Uutinen

Kuva Lataus26-asiakaspäiviltä Oulusta AI-paneelikeskustelusta. Kuvassa panelistis Juhani Heikka, Aki Lehto, Jaakko Penttinen ja Katri Saarikivi.

Tekoälyn suurin muutos on tavassamme tehdä työtä

Tekoäly voi tehostaa työtä, parantaa palvelujen laatua ja avata mahdollisuuksia kokonaan uudenlaisille toimintatavoille. Suurimmat hyödyt syntyvät kuitenkin vasta silloin, kun teknologian käyttöönoton rinnalla uskalletaan uudistaa myös totuttuja käytäntöjä. Istekin Lataus26-asiakaspäivien paneelikeskustelussa pohdittiin, miten tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä, organisaatioiden toimintaa ja johtamista sekä millaisia edellytyksiä onnistunut muutos vaatii. Istekin Lataus26-asiakaspäivät järjestettiin 10.–11.11.2026 Radisson Blu Hotel Oulussa. Tapahtuman paneelikeskustelussa Tekoäly käytännössä: ihmiset, työ ja uudet toimintamallit tarkasteltiin tekoälyn mahdollisuuksia erityisesti julkisten palvelujen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat Katri Saarikivi Samoi Oy:stä, Jaakko Penttinen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, Aki Lehto Pirkanmaan hyvinvointialueelta sekä Juhani Heikka Istekiltä. Paneelin juonsi Kati Tuovinen Istekiltä. Muutos alkaa työtapojen uudistamisesta Tekoälyn ensimmäiset hyödyt näkyvät organisaatioissa usein yksittäisten työtehtävien nopeutumisena ja rutiinien automatisointina. Vaikka nämä parannukset ovat tärkeitä, paneelikeskustelussa nousi esiin ajatus siitä, että merkittävimmät vaikutukset ovat todennäköisesti vielä edessä. Teknologian mahdollistama tehokkuus ei yksin riitä, jos työ jatkuu muuten samanlaisena kuin ennenkin. Olennaista on tarkastella laajemmin, miten työtehtävät liittyvät toisiinsa, millaisia vaiheita prosesseihin sisältyy ja olisiko koko tekemisen tapa mahdollista rakentaa uudelleen. Keskustelussa tunnistettiin yhtymäkohtia aikaisempiin digitalisaation vaiheisiin, joissa uusia teknologioita otettiin käyttöön usein vanhojen toimintamallien ehdoilla. Paperisia prosesseja sähköistettiin, mutta itse toimintaa ei välttämättä uudistettu. Tekoälyn kohdalla on vaarana toistaa sama kehityskulku, ellei teknologian käyttöönottoon yhdistetä tietoista työn ja toimintatapojen kehittämistä. Kokemukset aikaisemmista teknologisista murroksista osoittavat myös, että tuottavuushyötyjen saavuttaminen riippuu vahvasti johtamisesta ja organisaatioiden kyvystä oppia yhdessä. Tekoäly haastaa pohtimaan myös organisoitumista uudella tavalla. Jos teknologia pystyy tulevaisuudessa hoitamaan osan tehtävistä itsenäisesti tai huomattavasti nykyistä nopeammin, on perusteltua arvioida uudelleen työnjakoa, vastuita ja prosessien kokonaisuutta. Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon aikaa yksittäisessä työvaiheessa säästetään, vaan siitä, miten vapautuvaa aikaa ja osaamista voidaan hyödyntää mahdollisimman vaikuttavasti. Asiantuntijuuden arvo korostuu tekoälyn aikakaudella Tekoälyn kehittyminen muuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Kun teknologia pystyy tuottamaan tietoa, analyyseja ja ratkaisuehdotuksia yhä nopeammin, asiantuntijuuden merkitys ei kuitenkaan katoa. Huomio siirtyy entistä enemmän tiedon arviointiin, kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja kykyyn soveltaa osaamista käytännössä. Asiantuntijan tehtävänä on paitsi hallita oma substanssinsa myös tunnistaa, milloin tekoälyn tuottamaan tietoon voidaan luottaa ja milloin tarvitaan tarkempaa arviointia. Paneelissa tulevaisuuden keskeisiksi taidoiksi nousivat uteliaisuus, jatkuva oppiminen, kriittinen ajattelu ja kyky esittää oikeita kysymyksiä. Tekoälyltä saa vastauksia nopeasti, mutta vastausten hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, miten ongelma on alun perin määritelty ja mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Myös vuorovaikutus, toisten vakuuttaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen säilyvät olennaisena osana asiantuntijatyötä, vaikka teknologia tukisi yhä useampia tiedollisia tehtäviä. Keskustelussa korostui erityisesti tekoälylukutaidon merkitys. Organisaatioiden on huolehdittava siitä, että henkilöstö ymmärtää teknologian mahdollisuuksien lisäksi myös sen rajoitukset. Tekoälyn tuottama vastaus voi vaikuttaa vakuuttavalta olematta oikea, minkä vuoksi tiedon luotettavuuden arviointi, eettinen harkinta ja oman asiantuntijuuden ylläpitäminen ovat edelleen tärkeitä. Teknologian hyödyntäminen ei siten vähennä osaamisen kehittämisen tarvetta, vaan pikemminkin muuttaa sen painopisteitä. Uudistuminen edellyttää rohkeutta luopua vanhasta Yksi paneelin kiinnostavimmista kysymyksistä liittyi siihen, miksi organisaatioiden on usein helpompi ottaa käyttöön uusia välineitä kuin luopua vanhoista toimintatavoista. Kehittämistä tehdään helposti lisäämällä uusia ratkaisuja nykyisten käytäntöjen rinnalle, jolloin