelulle oli aikaa. He olivat myös kiinnostuneita siitä mitä muut olivat käsiteltävistä teemoista nostaneet esille. Tapahtuman viihteellisempien aktiviteettien vastapainona asiapitoisempi sisältö selvästi innosti kävijöitä. Mielipiteen esilletuominen ja kuulluksi tuleminen koettiin tärkeäksi. Kiitos jokaiselle ajatuksiaan jakaneelle. Yhteistyöllä parempaa asiakaskokemusta Onnistunut ICT-hankinta ei synny sattumalta – se vaatii selkeää tarpeiden tunnistamista, tiivistä yhteistyötä ja avointa vuoropuhelua. Johtamisen ja uudistamisen palvelut tukevat organisaatioita juuri näissä kriittisissä vaiheissa, varmistaen, että hankinnat palvelevat arjen työtä ja loppukäyttäjien tarpeita. Uuden ratkaisun käyttöönotossa palvelumme auttavat huomioimaan koko organisaation muutostarpeet, tukien realistista aikataulutusta ja käyttäjien osallistamista alusta alkaen. Tuemme työyhteisöjä rakentamaan selkeyttä, vahvistamaan toimivia rakenteita ja varmistamaan, että henkilöstön ääni kuuluu kehittämisessä. Näin syntyy merkityksellinen, turvallinen ja osallistava työarki – ympäristö, jossa ihmiset haluavat pysyä ja kehittyä. Digitalisaation mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niiden hyödyntäminen vaatii inhimillistä otetta – juuri siinä Johtamisen ja uudistamisen palvelut ovat korvaamattomia.     Johtamisen ja uudistamisen palvelut auttaa organisaatioita uudistumaan vaikuttavasti. Tarjoamme käytännönläheistä konsultointia ja valmennusta, joiden avulla kehität palveluita, johtamista ja toimintaa ketterästi – tuloksin, jotka näkyvät arjessa.

Sote ATK-päivien aktivointiseinän antia Read More »