Uutinen

Eero Kinisjärven selfie, kun hän on pyöräilemässä.

Suunnittelija Eero Kinisjärvi

Millaista on työskennellä digitaalisissa asiointipalveluissa suunnittelijana Istekillä? Haastattelimme Eero Kinisjärveä hänen työstään ja urastaan. Kuka olet? Hei, olen Eero Kinisjärvi ja aloitin työt suunnittelijan roolissa Digitaalisissa asiointipalveluissa Istekillä 11.8. Työhöni suunnittelijana sisältyy digiasiointiratkaisujen kehitys-, ylläpito- ja tukipalvelutehtävät. Olen 54- vuotias kahden leikki-ikäisen lapsen isä. Liikun luonnossa ja ulkona lasten kanssa aina, kun se on mahdollista. Luen myös kirjoja ja osallistun vapaaehtoiselta pohjalta seurakunta toimintaan. Kansainvälisyys ja ihmisten auttaminen on lähellä sydäntä. Vapaa ajan ongelmia ei siis ole. Miten päädyit Istekille? Olen yhdeltä koulutukseltani sairaanhoitaja AMK. Aloitin kesätyöt Norjassa jo opiskeluaikana ja valmistuttuani keväällä 2003 muutin Norjaan 6 vuodeksi. Työskentelin siellä sairaanhoitajana, apulaisosastonhoitajana, vedin keskusteluryhmää ja toimin potilastietojärjestelmän ohjaajana. Työ sijoittui hoivakotiin ja akuutti psykiatriaan Oslossa. Norjasta tarttui mukaan puoliso jonka kanssa muutimme Suomeen ja Espooseen 2009 kesällä. Espoossa työskentelin sairaanhoitajana, pääkäyttäjänä, järjestelmä koordinaattorin sijaisena, sovellusasiantuntijana sekä projektisuunnittelijana. HUS psykiatriakeskus tuli myös tutuksi työn merkeissä. Viimeisin työkokemus ennen Istekkiä oli Apotissa viettämäni 6 vuotta tukipisteessä, kouluttajana sekä käyttäjätuessa. Eli kaikenlaista on tullut tehtyä ja kaikesta on varmasti ollut hyötyä. Kun suunnittelijan tehtävä Digitaalisissa asiointipalveluissa avautui Istekissä, päätin hakea sitä. Olin vapautunut työtehtävistäni Apotilla muutosneuvottelujen myötä ja työn kuva vaikutti mielenkiintoiselta ja omaan taustaani sopivalta. Täytyy tunnustaa että en tiennyt kovin paljon Istekistä, kun hain tehtävään. Olin kuitenkin iloisesti yllättynyt, kun sain työn. Työkavereihin ja omaan tiimiin on ollut helppo tutustua, vaikka teemmekin työtä eri puolilla Suomea. Koen työn mielekkääksi, kun työssä työskennellään kuitenkin lopulta ihmisten hyväksi ja työ on sopivan haastavaa.  

Suunnittelija Eero Kinisjärvi Read More »