kokonaisuus saattaa muuttua entistä monimutkaisemmaksi. Tekoälyn merkittävien hyötyjen saavuttaminen edellyttääkin, että uskalletaan kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä ja arvioida, mitkä työvaiheet ovat edelleen tarpeellisia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia sujuvoittaa toimintaa, vähentää hallinnollista työtä ja poistaa palveluprosessien pullonkauloja. Keskustelussa todettiin, että nykyisten toimintojen kehittämisessä on jo huomattavaa potentiaalia, eikä kaikkien uudistusten tarvitse tarkoittaa kokonaan uusien palvelujen rakentamista. Prosessien tehostaminen voi samalla luoda edellytyksiä laajemmalle innovoinnille, kun ammattilaisten aikaa vapautuu olennaiseen työhön ja uusien ratkaisujen kehittämiseen. Muutos ei kuitenkaan synny pelkästään teknologian avulla, sillä myös ihmisten suhtautuminen uudistumiseen vaikuttaa sen onnistumiseen. Totutuista toimintatavoista luopuminen voi tuntua vaikealta etenkin silloin, kun ne ovat pitkään olleet osa omaa ammatti-identiteettiä ja asiantuntijuutta. Lisäksi kiireinen arki jättää helposti liian vähän aikaa uusien mahdollisuuksien tutkimiselle, kokeiluille ja oppimiselle. Paneelissa pohdittiinkin, syntyykö tekoälyn tuomasta tehokkuudesta lopulta enemmän aikaa ajattelulle ja kehittämiselle vai täyttyykö vapautunut aika yksinkertaisesti uusilla tehtävillä. Uudistumisen onnistuminen edellyttää, että organisaatioissa annetaan tilaa myös sellaiselle ajattelulle ja kokeilulle, jonka hyötyjä ei voida osoittaa välittömästi. Uudet ideat syntyvät usein silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus tarkastella tuttuja asioita eri näkökulmista ja yhdistellä osaamistaan uudella tavalla. Turvallisuus luo perustan rohkealle kehittämiselle Tekoälyn hyödyntäminen erityisesti julkisissa palveluissa edellyttää tasapainoa uudistumisen ja turvallisuuden välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käsitellään arkaluonteisia tietoja ja toimitaan tarkasti säännellyssä ympäristössä, minkä vuoksi tietosuoja, tietoturva, järjestelmien luotettavuus ja lainsäädännön vaatimukset on huomioitava kehittämisessä alusta lähtien. Asiakaspäivien paneelissa pohdittiin, miten sääntely voi mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja ja missä tilanteissa nykyiset vaatimukset rajoittavat esimerkiksi tehtävien laajempaa automatisointia. Keskustelussa korostui yhteisten hallintamallien, selkeiden vastuiden ja riskienhallinnan merkitys. Hyvin toimiva hallintamalli ei hidasta kehittämistä, vaan antaa sille turvalliset ja ennakoitavat puitteet. Kun organisaatiossa tiedetään, kuka vastaa tekoälyratkaisujen arvioinnista, käyttöönotosta ja seurannasta, yksittäisen työntekijän ei tarvitse tehdä vaikeita turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja yksin. Samalla voidaan välttää tilanteita, joissa kehittäminen pysähtyy epäselvien vastuiden tai puutteellisten toimintaperiaatteiden vuoksi. Paneelissa nostettiin lisäksi esiin tarve tekoälyratkaisujen paremmalle läpinäkyvyydelle ja yhteisille arviointikäytännöille. Teknologian nopea kehitys on monin paikoin edennyt yhteisiä ohjausmalleja nopeammin, mikä vaikeuttaa ratkaisujen luotettavuuden ja vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tämän vuoksi organisaatioiden välinen yhteistyö sekä laajemmat kansalliset ja eurooppalaiset toimintamallit ovat tärkeitä. Turvallisuus ei kuitenkaan tarkoita kaiken epävarmuuden poistamista ennen etenemistä. Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy väistämättä asioita, joita ei vielä täysin tunneta. Olennaista on tunnistaa riskit, sopia yhteisistä toimintaperiaatteista ja rakentaa luottamusta, joka mahdollistaa hallitun kokeilemisen ja uuden oppimisen. Tekoälyn todellinen arvo syntyy yhteisestä muutoksesta Paneelikeskustelu osoitti, kuinka monesta näkökulmasta tekoälyn vaikutuksia työhön ja palveluihin on tarkasteltava. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta niiden muuttaminen konkreettisiksi hyödyiksi edellyttää osaamisen, johtamisen, toimintatapojen ja yhteistyön samanaikaista kehittämistä. Tehokkuuden rinnalla on tärkeää tunnistaa mahdollisuudet parantaa palvelujen laatua, ennakoivuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Me Istekissä edistämme tekoälyn hyödyntämistä yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. Haluamme tunnistaa ratkaisuja, jotka tukevat ammattilaisten työtä, sujuvoittavat palveluja ja tuottavat konkreettista hyötyä julkisten palvelujen arkeen. Tämä tarkoittaa teknologisten mahdollisuuksien tutkimisen lisäksi yhteistä oppimista ja valmiutta tarkastella kriittisesti myös omia toimintatapojamme. Tekoälyn suurin mahdollisuus ei lopulta ole vain siinä, että teemme nykyiset asiat nopeammin, vaan siinä, että löydämme yhdessä parempia ja vaikuttavampia tapoja tehdä työtä.

