Uutinen

Kuvassa Istekin Anni Sormunen puhumassa Kood/Sisun ja Istekin järjestämässä Midsummer Hackathon tapahtumassa yleisölle.

Automaatioharppaus Istekin ja kood/Sisun voimin – opiskelijaratkaisu vakuutti

Uutinen, Yleinen /

Istekki ja kood/Sisu järjestivät ensimmäisen yhteisen hackathonin, jossa syntyi innovatiivinen automaatiotyökalu todelliseen työelämän tarpeeseen. Todellisen työelämän innoittama Tieto-, viestintä- ja terveysteknologiayhtiö (ICMT) Istekki järjesti ensimmäistä kertaa oppilaitosyhteistyöhön pohjautuvan hackathonin yhdessä koodikoulu kood/Sisun kanssa. Tapahtumassa kehitettiin järjestelmää, jolla dokumenttilomake voidaan muuntaa nopeasti yhteensopivaksi monille eri alustoille. Idean taustalla oli asiakkaan tilaama suuri asiakirjaprojekti, jonka toteuttaminen ilman nykyteknologiaa vaatisi paljon manuaalista työtä. ”Tajusimme tässä loistavan tilaisuuden tapahtumalle, jossa kood/Sisun opiskelijat pääsivät hyppäämään koulutuksen aikana ohjelmistokehittäjien kenkiin ja todellisen työelämän haasteisiin. Kyse ei ollut tapahtumaa varten luodusta haasteesta, vaan todellisesta yhteiskunnallisen tason ongelmanratkonnasta”, avaa Istekin johtava asiantuntija Hanna Huuskonen. Hackathonissa opiskelijoilla oli noin vuorokausi aikaa kehittää paras ratkaisunsa haasteeseen. Tapahtumaan osallistui 30 koodikoulun opiskelijaa, jotka muodostivat kolmen hengen tiimejä. Haasteenanto, resurssit ja esittelyaikataulu annettiin tapahtuman alussa. Automatisointi säästää työtunteja Manuaalinen työ hidastaa prosesseja monilla aloilla, vaikka teknologia tarjoaisi siihen nopeampia ratkaisuja. ”Jos 800 dokumenttia käsiteltäisiin yksitellen eri järjestelmiin sopiviksi, se veisi työaikaa arviolta 3500 tuntia, eli yli 480 työpäivää. Valmiiksi automatisoidulla työkalulla aikaa kuluu vain murto-osa”, kertoo Istekin lomakepalvelujen tuoteomistaja Anni Sormunen. Lomakestandardia ollaan parhaillaan päivittämässä SFS (Suomen standardit) vetoisesti ja myös Istekki on mukana päivitystyössä. ”Lomakepalvelun työvaiheiden osittainenkin automatisointi helpottaa ja nopeuttaa asiantuntijoiden tekemistä. Lomakkeita tuotetaan saavutettavuuslain ja lomakestandardin linjausten mukaisesti, joten työssä tulee ottaa monta tärkeää tekijää huomioon”, lisää Istekin lomakepalvelujen asiantuntija Tarja Räsänen. Voittajaratkaisu erottui toimivuudellaan ja toteutuksellaan Tapahtuman päätteeksi opiskelijat esittelivät ratkaisunsa raadille, joka valitsi voittajiksi Sakari Kilpiön, Laura Levistön ja Raigo Hoimin ryhmän. Ryhmä kehitti prototyypin, joka mahdollisti lomakkeen automatisoidun muuntamisen huomioiden tarvittavat SFS standartit. Voittanut ratkaisu erottautui edukseen erityisesti selkeän esityksen ja prototyypin helpon käytettävyyden ansiosta. ”Suunnittelimme tehtävää jo vähän etukäteen, mietimme mahdollisia ongelmia ja niiden ratkaisua. Halusimme ajatella isosti helpottaen ihan koko prosessia. Kehitimme prototyypin, joka vastaa lomakkeiden saavutettavuusvaatimuksiin ottaen huomioon esimerkiksi ruudunlukijaohjelmat”, ryhmän jäsenet Laura Levistö ja Sakari Kilpiö taustoittavat. ’’Jo ensimmäisestä päivästä lähtien tiesimme, että taistelu hackathonin voitosta tulee olemaan todella kova. Meillä oli vastassa vahvoja vastustajia. Kun meidät julistettiin voittajiksi, se oli shokki’’, lisää Raigo Hoim. Koulu aikoo järjestää vastaavia tapahtumia myös tulevaisuudessa. ’’Opiskelijamme saivat tuotettua Istekille oikeaa liiketoiminnallista arvoa ratkaisemalla haasteen, jolloin manuaalista työtä ja täten kuluja voidaan ratkaisua hyödyntämällä vähentää. Oli upeaa nähdä opiskelijoilta näin luovia ratkaisuja, vaikka niiden kehitykseen oli aikaa vain päivä. Seuraava hackathon kumppaniyritystemme kanssa toteutetaan vuoden lopussa’’, summaa kood/Sisun kasvujohtaja Roosa Ritvanen.  

Automaatioharppaus Istekin ja kood/Sisun voimin – opiskelijaratkaisu vakuutti Read More »

Asiakastyytyväisyyden kuvituskuva. Kuvassa on kädet ja asiakastyytyväisyyttä kuvaavia emojeja.