Työkykykoordinaattori Tanja Ikonen

Istekki panostaa työkykyyn ja -hyvinvointiin ja vahvistimme osaamista työkykykoordinaattori Tanja Ikosella. Haastattelemme häntä uudessa uratarinassa. Kuka olet? Olen Tanja Ikonen ja työskentelen Istekillä työkykykoordinaattorina. Vapaa-ajallani tykkään liikkua luonnossa ja lajivalikoimaan kuuluu mm. juoksu ja hiihto. Silloin tällöin tulee myös puettua vaelluskengät jalkaan ja lähdettyä luontoon rinkka selässä hiukan pidemmäksikin aikaa. Mikä on roolisi Istekillä ja mitä toimenkuvaan kuuluu? Toimin Istekillä työkykykoordinaattorina. Rooli on uusi, ja sen perustamisella Istekki on halunnut vahvistaa panostustaan työkykyjohtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Työkykykoordinaattorina osallistun työkykyjohtamisen kokonaisuuden toteuttamiseen, jonka tavoitteena on ennakoiva henkilöstön työkyvyn tukeminen. Keskeinen vastuuni on esihenkilöiden tukeminen arjessa työkykyasioiden ympärillä. Käytännön työssä tämä tarkoittaa mm. tukea työkykytilanteiden hoitamisessa, työterveysneuvotteluihin osallistumista sekä esihenkilöiden kouluttamista. Istekillä työhyvinvointia edistetään vahvasti tiedolla johtamisen keinoin. Rooliini kuuluu tuottaa ja jäsentää työkykyyn liittyvää tietoa, jota esihenkilöt voivat hyödyntää johtamisessaan sekä ennakoivien toimenpiteiden suunnittelussa. Miten päädyit Istekille töihin? Olen koulutukseltani fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Minua on aina motivoinut työ ihmisten parissa, ja olen toiminut työ- ja toimintakykyasioiden parissa jo 15 vuoden ajan. Viimeisimpinä vuosina olen työskennellyt asiantuntijana työllisyyspalveluissa työkyvyn vahvistamisen yksikössä, jossa tein monialaista verkostotyötä osatyökykyisten työnhakija-asiakkaiden työllistymisen tukemiseksi. Minulla oli jo pidempään ollut urahaaveena siirtyä ison organisaation HR-tehtäviin, erityisesti työkykyasioiden pariin, jossa voisin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja strategisemmin työntekijöiden hyvinvointiin. Kun huomasin Istekin työpaikkailmoituksen, se vastasi täydellisesti tätä tavoitetta – ja innostuin heti. Tehtävässä yhdistyivät juuri ne asiat, joita pidän tärkeinä ja joissa haluan kehittyä edelleen. Miten koet työsi merkityksellisyyden? Koen työni työkykyasioiden parissa erittäin merkitykselliseksi. On hienoa olla mukana tekemässä työtä, jolla on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työurien kestävyyteen. Istekissä työkyky nähdään keskeisenä osana henkilöstön hyvinvointia ja koko organisaation menestystä. Onkin todella arvostettavaa, että täällä on haluttu panostaa työkykyjohtamisen kokonaisuuteen entistä vahvemmin ja pitkäjänteisemmin. Istekin tavoitteena on luoda entistä vahvempi, psykologisesti turvallinen sekä inhimillisesti tehokas työyhteisö. Mielestäni hyvinvoiva henkilöstö on organisaation tärkein voimavara – ja siksi koen merkitykselliseksi saada olla mukana tukemassa tätä tavoitetta joka päivä omassa työssäni.

Työkykykoordinaattori Tanja Ikonen Read More »

Kuvituskuva vastuullisuudesta.

Istekin hiilijalanjälki 2024

Hiilijalanjäljen laskenta on tehty vuodesta 2022 lähtien ja se kattaa kaikki toimintamme kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2024 Istekin hiilijalanjälki oli 33 666 tCO2-ekv. Selkeästi suurimmat päästöt syntyvät Scope 3 kategoriaan kuuluvista hankinnoista ja ostoista (77 %) sekä myytyjen tuotteiden käytöstä ja kierrätyksestä (17 %). Energiankulutus on merkittävä osa hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutustamme. Käyttämämme sähkö on pääsääntöisesti peräisin uusiutuvista energialähteistä, minkä seurauksena Scope 2 päästöt vähenivät 54 % edellisestä vuodesta. Lisäksi Scope 2 päästöjä vähensi helmikuussa 2024 käynnistetty tuottavuusohjelma oman toiminnan kulujen säästämiseksi. Laskentaperusteet Hiilijalanjäljen laskennassa hyödynnämme Greenhouse Gas Protocol -standardia ja käytämme apuna ulkopuolisia asiantuntijoita tulosten tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Hiilijalanjälkilaskenta kattaa organisaation koko arvoketjun: yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt (Scope 1), ostoenergiasta syntyvät epäsuorat päästöt (Scope 2), sekä myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli epäsuorat päästöt (Scope 3). Laskentaan mukaan luettavat päästöt on rajattu koskemaan toiminnallista hallintaa, eli organisaation hallinnassa olevat vuokratut ja liisatut hyödykkeet on laskettu organisaation päästölähteiksi. Kehitämme edelleen osaamistamme, parannamme datan kattavuutta ja luotettavuutta päästölaskennan tarkentamiseksi. Esimerkkejä kehittämiskohteista ovat spendiin perustuva hankintojen päästölaskenta,  toimitilojen energiankulutus on laskettu käytössä olevan pinta-alan, ei todellisen kulutuksen perusteella ja työssäkäyntimatkustuskyselyn toteutustapa antaa nykyisellään vain karkean arvion hiilijalanjäljestä. Mistä organisaation hiilijalanjälkilaskenta muodostuu?  Hiilijalanjälkilaskennassa päästöt jaotellaan kolmen luokan (Scope) alle. Niiden avulla pystytään kuvaamaan ja erottelemaan mistä yrityksen hiilijalanjälki muodostuu.  Scope 1: Suorat päästöt  Laskentaan kuuluvat suorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen omasta toiminnasta ja sen kontrolloitavista lähteistä. Näihin päästölähteisiin kuuluvat esimerkiksi oma energiantuotanto, kiinteistöt ja ajoneuvot.  Scope 2: Ostoenergian päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen ostamasta energiantuotannosta syntyvät epäsuorat päästöt. Näihin päästölähteisiin kuuluvat omaan käyttöön ostetun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat päästöt.  Scope 3: Epäsuorat päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt. Nämä päästöt syntyvät osana yrityksen toimintaa, mutta ne ovat peräisin asioista, joita yritys ei itse omista tai kontrolloi. Tällaisia päästölähteitä voivat olla siis esimerkiksi yrityksen ostamien tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Tämän vuoksi Scope 3 päästöjen laskeminen on vaikeampaa kuin Scope 1 ja Scope 2 päästöjen laskeminen. Scope 3 osalta päästölähteet voidaan jakaa arvoketjun mukaan ennen raportoitavaa organisaatiota aiheutuviin ja raportoitavan organisaation jälkeen aiheutuviin päästölähteisiin. Yhteensä päästölähdekategorioita on 15.  Istekin hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu seuraavat Scope 3 päästökategoriat:  Ostot ja hankinnat  Tuotantohyödykkeet  Energiatuotannon elinkaarivaikutukset  Saapuva logistiikka  Jätehuolto  Liikematkustaminen  Työssäkäyntimatkustaminen  Lähtevä logistiikka  Vuokratut tuotteet ja laitteet  Lue lisää Greenhouse Gas Protocol Corporate Standardista.