Tekoälyn suurin muutos on tavassamme tehdä työtä Read More »

Kuvituskuva, jossa on sinistä hiekkapölyä spiraalina nousemassa tummansinistä taustaa vasten

Microsoftin M365-palveluissa maailmanlaajuinen häiriö

Palvelut ovat alkaneet palautumaan. Häiriöitä voi edelleen esiintyä. ————————————————————————————————— Microsoftin palveluissa on laajasti häiriöitä. Häiriöt voivat vaikuttaa muun muassa Wordiin, Exceliin, Powerpointiin, Outlookiin ja yrityskäyttöön tarkoitettuihin SharePoint- ja OneDrive-palveluihin. Myös tekoälyavustaja Copilot kärsii häiriöistä. Teamsin perustoiminnallisuudet toimivat, mutta Outlook-kalenterin toiminnoissa voi esiintyä häiriöitä. Sähköpostin välittymisessä voi olla häiriöitä/viivettä eli sähköpostien lähettäminen ja vastaanottaminen voi olla estynyt Korjaustoimenpiteitä voi seurata Microsoftin viestinnästä. Varoitus Microsoft 365 -häiriöön liittyvistä huijausyrityksistä Rikolliset voivat hyödyntää Microsoft 365 -häiriötä lähettämällä huijausviestejä ja väärennettyjä IT-tuen yhteydenottoja. Ole erityisen tarkkana kirjautumislinkkien ja salasanapyyntöjen kanssa. Älä luovuta tunnuksiasi tai hyväksy epäilyttäviä kirjautumispyyntöjä.

Microsoftin M365-palveluissa maailmanlaajuinen häiriö Read More »

Kati Tuovisen selfie.