Blogi: Laadukas asiakaspalvelu on Istekillä arkea

Uutinen, Yleinen /

Istekin asiakaspalvelu saa asiakkailtaan erinomaiset arviot asiakastyytyväisyydessä ja Net Promoter Score (NPS) -mittauksissa. Tulokset kertovat siitä, että pitkäjänteinen työ laadukkaan palvelukokemuksen eteen todella näkyy ja tuntuu. Asiakaspalvelumme onnistumisen taustalla on yhdistelmä asiantuntemusta, selkeitä toimintamalleja ja aitoa halua auttaa. Asiakkaamme arvostavat erityisesti nopeaa reagointia, ystävällistä otetta ja sitä, että asiat hoituvat kerralla kuntoon. Yhden yhteyden taktiikka tehostaa palvelua Asiakaspalvelumme toimii yhden pisteen periaatteella (SPOC), mikä tarkoittaa, että asiakkaan ei tarvitse miettiä, keneen ottaa yhteyttä – riittää, että ottaa yhteyttä yhteen paikkaan. Tämä selkeyttää asiointia ja nopeuttaa ratkaisuja, kun asiakas saa heti oikeanlaista apua. Ratkaisuja heti ensimmäisellä yhteydenotolla Tavoitteenamme on ratkaista mahdollisimman moni palvelupyyntö jo ensimmäisellä kontaktilla. Tämä onnistuu asiantuntevan henkilöstömme, sujuvien prosessien ja tehokkaiden työkalujen avulla. Asiakkaidemme ei tarvitse selitellä asiaansa uudelleen tai odottaa siirtoa eteenpäin, vaan asiat etenevät ripeästi ja ammattitaidolla. Laatu syntyy jatkuvasta kehittämisestä Laadukas asiakaspalvelu ei synny sattumalta. Nauhoitamme puheluita ja seuraamme asiakaspalautteita järjestelmällisesti, jotta voimme kehittää palveluamme yhä paremmaksi. Saamamme palaute auttaa tunnistamaan kehityskohteet ja pitämään palvelumme linjassa asiakkaidemme odotusten kanssa. Osaavat ihmiset tekevät eron Panostamme istekkiläisten asiakaspalvelijoiden koulutukseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Meillä uusien työntekijöiden perehdytys on huolellisesti rakennettu vaiheittain eteneväksi prosessiksi, jossa oppimista tuetaan käytännönläheisesti mentoroinnin avulla. Näin varmistamme, että jokainen asiakaspalvelija on valmis tarjoamaan huippulaadukasta tukea. Palautteet auttavat parantamaan palvelua Keräämme asiakaspalautetta aktiivisesti ja hyödynnämme sitä suoraan palvelun kehittämisessä. Muutokset, joita palautteiden pohjalta teemme, näkyvät konkreettisesti asiakkaidemme kokemuksissa ja mittaustuloksissa. Asiakkaidemme luottamus on meille tärkein mittari ja tulokset osoittavat, että olemme oikealla tiellä. ”Haluamme olla asiakkaillemme kumppani, johon on helppo ottaa yhteyttä ja jonka kanssa asiat hoituvat sujuvasti. Onnistumisen resepti on selkeä: asiantuntevat ihmiset, jatkuva kehittyminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa,” summaa Harri Hänninen, liiketoimintapäällikkö loppukäyttäjän tukipalveluista. ” – Erinomaiset tulokset asiakastyytyväisyydessä ja NPS-mittauksissa ovat meille kannustava osoitus siitä, että jatkuva kehittäminen kannattaa. Meillä asiakas on aidosti keskiössä ja se näkyy kaikessa toiminnassamme.”  

Blogi: Laadukas asiakaspalvelu on Istekillä arkea Read More »

Lasse Koskivuoren potretti.

Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori valittu KT:n Yritysjaoston jäseneksi

Uutinen, Yleinen /

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on nimittänyt uudet jäsenet KT:n Yritysjaostoon. Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori on valittu jaoston jäseneksi. KT, eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, on Suomen kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja niiden omistamien yhtiöiden työnantajaorganisaatio. KT toimii jäsentensä työmarkkinaedunvalvojana ja neuvottelee työ- ja virkaehtosopimukset julkiselle sektorille. Yritysjaosto edustaa KT:n yritysjäseniä ja päättää muun muassa heidän työehtosopimuksiinsa liittyvistä asioista. Jaosto tuo esiin kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien yhtiöiden näkökulmia työmarkkinatoimintaan. KT:n jäseninä on jo 458 kuntien ja hyvinvointialueiden omistamaa yritystä, säätiötä ja osuuskuntaa. Jäsenyyden ehtona on, että julkinen omistaja käyttää yrityksessä määräysvaltaa. Lasse Koskivuoren valinta Yritysjaostoon vahvistaa Istekin roolia aktiivisena työnantajana ja julkisen sektorin ICMT-palveluiden kehittäjänä. “On tärkeää, että myös inhouse -yhtiöiden ääni kuuluu valtakunnallisessa työnantajayhteistyössä”, Koskivuori toteaa. Lähde: KT:n uutinen 28.5.2025

Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori valittu KT:n Yritysjaoston jäseneksi Read More »

Johtamisen ja uudistamisen palveluiden papukaijamerkki. Papukaijassa on vihreää, keltaista ja vaaleansinistä väriä.