Istekin hiilijalanjälki 2024 Read More »

Kuvituskuva

MD Diabetes huolijonolle on myönnetty CE-merkki

Istekin ensimmäiselle lääkinnälliselle laitteelle MD Diabetes huolijonolle on myönnetty CE-merkki. Ilmoitettu laitos SGS Fimko on myöntänyt Istekin ensimmäiselle lääkinnälliselle laitteelle CE-merkin. Ilmoitetut laitokset ovat riippumattomia ulkopuolisia arviointilaitoksia, jotka suorittavat asetuksen mukaisia vaatimustenmukaisuusarviointeja. Tuote on kehitetty yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa ja tulee sinne käyttöön ensimmäisenä. ”Tämä on hieno todistus kyvykkyydestämme valmistaa lääkinnällisiä laitteita. Koko tiimi on tehnyt laadukasta ja hyvää työtä,” toteaa Istekin liiketoimintapäällikkö Jyrki Tirkkonen. Tuotteen avulla pystytään siirtymään diabeteksen kalenteriperustaisesta hoidosta tarveperustaiseen hoitoon. Tuote on tarkoitettu käytettäväksi 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille insuliinipuutosdiabetesta sairastaville potilaille. Terveydenhuollon tehokkuus lisääntyy, kun diabeteshoidon painopistettä pystytään kohdentamaan seulontaluontoisista kontrollikäynneistä tarveperusteiseen hoitoon. Tarveperusteisessa hoidossa potilas saa hoidon silloin, kun tarve ilmenee. Potilailta säästyy aikaa ja rahaa, kun heidän ei tarvitse käydä rutiininomaisisilla ja todennäköisesti vähähyötyisillä seulontakäynneillä vastaanotolla. Rutiinikäyntien vähenemisestä vapautuvia terveydenhuollon resursseja pystytään kohdentamaan huonommassa hoitotasapainossa olevien potilaiden intensiivisempään hoidonohjaukseen. Hoitotasapainon parantuessa saadaan uusia potilaita tarveperusteisen hoidon piiriin.  Diabetekseen liittyviä kustannuksia pystytään vähentämään merkittävästi kun diabetekseen liittyvää ylikuolleisuutta, työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä sekä komplikaatioita pystytään välttämään potilaiden glukoositasapainon parantuessa. ”MD Diabetes huolijonosta on suunnitelmia jo uusien versioiden osalta. Tämän lisäksi suunnitelmissa on uusia tuotteita ja tulevia tuotteita etsitään. Olemassa olevaan lääkinnällisten laitteiden laatujärjestelmään tullaan ottamaan huomioon myös tekoälyasetuksen mukaiset vaatimukset. Tämä työ alkaa meillä kesälomien jälkeen. Tekoälyasetuksen lisäys mahdollistaa entistä laajemman tuoteportfolion ja esimerkiksi ennakoivaa hoitoa,” kommentoi Tirkkonen.   Lisätietoa: Jyrki Tirkkonen, liiketoimintapäällikkö Esa Jalonen, laatuvastaava Tiina Järvilä, säännösten noudattamisesta vastaava henkilö

MD Diabetes huolijonolle on myönnetty CE-merkki Read More »

Kuvituskuva, jossa hoitaja käyttää tabletti-tietokonetta.