Blogi: Mittaammeko etenemistä vai johdammeko onnistumista?

Strategian toimeenpanossa on helppo päätyä tilanteeseen, jossa tekeminen etenee suunnitellusti, sovitut toimenpiteet valmistuvat ja raportointi näyttää vihreää. Silti yksi olennainen kysymys jää avoimeksi: olemmeko todella saamassa aikaan sitä muutosta, jota strategialla tavoittelimme? Tämä kysymys liittyy mittaamiseen, mutta vielä enemmän johtamiseen. Strategian toteutumista tarkastellaan usein kahdesta näkökulmasta. Seurataan tavoitteiden ja tulosten saavuttamista KPI-mittareilla sekä sitä, miten sovitut toimenpiteet ja muutokset etenevät. Molemmat ovat tarpeellisia. Suorituksen mittaaminen kertoo, teemmekö sitä, mitä olemme sopineet. Tulos- ja vaikuttavuusmittarit puolestaan kertovat, syntyykö tekemisestä tavoiteltua muutosta. Haaste syntyy, jos nämä kaksi näkökulmaa erkanevat toisistaan. Toimenpiteet voivat edetä suunnitellusti, vaikka tavoiteltu vaikutus ei toteutuisi. Toisaalta vaikutusten syntyminen voi edellyttää enemmän aikaa kuin yksittäisen vuoden mittariseuranta antaa ymmärtää. Jos tuloksia arvioidaan kerran vuodessa, mittarista voi huomaamatta tulla johtamisen sijasta raportoinnin väline. Vuoden lopussa todetaan, saavutettiinko tavoite vai ei. Sen jälkeen selitetään, mistä tulos johtui. Mittaamisen todellinen arvo syntyy siitä, mitä sen avulla pystytään tekemään ennen kuin lopputulos on selvillä. Strategisessa johtamisessa tarvitaan kykyä nähdä, mihin suuntaan olemme menossa, kykyä tunnistaa poikkeamat ajoissa ja arvioida, tuottavatko valitut toimenpiteet tavoiteltua kehitystä. Tämä edellyttää yhteyttä eri mittaamisen tasojen välille: Strategisella tasolla tarkastellaan, syntyykö tavoiteltua muutosta ja liikummeko oikeaan suuntaan. Taktisella tasolla arvioidaan, tuottavatko valitut muutoskokonaisuudet ja toimintamallit haluttua kehitystä. Operatiivisella tasolla seurataan tekemistä, sen laatua ja etenemistä. Näiden tasojen pitäisi muodostaa toisiaan täydentävä kokonaisuus. Operatiivisen tekemisen pitäisi kytkeytyä taktiseen muutokseen ja edelleen strategiseen tavoitteeseen. Samalla mittareiden pitäisi antaa riittävän varhain signaaleja siitä, onko tekemisellä edellytyksiä johtaa haluttuun lopputulokseen. Tämä ei tarkoita, että kaikkien strategisten vaikutusten pitäisi näkyä heti numeroina. Kaikki muutos ei ole nopeasti mitattavissa, eikä jokainen vaikutus synny suoraviivaisesti yhden toimenpiteen seurauksena. Mutta myös silloin tarvitaan välitavoitteita, ennakoivia mittareita ja laadullista arviointia. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaisia merkkejä onnistumisesta pitäisi näkyä matkan varrella. Ja ennen kaikkea tarvitaan valmiutta tehdä johtamisvalintoja havaintojen perusteella: jatketaanko suunnitellusti, muutetaanko tekemistä, vahvistetaanko jotain tai luovutaanko jostakin? Strategian toimeenpano ei ole pelkkää sovittujen asioiden suorittamista. Se on jatkuvaa oppimista, arviointia ja valintojen tekemistä suhteessa tavoiteltuun muutokseen. Kirjoittaja: Kati Tuovinen Kati Tuovinen työskentelee strategisena neuvonantajana Istekissä. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus julkisen sektorin ICT-alalta sekä liiketoiminnan kehittämisestä, johtamisesta ja strategisesta uudistamisesta. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat strateginen ajattelu, tulevaisuuden muutosten ennakointi, organisaatioiden uudistuminen ja strategian kytkeminen käytännön johtamiseen ja toimintaan. Hän tarkastelee teknologian ja toimintaympäristön muutoksia erityisesti strategisten valintojen ja organisaatioiden uudistumiskyvyn näkökulmasta.  