Sote ATK-päivien aktivointiseinän antia

Uutinen, Yleinen /

Palvelumuotoilijat Istekin Johtamisen ja uudistamisen palveluista osallistivat ja haastoivat Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien vierailijoita ajankohtaisten teemojen vaikutuksista sekä yhteistyön merkityksestä onnistumiseen. Aktivointiseinälle oli valittu keskusteluun alan keskeisiä teemoja, joissa roolien panostamisella, yhteistyöllä ja sen sujuvuudella on suuri merkitys onnistumiseen. Seinällä tunnistettiin myös positiivisia ja negatiivisia vaikuttimia palvelujen digitalisoimiseen ja työn imuun. Seuraavassa osallistujien nostoja teemoihin. ICT-hankinnan onnistuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Tämä aihe kiinnosti ja kirvoitti selvästi yleisöä. Lähes jokaisella tuntui olevan aiheeseen kosketuspintaa. Onnistuneen ICT-hankinnan ytimessä on selkeä tarpeiden tunnistaminen, tiivis yhteistyö sekä avoin vuoropuhelu ja toiminnan läpinäkyvyys. Hankinnan tulee tukea arjen työtä ja loppukäyttäjien tarpeita, mikä edellyttää osaamista, käytettävyyden huomioimista ja innovatiivista kehittämistä. Hankintojen onnistumista haastaa monimutkaiset ratkaisut, puutteellinen viestintä, siiloutuminen ja paikoin tiukastikin ohjaava regulaatio. Ratkaisun käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat tekijät Uuden ratkaisun käyttöönoton tunnistettiin olevan koko organisaatiota koskettava prosessi. Useampi nostikin esiin, kuinka juuri toiminnan muutos meinaa usein jäädä huomioimatta. Onnistumista tukevat realistinen aikataulu, avoin vuorovaikutus ja käyttäjien mukaan ottaminen alusta alkaen. Suurimmat haasteet liittyvät juuri aikatauluihin, epäselviin tavoitteisiin ja siihen, että loppukäyttäjät otetaan mukaan liian myöhään, jos otetaan lainkaan. Henkilöstön pysyvyyteen vaikuttavat tekijät Henkilöstön pysyvyyttä tukevat hyvä työilmapiiri, merkityksellinen työ ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä kehittyä ammatillisesti. Sitoutumista vahvistavat myös avoin vuorovaikutus, kannustava johtaminen ja turvallinen työyhteisö. Sen sijaan epävarmuus, huono johtaminen ja heikko kommunikaatio lisäävät työntövoimaa ja voivat saada harkitsemaan työpaikan vaihtamista. Positiiviset ja negatiiviset näkökulmat vuorovaikutuksen korvaamiseen ICT:llä Palvelujen digitalisaation tunnistettiin tuovan mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia, kuten joustavamman asioinnin, paremmat mittaus- ja seurantatyökalut sekä tehokkaamman resurssienhallinnan. Samalla se tuntui herättävän huolta inhimillisyyden katoamisesta, teknologian kylmyydestä ja siitä, että kaikki eivät välttämättä hallitse digitaalisia palveluita. Vaikka teknologia voi tukea palveluja, se ei korvaa ammattilaisen roolia ja kohtaamista. Digitaalisten palvelujen saavutettavuus sekä käytettävyys ovat keskeisiä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suuri kiitos osallistujille Oli suorastaan ihmeellistä, kuinka pieteetillä ja syvällisesti osallistujat suhtautuivat teemoihimme. Kävijöillä ei ollut kiirettä, vaan keskustelulle oli aikaa. He olivat myös kiinnostuneita siitä mitä muut olivat käsiteltävistä teemoista nostaneet esille. Tapahtuman viihteellisempien aktiviteettien vastapainona asiapitoisempi sisältö selvästi innosti kävijöitä. Mielipiteen esilletuominen ja kuulluksi tuleminen koettiin tärkeäksi. Kiitos jokaiselle ajatuksiaan jakaneelle. Yhteistyöllä parempaa asiakaskokemusta Onnistunut ICT-hankinta ei synny sattumalta – se vaatii selkeää tarpeiden tunnistamista, tiivistä yhteistyötä ja avointa vuoropuhelua. Johtamisen ja uudistamisen palvelut tukevat organisaatioita juuri näissä kriittisissä vaiheissa, varmistaen, että hankinnat palvelevat arjen työtä ja loppukäyttäjien tarpeita. Uuden ratkaisun käyttöönotossa palvelumme auttavat huomioimaan koko organisaation muutostarpeet, tukien realistista aikataulutusta ja käyttäjien osallistamista alusta alkaen. Tuemme työyhteisöjä rakentamaan selkeyttä, vahvistamaan toimivia rakenteita ja varmistamaan, että henkilöstön ääni kuuluu kehittämisessä. Näin syntyy merkityksellinen, turvallinen ja osallistava työarki – ympäristö, jossa ihmiset haluavat pysyä ja kehittyä. Digitalisaation mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niiden hyödyntäminen vaatii inhimillistä otetta – juuri siinä Johtamisen ja uudistamisen palvelut ovat korvaamattomia.     Johtamisen ja uudistamisen palvelut auttaa organisaatioita uudistumaan vaikuttavasti. Tarjoamme käytännönläheistä konsultointia ja valmennusta, joiden avulla kehität palveluita, johtamista ja toimintaa ketterästi – tuloksin, jotka näkyvät arjessa.

Sote ATK-päivien aktivointiseinän antia Read More »

Kuvituskuva, jossa hoitaja käyttää tablettia.