Arkistoinnin palvelut tuovat kustannussäästöjä

Istekin Arkisto-palvelu helpottaa arkistointityötä ja tuo kustannussäästöjä. Kun tarpeettomaksi jääneet järjestelmät voidaan konsolidoinnin avulla ajaa alas, se tuo huomattavia kustannussäästöjä asiakkaalle ja suoria vaikutuksia liiketoimintaan. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue hankki keskitetyn asiakas- ja potilastietojärjestelmän korvatakseen hoitoyksiköissä käytössä olleet useat erilliset järjestelmät. Näin Keusote säästää lähes €1M vuodessa. Lue lisää Keusoten 4.7.2025 julkaistusta tiedotteesta. Istekki on tuottanut vuodesta 2022 asti Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin palvelua. Istekki Arkisto -palvelun avulla tuotetaan sähköinen asiakirjojen arkistointi ja niihin liittyvien prosessien hallinta. Lue lisää Istekin palvelusta.  

Arkistoinnin palvelut tuovat kustannussäästöjä Read More »

Kuvituskuva, jossa lääkäri kirjoittaa kannettavalla tietokoneella. Lääkärillä on päällään valkoinen takki ja kaulassa stetoskooppi.

Kustannustehokkuutta ja säästöjä hyvinvointialueille yhteisillä tietojärjestelmillä

Yhteiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät tuovat hyvinvointialueille kustannushyötyjä ja tehostavat toimintaa. Olemme Istekissä laatineet hyvinvointialueille pitkän aikavälin suunnitelmat asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseksi yhdessä asiakkaidemme kanssa. Yhteisten järjestelmien käyttöönotto vastaa sekä hyvinvointialueen palvelurakenteen muutoksiin että taloudellisiin haasteisiin ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen pitkäjänteisesti. Hyvinvointialueilla tarvitaan joustavuutta asiakaskunnan muuttuessa, henkilöstön liikkuessa alueiden sisällä ja palveluiden siirtyessä osin myös digitaalisiin kanaviin. Samalla on huolehdittava palveluiden saavutettavuudesta heille, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluiden käyttöön. Yhteiset järjestelmät mahdollistavat: Toiminnan muutoksen tukemisen Asiakkaiden ja henkilöstön liikkumisen alueilla Yhdenmukaiset digitaaliset palvelut kansalaisille ICMT-kustannusten merkittävän säästön Järjestelmien hallitun elinkaaren ja jatkokehityksen Järjestelmien määrässä merkittävä muutos Yhtenäistämisen myötä lukuisista rinnakkaisista järjestelmistä siirrytään kohti yhtä yhteistä järjestelmää kullakin alueella. Vanhojen järjestelmien katselukannat ja operatiiviset versiot arkistoidaan. Niiden tilalle otetaan käyttöön modernit ratkaisut, jotka on valittu julkisen kilpailutuksen kautta. Esimerkiksi: Asiakastietojärjestelmät ja oppilashuolto: Vanhoja järjestelmiä 70 kpl Uudessa mallissa käyttöön tulee 1 asiakastietojärjestelmä per alue Potilastietojärjestelmät: Vanhoja järjestelmiä 29 kpl Uudessa mallissa käyttöön tulee 1 potilastietojärjestelmä per alue Kustannussäästö jopa 10 miljoonaa euroa Yhteisten järjestelmien ansiosta pelkästään kahden hyvinvointialueasiakkaamme kohdalla saavutetaan noin 10 miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö. Suurin säästö syntyy käyttömenojen vähenemisestä sekä päällekkäisten järjestelmien poistumisesta. Lisäksi säästöä syntyy versiopäivitysten ja lakimuutosten toteutusten vähentyessä, kun jatkossa ylläpidetään vain yhtä järjestelmää useiden sijaan.  Muutoksella on myös laajempi vaikutus, sillä toiminnan tehostumisen potentiaali on merkittävä. Kokonaiskuva ja yhteistyö ratkaisevat Tällaisen muutoksen valmistelu ja läpivienti vaativat kokonaiskuvan hallintaa ja vahvaa yhteistyötä. Ne ovat asioita, joita ei voida toteuttaa pistemäisesti eikä irrallisina teknisinä ratkaisuina. Meillä Istekissä asiakkaidemme tarpeet ohjaavat toimintaa. Yhteistyömme perustuu luottamukseen, avoimeen vuoropuheluun ja yhteiseen näkemykseen siitä, miten tietojärjestelmät parhaiten tukevat hyvinvointialueiden arkea ja kehitystä. Rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa koko sote-toiminnan kattavia kokonaisuuksia, joissa järjestelmien yhteentoimivuus, kustannustehokkuus ja kehityspolku ovat keskiössä. Täysi kustannushyöty saavutetaan vanhojen järjestelmien alasajon myötä. Seuraava askel on huolehtia järjestelmien elinkaaresta ja varmistaa, että ne tukevat toiminnan tarpeita myös jatkossa. Muutoksessa ollaan jo pitkällä, ja tavoitteena on ottaa uudet asiakas- ja potilastietojärjestelmät käyttöön vuosien 2025-2026 aikana.  