Blogi: Mittaammeko etenemistä vai johdammeko onnistumista? Read More »

Tekoälyllä tehty kuvituskuva, jossa henkilö käyttää läppäriä ja kirjoittaa sillä ja hänellä on apuna myös lisänäyttö vieressä.

Istekki mukana Suomen suurimmassa Kanta-arkistointihankkeessa

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla käynnistyy Suomen suurin Kanta-arkistointihanke. Istekki toimittaa hyvinvointialueille palvelun, jonka avulla poistuvien asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietoja arkistoidaan Kanta-palveluihin automatisoidusti. Hanke kattaa 144 tietokantaa kahdestatoista järjestelmästä, ja arkistoinnit toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Tietojen arkistoinnin jälkeen hyvinvointialueet voivat luopua vanhoista järjestelmistä ja vähentää rinnakkaisten järjestelmien ylläpidosta syntyviä kustannuksia ja hallinnollista työtä. Istekki toimittaa ratkaisun SaaS-palveluna, ja toteutuksesta vastaavat alihankkijoina Digital Workforce ja Atostek. Lue lisää Digital Workforcen uutisesta.

Istekki mukana Suomen suurimmassa Kanta-arkistointihankkeessa Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö käyttää läppäriä.

Istekki vahvistaa Atlassian-palvelujaan uusilla kumppaneilla

Istekki on kilpailuttanut Atlassian Cloud -lisenssien, sovellustuen ja asiantuntijapalveluiden hankinnan. Uuden kumppaniverkoston myötä vahvistamme mahdollisuuksiamme tarjota asiakkaillemme joustavia ja kustannustehokkaita Atlassian-palveluita sekä kehittää Atlassianin hyödyntämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Kilpailutuksessa saatiin kolme laadukasta tarjousta. Atlassian-lisenssien ja sovellustuen toimittajaksi valittiin HiQ Public Oy. Kehitys- ja muihin asiantuntijapalveluihin kilpailutuksessa valittiin kolme toimittajaa: HiQ Public Oy, Trinidad Wiseman OÜ ja Communardo Finland Oy. ”Onnistunut kilpailutus turvaa sen, että voimme jatkaa Atlassian-palveluidemme kehittämistä pitkäjänteisesti ja tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisen kokonaisuuden. Meille on tärkeää, että kumppanimme eivät ainoastaan tunne teknologiaa, vaan pystyvät tukemaan meitä ja asiakkaitamme myös siinä, miten Atlassiania hyödynnetään aidosti organisaation toiminnan kehittämisessä”, kommentoi johtamisen ja uudistamisen palveluiden liiketoimintajohtaja Mervi Avelin Istekiltä. Atlassian tukee kehittämistä ja johtamista Istekki hyödyntää Jiraa ja Confluencea esimerkiksi strategian toimeenpanossa, projektien ja tehtävien hallinnassa sekä kehittämisen johtamisessa. Ratkaisuja voidaan tarjota myös asiakkaille palveluna. ”Atlassianin suurin hyöty syntyy mielestäni silloin, kun emme lähde liikkeelle työkalusta vaan asiakkaan johtamisen ja toiminnan tarpeesta. Jira ja Confluence voidaan rakentaa tukemaan esimerkiksi strategian toimeenpanoa, hankkeiden ja projektien johtamista, palvelukehitystä tai yhteistä tiekarttaa. Kun tavoitteet, tekeminen, vastuut ja riippuvuudet saadaan näkyviksi samaan kokonaisuuteen, myös johtaminen ja päätöksenteko helpottuvat”, kertoo tuoteomistaja Sanna Kallankari Istekiltä. Uusi kumppanirakenne tukee palvelujen kehittämistä Yhteistyö HiQ kanssa on jo käynnistynyt Atlassian-palveluissa. Vuoden 2027 lisenssikokonaisuutta valmistellaan uuden sopimuksen pohjalta, ja Atlassian-sovellustuen vastuun on suunniteltu siirtyvän HiQ nykyiseltä toimittajalta tammikuun aikana. Uusi kumppanirakenne mahdollistaa eri toimittajien osaamisen hyödyntämisen asiakkaiden ja Istekin tarpeiden mukaan esimerkiksi koulutuksissa, käyttöönotoissa, integraatioissa ja Atlassian-ympäristöjen kehittämisessä. Atlassian-palvelut Istekiltä Istekiltä voi hankkia Atlassian-lisenssien lisäksi ympäristöt, sovellustuen ja asiantuntijapalvelut kokonaisuutena. Palveluna hankittu Atlassian-ympäristö säästää asiakkaan aikaa käyttöönotossa ja ylläpidossa sekä mahdollistaa ympäristön kehittämisen yhdessä Istekin asiantuntijoiden ja kumppaneiden kanssa. ”Atlassian palvelumme on käyttöönotettavissa nopeasti, tarjouksesta tuotantoon päästään siirtymään nopeimmillaan muutamassa viikossa. Lisäksi asiakkaamme ovat olleet palveluun ja sen käyttöönottoon erittäin tyytyväisiä”, Kallankari lisää.