Uusi tekoälytyökalu parantamaan iäkkäiden lääkitysturvallisuutta päivystyksessä

Uutinen, Yleinen /

PSHVA:n tiedote: Uusi tekoälytyökalu parantamaan iäkkäiden lääkitysturvallisuutta päivystyksessä Pohjois-Savon hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto ja Istekki Oy teknisenä kumppanina käynnistävät syksyllä 2025 laajan tutkimuksen, jossa kehitetään ja testataan tekoälyavusteista lääkitysriskityökalua iäkkäiden potilaiden hoidon tueksi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksessä. Tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta, ehkäistä lääkityspoikkeamia ja tukea terveydenhuollon ammattilaisten päätöksentekoa sekä vähentää kustannuksia. Tutkimusprojektin aikainen työkalu ei ole lääkinnällinen laite. Työkalua on mahdollista kehittää tulevaisuudessa ominaisuuksilla, jotka täyttävät lääkinnällisen laitteen vaatimukset. Lääkitysriskityökalun valmistajana toimii Istekki Oy. Työkalun toteuttaminen on aloitettu tänä keväänä. Hanke valittiin yhdeksi kymmenestä tekoälykokeiluprojektista osana DigiFinlandin AI-hanketta ja sosiaali- ja terveysministeriön perustamaa SOTE-tekoälyn ekosysteemiä. –  Tarve uusille teknologisille ratkaisuille tunnistettiin tuoreessa tutkimuksessamme, jossa lääkitysvirheiden arvioitiin aiheuttavan Pohjois-Savon hyvinvointialueemme terveydenhuollolle jopa 800 000 euron vuosittaiset kustannukset, kertoo tutkimuspäällikkö, Jonna-Carita Kanninen. Lääkehaitat ovat merkittävä syy päivystyskäynteihin – erityisesti iäkkäillä. Suomessa jopa 23 % iäkkäiden päivystyskäynneistä liittyy lääkitykseen/lääkehaittoihin, ja suurin osa näistä olisi ennaltaehkäistävissä. Uusi tekoälytyökalu auttaa tunnistamaan kolme yleisintä ja vakavinta lääkitykseen liittyvää riskiä: kaatumisriskin, vuotoriskin ja sekavuuden (deliriumin). – Tekoäly ei tee päätöksiä ihmisen puolesta, vaan kokoaa potilaan lääkitys- ja sairaustiedot helposti arvioitavaan muotoon. Tämä tukee kliinistä harkintaa ja auttaa kohdentamaan lääkehoitoa turvallisemmin ja tehokkaammin, kertoo apulaisylilääkäri, Tero Martikainen. Hyötyjä kansalaiselle: Turvallisempi hoito: Lääkityspoikkeamien tunnistaminen ajoissa voi ehkäistä vakavia haittoja. Nopeampi ja sujuvampi hoitopolku: Tiedon parempi saatavuus nopeuttaa yksilöllisen lääkehoidon suunnittelua ja toteutusta. Ennaltaehkäisy: Tavoitteena on, että tulevaisuudessa työkalu auttaa tunnistamaan lääkitysriskit ennen kuin ne johtavat päivystystarpeeseen. Hyötyjä terveydenhuollolle: Parempi resurssien kohdentaminen: Henkilöstön työpanos saadaan kohdennettua riskipotilaisiin kustannustehokkaammin. Vähemmän haittatapahtumia ja uusintakäyntejä: Vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia. Tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko: Työkalu tukee kliinistä arviointia erityisesti kiireellisissä tilanteissa. Tutkimus toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä syys–joulukuussa 2025. Mukaan otetaan yli 65-vuotiaita potilaita, joilla on käytössä vähintään viisi lääkettä ja joiden päivystystarve liittyy esimerkiksi kaatumiseen, sisäiseen verenvuotoon tai sekavuuteen. Tutkimus on saanut alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksynnän ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä farmasian ja lääketieteen asiantuntijoiden sekä teknologia-alan toimijoiden kanssa. Alustavia tuloksia odotetaan vuoden 2026 aikana, ja ne tukevat tekoälyn turvallista ja vaikuttavaa käyttöönottoa suomalaisessa terveydenhuollossa. Lue tiedote PSHVA:n sivuilla.

Uusi tekoälytyökalu parantamaan iäkkäiden lääkitysturvallisuutta päivystyksessä Read More »