Kustannustehokkuutta ja säästöjä hyvinvointialueille yhteisillä tietojärjestelmillä Read More »

Kuvituskuva, jossa on kaksi läppäriä vastakkain ja niiden päällä ict-verkosta muodostuvat kädet jotka kättelevät eli yhdistävät koneet toisiinsa.

Blogi: Päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalvelujen kehitystä asiakkaan arjesta käsin

Vaikuttavat ICT-palvelut eivät synny teknologia edellä, vaan todellisten tarpeiden pohjalta tukemaan työn muutosta ja organisaatioiden kehitystä. Meillä Istekissä palvelukehitys perustuu monipuoliseen tutkimukseen, testaamiseen ja jatkuvaan vuoropuheluun asiakkaidemme kanssa. Se sisältää vertailuja, kilpailutuksia ja yhteisiä PoC- ja pilotointihankkeita eri teknologioiden soveltuvuuden arvioimiseksi. Kehitämme palveluja, jotka eivät ainoastaan vastaa tulevaisuuden teknisiin vaatimuksiin, vaan tukevat myös asiakasorganisaatioiden työn ja toimintatapojen kehittymistä. Kehitämme parhaillaan päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalveluita, joiden varassa hyvinvointialueiden ammattilaiset käyttävät tietojärjestelmiä eri työympäristöissä. Jotta voimme varmistaa palvelujen toimivuuden todellisissa tilanteissa, keräämme kehitystyön tueksi syvempää ymmärrystä erilaisista käyttötapauksista, käyttäjärooleista, työympäristöistä ja toimintatavoista. Kartoitamme avoimesti eri vaihtoehtoja ja niiden mahdollisuuksia ja fokusoimme niihin ratkaisuihin, jotka parhaiten tukevat asiakkaitamme niin teknisesti kuin käytännön työssä. Hyödynnämme kehityksessä Citrix-, Microsoft- ja Google-yhteensopivia ratkaisuja, joita arvioimme laaja-alaisesti. Teknologian arviointi vaatii muutakin kuin teknisiä speksejä Arvioimme teknologioita järjestelmällisesti muun muassa yhteensopivuuden, suorituskyvyn, ylläpidettävyyden, tietoturvan ja elinkaarikustannusten näkökulmista. Lisäksi analysoimme ratkaisujen kykyä integroitua asiakkaiden olemassa oleviin ympäristöihin, skaalautuvuutta erilaisiin käyttötilanteisiin sekä riippuvuuksia, joita ne tuovat mukanaan. Näin varmistamme, että tarjoamamme ratkaisut ovat paitsi teknisesti toimivia, myös strategisesti kestäviä. Teknologisen arvioinnin lisäksi tarkastelemme käyttäjien arkea ja toimintaympäristöjä. Tavoitteena on ymmärtää, millaisiin käyttötapauksiin eri ratkaisut soveltuvat parhaiten; liikkuvaan työhön, nopeaan kirjautumiseen, erikoissovellusten käyttöön tai vaikkapa tietoturvakriittisiin tilanteisiin. Kenttäymmärrys tekee teknologiasta vaikuttavaa Ymmärtääksemme paremmin, missä ja miten teknologiaa sote-alalla oikeasti käytetään, haastattelimme istekkiläisiä, joilla on aiempaa kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon työstä ennen siirtymistään meille. Taustat vaihtelivat ensihoidosta kotihoitoon ja erikoissairaanhoidosta kehittämistehtäviin. Haastattelujen avulla piirtyi konkreettinen kuva työn arjesta: sitä tehtiin asiakkaiden kodeissa, ambulansseissa, osastoilla, toimistoissa ja ajoittain myös etänä. Kuulimme, miten järjestelmiä käytetään, missä kohtaa teknologia tukee työntekoa ja missä se taas tuo hidasteita. Haastattelujen rinnalle nostimme myös pro gradu -tutkielman (Mari Laukkanen 2022), joka tarkastelee teknologian käyttöä kotihoidossa. Se tarjosi tutkimuspohjaisen vahvistuksen monille käytännön havainnoillemme. Käytännön tieto jalostui päätöksiä ohjaavaksi malliksi Tämän työn tuloksena rakensimme pisteytysmallin, jossa tekniset arviointikriteerit yhdistyvät käyttäjälähtöisiin ja toimialakohtaisiin vaatimuksiin. Malli auttaa vertailemaan eri teknologioita läpinäkyvästi ja tuottamaan perustellun suosituksen: esimerkiksi tukeeko ratkaisu liikkuvaa työtä kentällä vai edellyttääkö se kiinteää työpistettä, onko se tietoturvallisesti hallittavissa keskitetysti tai pystyykö se palvelemaan nopeasti vaihtelevissa olosuhteissa. Tärkeämpää kuin itse malli, on kuitenkin se oppi, mikä syntyi prosessin aikana. Teknologiaa ei voi kehittää erillään sen käyttöympäristöstä. Käyttökonteksti määrittää tarpeet. Siksi yhdistämme teknisen osaamisemme kentältä kerättyyn käytännön ymmärrykseen ja juuri se tekee ratkaisuistamme aidosti vaikuttavia. Strategiaa käytännön teoiksi Palvelukehityksemme ei tapahdu tyhjiössä. Se kytkeytyy suoraan Istekin strategisiin tavoitteisiin. Tuottavuutta lisäämme kehittämällä ratkaisuja, jotka poistavat arjen kitkaa ja säästävät ammattilaisten aikaa. Asiakaskokemusta kehitämme kuuntelemalla ja ymmärtämällä asiakkaan maailmaa ja suosittelemalla sen pohjalta oikeita valintoja. Toimintaa turvaamme ja kehitämme tarjoamalla teknologioita, jotka ovat toimintavarmoja, tietoturvallisia ja käyttäjälle mielekkäitä. Ja tämän kaiken mahdollistaa jatkuvasti kehittyvä osaaminen, jonka turvin tunnistamme muuttuvassa toimintaympäristössä niitä ratkaisuja, jotka tuottavat asiakkaillemme parhaan hyödyn. Kun ymmärrämme, miten arki todella toimii, pystymme varmistamaan, että teknologia ei ole este, vaan mahdollistaja. Ja silloin teemme juuri sitä, mitä strategiamme edellyttää: muutamme ymmärryksen teoiksi. Miksi tämä kaikki on tärkeää? Päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalvelujen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa entistä paremmin asiakkaiden pääte- ja paikkariippumaton työskentely, parantaa tietovarantojen turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä tuottaa kustannussäästöjä ICT-palveluissa. Tällaiset palvelut muuttavat merkittävästi ICT-infrastruktuuria ja juuri siksi on olennaista, että kehitys perustuu sekä tekniseen huippuosaamiseen että vahvaan asiakasymmärrykseen.   Kirjoittajat: Sini Lindroos, johtava asiantuntija Pasi Savolainen, liiketoimintapäällikkö

Blogi: Päätelaite- ja sovellusvirtualisointipalvelujen kehitystä asiakkaan arjesta käsin Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö käyttää läppäriä ja antaa asiakkaana hyvää arviota yrityksen toiminnasta.

Tilannekatsaus projektien asiakaskokemuksen parantamiseksi Istekissä

Asiakaskokemuksen parantaminen on Istekin strategian yksi tärkeä tavoite. Joulukuun uutisessa esittelimme asiakaspalautteista kerättyjä kehityskohteita, joita päätettiin edistää laadun parantamiseksi. Esittelemme aiemmin valikoitujen kehityskohteiden tilannetta sekä tulevia kehityskohteita. Tunnistimme kehitystarpeeksi asiakasprojektien ohjausryhmätyöskentelyssä toimivien roolien ja vastuiden kirkastamisen. Istekin liiketoiminnoille ja asiakkuuden hallinnalle järjestettiin koulutus asiakasprojektien omistajuuteen ja rooleihin liittyen yhteistyössä Istekin PMO:n ja liiketoimintojen kanssa. Keväällä 2025 fasilitointikoulutuksessa kehitimme projektihenkilöstön osaamista tuloksellisten tilaisuuksien järjestämisessä ja ryhmätilanteiden johtamisessa. Näiden taitojen avulla voimme tukea asiakkaitamme ja projektitiimejämme onnistumaan yhteistyössä entistä paremmin. Olemme kehittäneet toiminnanohjausjärjestelmäämme lisätäksemme toimitusten laadukasta läpivientiä opastavilla ja ohjaavilla tarkistuslistoilla tarvittaville projektirooleille. Lisäksi Istekissä on panostettu toimituksen suunnittelu- ja toteutusvaiheen väliseen yhteistyöhön entisestään mm. katselmontikäytäntöjen avulla. Tällä varmistetaan tarvittavan tiedon siirtyminen projektipäällikölle projektin käynnistyessä. Seuraamme ja tuemme projektipäälliköiden projektinhallinnan osaamisen kehittämistä aktiivisesti. Tarkastelemme myös toteutettujen kehitystoimenpiteiden vaikutuksia mm. projekteista saamiemme asiakaspalautteiden kautta. Palautteet auttavat meitä ohjaamaan kehityksemme oikeisiin asioihin projektitoiminnassamme. Uutisoimme kehitystoimenpiteiden edistymisestä seuraavan kerran joulukuussa 2025.