Blogi: Kestävä julkinen talous tarvitsee strategisen ICT-kumppanin

Uutinen, Yleinen /

Kati Tuovisen ja Harri Kumpulaisen blogiteksti: Kestävä julkinen talous tarvitsee strategisen ICT-kumppanin Tilastokeskuksen huhtikuussa 2025 julkaisema raportti Suomen julkisen talouden tilasta on pysäyttävää luettavaa. Vuoden 2024 alijäämä nousi 12,2 miljardiin euroon ja valtion velka 226,7 miljardiin – yli 82 % bruttokansantuotteesta. Kyse ei ole vain yksittäisestä tilastopoikkeamasta, vaan suunnasta, joka pakottaa meidät pohtimaan, miten julkisia palveluita voidaan tulevaisuudessa tuottaa ja rahoittaa kestävästi. Tässä keskustelussa on tärkeää nostaa esiin myös inhouse-yhtiöiden ja ICT-ratkaisujen rooli. ICT-strategia, joka elää omaa elämäänsä irrallaan palveluista ja toiminnan tavoitteista, ei ole harmiton asiakirja. Tällainen irrallisuus voi johtaa kalliisiin valintoihin, joista maksetaan paitsi euroissa myös menetetyissä mahdollisuuksissa, hajanaisessa kehittämisessä ja palvelujen laatueroissa. Irrallisuus maksaa Kun strategia ei ole kytköksissä palvelujen kehittämistarpeisiin, investoinnit saattavat kohdistua teknologioihin, jotka eivät tue toimintaa. Käynnistyy projekteja, joiden vaikutuksia ei pystytä mittaamaan tai joiden lopputulokset jäävät irrallisiksi muusta kehittämisestä. Seuraukset näkyvät paitsi budjetissa myös työn kuormittavuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja jatkuvissa korjausliikkeissä. Meillä inhouse-toimijoilla on tässä kehityksessä monin paikoin ainutlaatuinen asema: tunnemme asiakasorganisaatioidemme prosessit, tekniset ympäristöt ja kehittämisen kipupisteet. Tämä antaa meille erinomaiset edellytykset tuoda keskusteluun ratkaisuehdotuksia ja osallistua tulevaisuuden palvelujen muotoiluun jo varhaisessa vaiheessa ennen päätöksiä ja linjauksia. Emme ole pelkästään teknisiä asiantuntijoita, vaan vaikutuksen ja toiminnallisen uudistumisen mahdollistajia. Tämä onnistuu, kun ICT-strategia on kiinteä osa toiminnan kokonaisstrategiaa. Ei liitteenä lopussa, vaan aktiivisesti mukana suunnanmuodostuksessa. Kun ICT-strategia on aidosti osa kokonaisstrategiaa, se mahdollistaa tietopohjaisen johtamisen, sujuvat digitaaliset palveluketjut ja asiakaskokemuksen systemaattisen kehittämisen. Organisaatiot voivat keskittää voimavaransa yhteiseen suuntaan etenemiseen, sen sijaan että aikaa ja resursseja kuluisi irrallisten osien koordinoimiseen. Yhteinen suunta tuo säästöjä ja tehokkuutta Yhteinen ja kokonaisuuteen integroitu ICT-strategia tukee toiminnan kehittämistä, mahdollistaa tarvittavat konsolidoinnit ja parantaa yhteen toimivuutta. Kun ICT-strategia on selkeästi kytketty osaksi laajempaa toiminnan kehittämistä, se mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehokkaammin, päällekkäisten järjestelmien karsimisen ja suuremmat säästöt. Tämän olemme nähneet erityisesti hyvinvointialueilla, joissa ICT-muutoshankkeilla on saavutettu merkittäviä taloudellisia hyötyjä – eikä pelkästään yksikköhintojen laskuna, vaan myös: päällekkäisten järjestelmien karsimisena, yhteentoimivuuden parantumisena ja projektien läpimenoaikojen lyhenemisenä sekä resurssien tarkoituksenmukaisempana kohdentamisena. Me istekkiläiset olemme olleet mukana toteuttamassa tietojärjestelmien vaiheittaista yhtenäistämistä useilla hyvinvointialueilla. Työn perustana on toiminut STM:n tietojärjestelmäpalveluiden viitearkkitehtuuri. Jo silloin, kun hyvinvointialueiden toimintaa käynnistettiin, otimme ICT-muutoshankkeissa käyttöön yhteiset hallinnon järjestelmät, jotta organisaation perustoiminnot ja hallinto voitaisiin toteuttaa yhtenäisillä työvälineillä. Tämä oli osa laajempaa strategista lähestymistapaa, jossa ICT integroitui osaksi toiminnan kokonaisstrategiaa. Muutostöissä teimme pakolliset organisaatiorakenteen muutokset useisiin toimialasovelluksiin ja samalla suunnittelimme, miten ja missä järjestyksessä uudistuksia edistettäisiin, jotta ne tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toiminnan tarpeita ja uudistamistavoitteita. Samalla toteutimme perustietotekniikan, kuten työasemien, verkkojen ja päätelaitteiden yhtenäistämiset, jotta palveluiden kivijalka olisi kunnossa ja järjestelmäuudistusten toteuttaminen yhteen ympäristöön olisi helpompaa. Kuva: Softa2030 konsolidointihankkeen toimintamalli tietojärjestelmien vaiheittaista yhtenäistämistä hyvinvointialueilla.   Tietojärjestelmien osalta olemme toteuttaneet konkreettisia uudistuksia, jotka ovat toki pienentäneet myös ICT-kustannuksia, mutta ennen kaikkea mahdollistaneet merkittävät säästöt toimintaan. ICT luo edellytykset muutoksille, mutta varsinainen taloudellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun toimintatapoja uudistetaan ja ratkaisut otetaan aidosti käyttöön arjessa. Esimerkiksi kotihoitoon on investoitu paljon. Videohoivaratkaisuja on käytetty siellä jo useiden vuosien ajan. Uusilla yhteisillä kilpailutuksilla olemme saaneet hinnoittelumalleja uudistettua niin, että yhdellä hyvinvointialueella on voitu hankkia samalla kustannuksella 700 päätettä aiemman 400:n sijaan. Tällaisella muutoksella on jo merkittävä vaikutus budjettiin tilanteessa, jossa menot eivät voi kasvaa. Siksi meidän on yhdessä etsittävä ja löydettävä säästöjä, jotka mahdollistavat palveluiden laajemman käyttöönoton SOTE-toiminnan tueksi. Olemme Istekkinä toteuttaneet myös laajoja APTJ-kilpailutuksia, joiden käyttöönotot ovat vielä kesken ja tulevat päättymään vuoden 2026 aikana. Näistä kilpailutuksista on odotettavissa useiden miljoonien vuotuiset kustannushyödyt, kun käyttöönottoprojektit saadaan päätökseen ja kaikki vanhat järjestelmät arkistoidaan ja ajetaan alas. Tämä kaikki on mahdollista, kun ICT-strategia on linjassa julkisten organisaatioiden tavoitteiden kanssa ja tukee yhteisiä kehitystavoitteita. Kohti vaikuttavampaa tulevaisuutta – aidosti yhdessä Julkisen talouden paineessa ei riitä, että teemme asiat oikein – meidän on huolehdittava siitä, että teemme oikeita asioita. Inhouse-toimijoina tunnemme julkisten palvelujen arjen, kipupisteet ja kehityssuunnat. Meillä on tietoa, osaamista ja vastuuta, ja ennen kaikkea mahdollisuus käyttää niitä viisaasti yhteisen hyödyn hyväksi. Tulevaisuudessa roolimme ei perustu enää omistussuhteeseen, vaan siihen, miten hyvin kykenemme luomaan julkista arvoa, tukemaan vaikuttavuutta ja sujuvoittamaan arkea yhdessä omistajiemme ja muiden toimijoiden kanssa, kansalaisten hyväksi. Se edellyttää strategista selkänojaa. Ei irrallista ICT-strategiaa, vaan toiminnan ytimeen kuuluvaa teknologiasuuntaa, joka on linjassa julkisten organisaatioiden kokonaistavoitteiden kanssa. Kun suunta on yhteinen, tuloksetkin ovat yhteisiä. Syntyy järjestelmiä, jotka keskustelevat keskenään. Projekteja, jotka lunastavat lupauksensa ja palveluita, jotka vastaavat kansalaisten tarpeisiin kestävällä tavalla. Siksi me emme jää odottamaan. Me otamme paikkamme tulevaisuuden rakentajina ja kutsumme omistajamme, kumppanimme ja asiakkaamme mukaan. Tehdään ICT-strategiasta yhdessä julkisen arvon vahvin työkalu. Kirjoittajista: Kati Tuovinen Strateginen neuvonantaja Istekki Oy, Strategia ja tulevaisuus Kati on muutosmyönteinen ja ratkaisukeskeinen neuvonantaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus kehitystehtävistä ja muutosten läpivienneistä erityisesti sote-ict-sektorilla. Vahvan ja monipuolisen ammattitaitonsa turvin hän luo ympärilleen järjestystä ja haastaa ajattelua positiivisella otteella. ”Julkisten palvelujen kehittäminen ei ole vain tekninen haaste, vaan ennen kaikkea yhteiskunnallisen arvon luomista, jossa teknologia tukee ja vahvistaa arjen sujuvuutta ja parantaa asiakaskokemusta.”, sanoo Kati. Harri Kumpulainen Johtava konsultti Istekki Oy, Johtamisen palvelut Harri on pitkän linjan SOTE-ICT osaaja, joka on vastannut Istekin SOTE-liiketoiminnan perustamisesta sekä johtamisesta useiden vuosien ajan. Harri on osallistunut useisiin kansallisiin ICT-arkkitehtuurin projekteihin sekä ollut toteuttamassa alueellisten järjestelmien käyttöönottoja. Viime vuosina Harri on vastannut hankejohtamisesta hyvinvointialueiden ICT-muutoshankkeissa sekä niiden jälkeisissä APTJ-muutoksissa Istekin eri asiakkuuksissa. ”Tärkeintä on suunnitella asiat laajoina kokonaisuuksia huomioiden toiminnan vaikutukset ja johtaa muutos aktiivisesti Yhdessä maaliin” sanoo Harri