Tilannekatsaus projektien asiakaskokemuksen parantamiseksi Istekissä Read More »

Kuvassa Istekin Anni Sormunen puhumassa Kood/Sisun ja Istekin järjestämässä Midsummer Hackathon tapahtumassa yleisölle.

Automaatioharppaus Istekin ja kood/Sisun voimin – opiskelijaratkaisu vakuutti

Istekki ja kood/Sisu järjestivät ensimmäisen yhteisen hackathonin, jossa syntyi innovatiivinen automaatiotyökalu todelliseen työelämän tarpeeseen. Todellisen työelämän innoittama Tieto-, viestintä- ja terveysteknologiayhtiö (ICMT) Istekki järjesti ensimmäistä kertaa oppilaitosyhteistyöhön pohjautuvan hackathonin yhdessä koodikoulu kood/Sisun kanssa. Tapahtumassa kehitettiin järjestelmää, jolla dokumenttilomake voidaan muuntaa nopeasti yhteensopivaksi monille eri alustoille. Idean taustalla oli asiakkaan tilaama suuri asiakirjaprojekti, jonka toteuttaminen ilman nykyteknologiaa vaatisi paljon manuaalista työtä. ”Tajusimme tässä loistavan tilaisuuden tapahtumalle, jossa kood/Sisun opiskelijat pääsivät hyppäämään koulutuksen aikana ohjelmistokehittäjien kenkiin ja todellisen työelämän haasteisiin. Kyse ei ollut tapahtumaa varten luodusta haasteesta, vaan todellisesta yhteiskunnallisen tason ongelmanratkonnasta”, avaa Istekin johtava asiantuntija Hanna Huuskonen. Hackathonissa opiskelijoilla oli noin vuorokausi aikaa kehittää paras ratkaisunsa haasteeseen. Tapahtumaan osallistui 30 koodikoulun opiskelijaa, jotka muodostivat kolmen hengen tiimejä. Haasteenanto, resurssit ja esittelyaikataulu annettiin tapahtuman alussa. Automatisointi säästää työtunteja Manuaalinen työ hidastaa prosesseja monilla aloilla, vaikka teknologia tarjoaisi siihen nopeampia ratkaisuja. ”Jos 800 dokumenttia käsiteltäisiin yksitellen eri järjestelmiin sopiviksi, se veisi työaikaa arviolta 3500 tuntia, eli yli 480 työpäivää. Valmiiksi automatisoidulla työkalulla aikaa kuluu vain murto-osa”, kertoo Istekin lomakepalvelujen tuoteomistaja Anni Sormunen. Lomakestandardia ollaan parhaillaan päivittämässä SFS (Suomen standardit) vetoisesti ja myös Istekki on mukana päivitystyössä. ”Lomakepalvelun työvaiheiden osittainenkin automatisointi helpottaa ja nopeuttaa asiantuntijoiden tekemistä. Lomakkeita tuotetaan saavutettavuuslain ja lomakestandardin linjausten mukaisesti, joten työssä tulee ottaa monta tärkeää tekijää huomioon”, lisää Istekin lomakepalvelujen asiantuntija Tarja Räsänen. Voittajaratkaisu erottui toimivuudellaan ja toteutuksellaan Tapahtuman päätteeksi opiskelijat esittelivät ratkaisunsa raadille, joka valitsi voittajiksi Sakari Kilpiön, Laura Levistön ja Raigo Hoimin ryhmän. Ryhmä kehitti prototyypin, joka mahdollisti lomakkeen automatisoidun muuntamisen huomioiden tarvittavat SFS standartit. Voittanut ratkaisu erottautui edukseen erityisesti selkeän esityksen ja prototyypin helpon käytettävyyden ansiosta. ”Suunnittelimme tehtävää jo vähän etukäteen, mietimme mahdollisia ongelmia ja niiden ratkaisua. Halusimme ajatella isosti helpottaen ihan koko prosessia. Kehitimme prototyypin, joka vastaa lomakkeiden saavutettavuusvaatimuksiin ottaen huomioon esimerkiksi ruudunlukijaohjelmat”, ryhmän jäsenet Laura Levistö ja Sakari Kilpiö taustoittavat. ’’Jo ensimmäisestä päivästä lähtien tiesimme, että taistelu hackathonin voitosta tulee olemaan todella kova. Meillä oli vastassa vahvoja vastustajia. Kun meidät julistettiin voittajiksi, se oli shokki’’, lisää Raigo Hoim. Koulu aikoo järjestää vastaavia tapahtumia myös tulevaisuudessa. ’’Opiskelijamme saivat tuotettua Istekille oikeaa liiketoiminnallista arvoa ratkaisemalla haasteen, jolloin manuaalista työtä ja täten kuluja voidaan ratkaisua hyödyntämällä vähentää. Oli upeaa nähdä opiskelijoilta näin luovia ratkaisuja, vaikka niiden kehitykseen oli aikaa vain päivä. Seuraava hackathon kumppaniyritystemme kanssa toteutetaan vuoden lopussa’’, summaa kood/Sisun kasvujohtaja Roosa Ritvanen.  