Blogi: Kestävä julkinen talous tarvitsee strategisen ICT-kumppanin Read More »

Kati Tuovisen kuva, jossa hän istuu laiturilla koiransa kanssa.

Strateginen neuvonantaja Kati Tuovinen

Uratarinat, Uutinen, Yleinen /

Olen muutoskatalyytti – mukana tilanteissa, joissa mikään ei ole vielä täysin valmista, mutta kaikki on mahdollista. Työssäni strategisena neuvonantajana havainnoin ilmiöitä, tunnistan nousevia kehityssuuntia ja rakennan yhdessä johdon kanssa käsitystä siitä, millainen tulevaisuus on tulossa ja millaisia toimia se meiltä vaatii jo nyt. Työni on sekä ennakointia että suuntaamista, mutta ennen kaikkea jatkuvaa ihmisten kanssa kulkemista. Arjessani tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puran Istekin strategiaa auki niin, että jokainen voi ymmärtää oman roolinsa suunnassa. Istun alas, kysyn, kuuntelen ja keskustelen – usein monta kierrosta – kunnes syntyy yhteinen ymmärrys ja rohkeus lähteä liikkeelle. Sparraan johtajia ja asiantuntijoita tunnistamaan, mikä on juuri nyt olennaista ja mikä vie meitä kohti vaikuttavampaa arkea. Seuraan myös sitä, mitä saadaan aikaan – ei vain numeroina, vaan vaikutuksina arjessa, myös yhteiskunnan tasolla. Miten olen päätynyt tähän rooliin? Matkani Istekillä alkoi vuoden 2011 syksyllä. Tulin KYSin tietohallinnosta ja tehtäväni oli kehittää Istekin projektiliiketoimintaa. Lähdimme tiimin kanssa rakentamaan uutta ihan perusasioista lähtien: osaaminen, menetelmät ja toimintamalli sekä viitekehykset ja työkalut. Jo vuotta myöhemmin meillä oli Istekin ensimmäinen PMO ja siitä muutamaa vuotta myöhemmin toimiva ja tehokas projektiliiketoiminta, joka nautti asiakkaan luottamusta. Vuoden 2015 lopulla pääsin toimitusjohtajan työpariksi selvittämään, mihin suuntaan Istekkiä voisi kasvattaa. Selvitys johti lopulta liikkeenluovutukseen ja sen myötä vuonna 2016 yhtiön yhdeksi pääomistajaksi ja merkittävimmäksi asiakkaaksi tuli Pirkanmaa. Samana vuonna pääsin mukaan valtakunnalliseen kehityshankkeeseen hanketoimiston vetäjäksi ja perustamaan sairaanhoitopiirien (nyk. hyvinvointialueiden) omistamaa UNA-yhtiötä. Sinne siirryin 2019 vuoden alussa palvelujohtajaksi. Vuonna 2021 palasin takaisin Istekkiin. Ensin muutosjohtamisen konsultiksi operoimaan Istekin strategista ohjelmaa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseksi ja pian sen jälkeen strategiseksi neuvonantajaksi uudelle Startegia ja tulevaisuus -tulosalueelle. Sillä tiellä olen nyt. Miksi juuri Istekki? Istekissä yhdistyvät asiat, jotka resonoivat syvälle: yhteiskunnallinen merkitys, asiantuntijuus ja halu tehdä asiat oikein. Me varmistamme, että hyvinvointialueiden ja kuntien arki toimii, ja että ICMT-palvelut tukevat ihmisten arkea ja hyvinvointia, eivät estä sitä. Me rakennamme sujuvampaa Suomea. Ja minä saan olla mukana varmistamassa, että suunta on selkeä, tekeminen vaikuttavaa ja päätökset järkeviä. Mikä työssäni on parasta? Ihmiset, yhteinen tahto ja se hetki, kun sekasorto muuttuu suunnaksi. Työssäni yhdistyy laaja-alainen vaikuttaminen ja arjen konkreettinen muutos. Olen ylpeä siitä, että saan kulkea rinnalla niissä hetkissä, kun organisaatiot hakevat uutta asentoa ja yhteiskunta kaipaa toimivampia ratkaisuja. Tämä on työtä, jolla on oikeasti väliä ja joka tarvitsee sekä sydäntä että selkärankaa. Mitä olen oppinut matkan varrella? Olen oppinut, että muutos ei tapahdu vain rakenteita muuttamalla – muutos tapahtuu ihmisissä ja ihmisten avulla. Olen oppinut, että vaikuttavuus syntyy vasta, kun ymmärretään kokonaisuus ja uskalletaan tehdä valintoja. Olen oppinut myös, että tärkeintä on kyky kuunnella, suunnata ja pitää liike käynnissä. Tulevaisuudessa haluan olla mukana paikoissa, joissa uudistaminen on vasta alussa, mutta halua ja tarvetta on. Haluan olla se katalyytti, joka saa ihmiset näkemään mahdollisuuden ja ottamaan ensimmäisen askeleen. Haluatko kuulla lisää uratarinastani tai vaihtaa ajatuksia työstä, jolla on merkitystä? Ota yhteyttä, niin jutellaan. Löydät minut myös LinkedIn:stä Kati M Tuovinen. Kati Tuovinen Istekki Oy, Strategia ja tulevaisuus Strateginen neuvonantaja Kati on muutosmyönteinen ja ratkaisukeskeinen neuvonantaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus kehitystehtävistä ja muutosten läpivienneistä erityisesti sote-icmt sektorilla. Vahvan ja monipuolisen ammattitaitonsa turvin hän luo ympärilleen järjestystä ja haastaa ajattelua positiivisella otteella. ”Julkisten palvelujen kehittäminen ei ole vain tekninen haaste, vaan ennen kaikkea yhteiskunnallisen arvon luomista, jossa teknologia tukee ja vahvistaa arjen sujuvuutta ja parantaa asiakaskokemusta.”, sanoo Kati.