Automaatioharppaus Istekin ja kood/Sisun voimin – opiskelijaratkaisu vakuutti Read More »

Asiakastyytyväisyyden kuvituskuva. Kuvassa on kädet ja asiakastyytyväisyyttä kuvaavia emojeja.

Blogi: Laadukas asiakaspalvelu on Istekillä arkea

Istekin asiakaspalvelu saa asiakkailtaan erinomaiset arviot asiakastyytyväisyydessä ja Net Promoter Score (NPS) -mittauksissa. Tulokset kertovat siitä, että pitkäjänteinen työ laadukkaan palvelukokemuksen eteen todella näkyy ja tuntuu. Asiakaspalvelumme onnistumisen taustalla on yhdistelmä asiantuntemusta, selkeitä toimintamalleja ja aitoa halua auttaa. Asiakkaamme arvostavat erityisesti nopeaa reagointia, ystävällistä otetta ja sitä, että asiat hoituvat kerralla kuntoon. Yhden yhteyden taktiikka tehostaa palvelua Asiakaspalvelumme toimii yhden pisteen periaatteella (SPOC), mikä tarkoittaa, että asiakkaan ei tarvitse miettiä, keneen ottaa yhteyttä – riittää, että ottaa yhteyttä yhteen paikkaan. Tämä selkeyttää asiointia ja nopeuttaa ratkaisuja, kun asiakas saa heti oikeanlaista apua. Ratkaisuja heti ensimmäisellä yhteydenotolla Tavoitteenamme on ratkaista mahdollisimman moni palvelupyyntö jo ensimmäisellä kontaktilla. Tämä onnistuu asiantuntevan henkilöstömme, sujuvien prosessien ja tehokkaiden työkalujen avulla. Asiakkaidemme ei tarvitse selitellä asiaansa uudelleen tai odottaa siirtoa eteenpäin, vaan asiat etenevät ripeästi ja ammattitaidolla. Laatu syntyy jatkuvasta kehittämisestä Laadukas asiakaspalvelu ei synny sattumalta. Nauhoitamme puheluita ja seuraamme asiakaspalautteita järjestelmällisesti, jotta voimme kehittää palveluamme yhä paremmaksi. Saamamme palaute auttaa tunnistamaan kehityskohteet ja pitämään palvelumme linjassa asiakkaidemme odotusten kanssa. Osaavat ihmiset tekevät eron Panostamme istekkiläisten asiakaspalvelijoiden koulutukseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Meillä uusien työntekijöiden perehdytys on huolellisesti rakennettu vaiheittain eteneväksi prosessiksi, jossa oppimista tuetaan käytännönläheisesti mentoroinnin avulla. Näin varmistamme, että jokainen asiakaspalvelija on valmis tarjoamaan huippulaadukasta tukea. Palautteet auttavat parantamaan palvelua Keräämme asiakaspalautetta aktiivisesti ja hyödynnämme sitä suoraan palvelun kehittämisessä. Muutokset, joita palautteiden pohjalta teemme, näkyvät konkreettisesti asiakkaidemme kokemuksissa ja mittaustuloksissa. Asiakkaidemme luottamus on meille tärkein mittari ja tulokset osoittavat, että olemme oikealla tiellä. ”Haluamme olla asiakkaillemme kumppani, johon on helppo ottaa yhteyttä ja jonka kanssa asiat hoituvat sujuvasti. Onnistumisen resepti on selkeä: asiantuntevat ihmiset, jatkuva kehittyminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa,” summaa Harri Hänninen, liiketoimintapäällikkö loppukäyttäjän tukipalveluista. ” – Erinomaiset tulokset asiakastyytyväisyydessä ja NPS-mittauksissa ovat meille kannustava osoitus siitä, että jatkuva kehittäminen kannattaa. Meillä asiakas on aidosti keskiössä ja se näkyy kaikessa toiminnassamme.”  

Blogi: Laadukas asiakaspalvelu on Istekillä arkea Read More »