Strateginen neuvonantaja Kati Tuovinen Read More »

Kuvituskuva, jossa on tummansininen tausta ja vaaleansinistä ICT verkkoa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa ensimmäisten joukossa käyttöönsä Suomen edistyksellisimmän sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän

Uutinen, Yleinen /

Mediconsultin tiedote: Pohjois-Savon hyvinvointialue (PSHVA) ottaa vaiheittain käyttöön kotimaisen sote-tietojärjestelmiin erikoistuneen Mediconsultin kehittämän Saga Sosiaalihuolto -asiakastietojärjestelmän. Uuden järjestelmän käyttöönotto on alkanut pilottina turvakotipalveluista 20.5.2025. Järjestelmä on hankesuunnitelman mukaisesti käytössä kaikissa sosiaalihuollon palveluissa marraskuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueilla ei ole kyseessä pelkkä uuden järjestelmän käyttöönotto vaan merkittävä sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja toimintamallien muutos, jossa maamme sosiaalihuollon ammattilaisten kirjaamiskäytännöt yhtenäistyvät. Muutoksen taustalla vaikuttavat sekä uudet sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansalliset vaatimukset kuten uusi asiakastietolaki että hyvinvointialueiden sosiaalihuollon toiminnan yhtenäistäminen. – Olen tyytyväinen siihen, että olemme Pohjois-Savon hyvinvointialueella siirtyneet Sagalla tuotantopilottiin turvakotipalveluiden osalta. Tarkoituksenamme on korvata Sagalla kolme kunnista meille siirtynyttä vanhaa järjestelmää vuoden 2025 aikana. Järjestelmän käyttöönotto viivästyy noin puolitoista vuotta alkuperäisestä suunnitelmasta. Projektin aikataulut jouduttiin laatimaan hyvin tiukoiksi, sillä sosiaalihuollon piti alun perin liittyä Kantaan syyskuussa 2024. Kun eduskunta antoi liittymiselle kaksi vuotta lisäaikaa, tarjosi se mahdollisuuden tarkastella aikatauluja uudestaan. Olemme yhdessä Mediconsultin ja Istekin kanssa tehneet uraauurtavaa työtä sovittaessamme kansallisia vaatimuksia, hyvinvointialueiden tarpeita ja järjestelmän mahdollisuuksia yhteen, toteaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen. Alueellisen tietojärjestelmän käyttöönotto rakentuu kumppanuudelle ja yhteiselle tahtotilalle Hyvinvointialueiden omistama inhouse-yhtiö Istekki kilpailutti vuonna 2023 sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän Pohjois-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialueille. Kilpailutuksen yhteydessä Istekki kartoitti sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien uudistusten ja yhdistämisen tarpeita sekä vaatimuksia laajasti yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Valituksi tuli hinta-laatusuhteeltaan parhaaksi todettu Mediconsultin Saga Sosiaalihuolto -asiakastietojärjestelmä. – Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto on aina vaativa urakka eikä vähiten tilanteessa, jossa sosiaalihuollon tiedonhallinnan vaatimukset ja hyvinvointialueiden uudet toimintamallit ovat olleet vasta muotoutumassa. Näemme ensimmäisiä järjestelmän käyttöönottoja, kun PSHVA ottaa Saga-järjestelmän käyttöön tämän vuoden aikana. Tiivis kumppanuuteen ja yhteiseen tahtotilaan perustuva yhteistyö PSHVA:n ja Mediconsultin asiantuntijoiden kanssa on siivittänyt meidät tähän pisteeseen, toteaa Istekin liiketoimintajohtaja Merja Liemola. Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto tuo hyötyjä sekä ammattilaisille että asukkaille Viidelle hyvinvointialueelle – joiden joukossa kolme yliopistosairaala-aluetta –  valittu Saga Sosiaalihuolto -asiakastietojärjestelmä on edelläkävijä kansallisten vaatimusten täyttämisessä. Kanta-sertifioitu järjestelmä tuo käyttöönottojen myötä hyvinvointialueille viranomaisvaatimusten mukaiset kirjaamismallit, toimintamallien yhtenäistämisen sekä laajat tiedolla johtamisen työkalut hyvinvointialueen johdon käyttöön. Se myös varmistaa saman käyttökokemuksen sosiaalihuollon asiantuntijoille kaikissa palveluyksiköissä ja palvelutehtävissä. Saga Sosiaalihuollon avulla tietoja voidaan siirtää laajasti ja reaaliaikaisesti, joten tieto on helposti asiantuntijoiden saatavilla eri yksiköissä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Ammattilaisten mahdollisuus tiedon oikea-aikaiseen hyödyntämiseen parantaa asukkaiden hyvinvointia. Myös hyvinvointialueen asukas näkee sosiaalihuollon tietonsa OmaKannasta samaan tapaan kuin terveydenhuollon tiedot. – Olemme kulkeneet pitkän ja opettavaisen matkan yhdessä asiakkaidemme kanssa. Iloitsen siitä, että pääsemme nyt lunastamaan lupauksemme ja toimittamaan Saga-järjestelmän Pohjois-Savon hyvinvointialueen sote-ammattilaisten käyttöön. Saga on kestävä valinta, joka mukautuu sosiaalihuollon organisaatioiden ja ammattilaisten moninaisiin ja ajan mittaan muuttuviin käyttötarpeisiin, sanoo Mediconsultin toimitusjohtaja Tommi Salaspuro.

Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa ensimmäisten joukossa käyttöönsä Suomen edistyksellisimmän sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö kirjoittaa läppärillä. Kuvassa näkyy vain kädet näppäimistöllä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen tiedot alkavat näkyä OmaKannassa vaiheittain

Uutinen, Yleinen /

Istekki kilpailutti sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän Pohjois-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Järjestelmää voi hyödyntää koko hyvinvointialueen laajuisena ratkaisuna sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä varten. Kartoitimme sosiaalihuollon asiakasjärjestelmien uudistusten ja yhdistämisten tarpeita ja vaatimuksia laajasti yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Nyt näemme ensimmäisiä järjestelmän käyttöönottoja. PSHVA:n tiedote: Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa vuonna 2025 vaiheittain käyttöön uuden sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Uudistus mahdollistaa sen, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa kirjatut asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa viimeistään marraskuun lopusta 2025 alkaen. Uuden järjestelmän käyttöä pilotoi turvakotipalvelut tiistaista 20. toukokuuta lähtien. Turvakodit tarjoavat maksuttomia palveluja kaikille lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville, asuinpaikasta riippumatta. Tarvittaessa turvakotiin voi hakeutua myös nimettömänä. – OmaKannassa ei näytetä turvakotipalvelujen asiakirjoja eikä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyviä asiakirjoja. Asiakastiedot tallentuvat kuitenkin Kantaan ja ovat ammattilaisten käytettävissä Sagan kautta, toimialajohtaja Kati Kantanen kertoo. Loppusyksystä tietoja näkyy enemmän   Kun asiakastietojärjestelmä Saga on kokonaisuudessaan käytössä, asiakkaat voivat tarkastella sosiaalihuollon tietojaan OmaKannassa samalla tavalla kuin terveydenhuollon tietoja. Näkyviin tulevat muun muassa päätökset, palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat, asiakkuuden alkamisajankohta ja omatyöntekijän tiedot. Sosiaalihuollon ammattilainen voi kuitenkin perustellusta syystä estää tai viivästyttää tietyn asiakirjan OmaKanta-näkyvyyden. Estämisen ja viivästyttämisen on perustuttava lakiin sekä tapauskohtaiseen arviointiin. – Hankesuunnitelman mukaan kuraattorit ovat ottamassa Sagan käyttöön seuraavaksi, 4. elokuuta, mutta varsinkin loka-marraskuussa tänä vuonna meidän asiakkaidemme sosiaalipalveluissa kirjattuja tietojen pitäisi alkaa näkyä OmaKannassa, kun vuorossa ovat isot käyttöönotot, Kantanen kuvaa. Hankesuunnitelman mukaan tiistaina 21. lokakuuta asiakastietojärjestelmän käytön aloittavat työikäisten ja lapsiperheiden palvelut, perheoikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja gerontologinen sosiaalityö. Tiistaina 25. marraskuussa vuorossa on ikääntyneiden palvelut. Sen jälkeen järjestelmä on käytössä koko hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa. Sosiaalihuollon lomakkeet ja hakemukset OmaSavoon   Toimialajohtaja Kantanen korostaa, että uudesta järjestelmästä hyötyvät niin ammattilaiset kuin asiakkaat. – Yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä yhtenäistää tekemistä ja selkeyttää käytännön työtä. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaa nopeammin ja eri alueilla liikkuvien työntekijöiden ei tarvitse osata käyttää useita eri asiakastietojärjestelmiä, Kantanen kuvaa. – Myös tiedon saatavuus ja käytettävyys paranee. Yhteisessä järjestelmässä tiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten käytettävissä. Asiakkaat voivat jatkossa myös täyttää erilaisia sosiaalihuollon lomakkeita ja hakemuksia verkossa OmaSavo-digipalvelussa. Sosiaalihuollon lomakkeet ja hakemukset avautuvat OmaSavoon arviolta loppusyksystä 2025. Linkki tiedotteeseen PSHVA:n sivulla.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen tiedot alkavat näkyä OmaKannassa vaiheittain Read More »

Kuvituskuva lääkeautomaatti-juttuun. Vaaleansininen kuva, jossa on valkoisia ikoneja kuvaamaan lääketiedettä, sairaalaa ja terveyttä.

Istekki kilpailutti lääkeautomaatit

Uutinen, Yleinen /

Istekki kilpailutti ja toteutti hankinnan vaatimusmäärittelyn. Pussijakeluun sopivat laitteet sekä niitä ohjaavat ohjelmistopalvelut kilpailutuksen voitti Evondos Oy ja lääkelasijakeluun sopivat laitteet ja ohjelmistopalvelut Axitare Oy. Molemmat lääkeautomaatit ovat saatavilla kaikille asiakasomistajillemme. Ensimmäisenä lääkeautomaatit otetaan käyttöön Pirkanmaan hyvinvointialueella. Hankinnan tavoitteena oli löytää lääkeautomaattipalvelu, joka tukee Istekin asiakasomistajien tarpeita turvallisen ja katkeamattoman lääkehoitoprosessin toteuttamisessa. Kohderyhmänä olivat säännöllisen kotihoidon sekä vammais-, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Lääkeautomaatit ovat turvallinen ja kustannustehokas vaihtoehto tukea kotihoitoa eri asiakasryhmillä. Lääkeautomaatit ovat tärkeä osa katkeamatonta lääkehoitoprosessia ja ne mahdollistavat erilaisia hyötyjä sote-organisaatioille tarjoamalla vaihtoehdon perinteisille kotikäynneille. Lääkeautomaatit siis tukevat kotona asumista ja aktivoi käyttäjäänsä.   Lue lisää lääkeautomaateista asiakastarinastamme.

Istekki kilpailutti lääkeautomaatit Read More »