Istekki vahvistaa Atlassian-palvelujaan uusilla kumppaneilla Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö kirjoittaa kannettavalla tietokoneella ja kuvassa näkyy vain kädet näppäimistöllä.

Kilpailutuksella lisää kustannustehokkuutta Istekin työasemapalveluihin

Istekin työasemalaitteiden kilpailutus on saatu onnistuneesti päätökseen. Kilpailutuksen tuloksena useiden yleisimpien vakiolaitteiden hinnat alenevat ja laitevalikoima laajenee vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden erilaisiin käyttötarpeisiin. Kilpailutuksen yhteydessä uudistetaan työasemapalvelujen laitevalikoimaa ja laitevakiointeja. Tavoitteena on muodostaa asiakkaiden erilaisiin käyttötarpeisiin vastaava, hallittava ja kustannustehokas laitekokonaisuus. Samalla kilpailutus auttaa vastaamaan kasvaviin kustannustehokkuusvaatimuksiin ja tukee laitteiden pitkäjänteistä elinkaarenhallintaa. Laitevalikoima laajenee perinteisten Windows-työasemien lisäksi Google-ekosysteemin laitteisiin ja tehdaskunnostettuihin laitteisiin. Laajempi valikoima auttaa asiakkaita löytämään eri käyttäjäryhmille, käyttötarkoituksiin ja taloudellisiin reunaehtoihin sopivia ratkaisuja. Samalla yhdenmukaiset laitevakioinnit tukevat laitteiden hallittavuutta ja tietoturvallista käyttöä. Kilpailutuksen tuloksena useiden yleisimpien vakiolaitteiden kuukausihinnat alenevat. Laitemallista riippuen kuukausihintojen arvioidaan alenevan noin 5–20 prosenttia aiempaan hintatasoon verrattuna. ”Kilpailutuksen tulos on asiakkaillemme erittäin myönteinen. Onnistuimme alentamaan useiden yleisimpien vakiolaitteiden kuukausihintoja ja laajentamaan laitevalikoimaa. Näin pystymme vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden erilaisiin käyttötarpeisiin ja kasvaviin kustannustehokkuusvaatimuksiin,” kommentoi käyttäjäpalveluiden johtaja Kristo Jokela Istekiltä. Laitteiden saatavuus on parantunut Työasemalaitteiden saatavuus on parantunut, ja laitteita saadaan toimituksiin aiempaa paremmin. Tämä tukee uusien laitteiden toimituksia ja mahdollistaa saatavuusviiveiden vuoksi odottamaan jääneiden elinkaarivaihtojen jatkamisen.  Uudet laitemallit ja hinnat otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2026 aikana ja vuoden 2027 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Etenemiseen vaikuttavat laitemallikohtaiset varastot, uusien laitteiden saatavuus ja laitevakiointien valmistuminen.  “Seuraamme laitemarkkinan hintakehitystä ja saatavuutta jatkuvasti sekä teemme tiivistä yhteistyötä toimittajien ja laitevalmistajien kanssa. Laajempi laitevalikoima auttaa tarjoamaan asiakkaille eri käyttötarpeisiin ja taloudellisiin reunaehtoihin sopivia vaihtoehtoja sekä varmistamaan ennakoitavan, toimintavarman ja kustannustehokkaan työasemapalvelun koko laitteen elinkaaren ajan,” jatkaa Jokela.

Kilpailutuksella lisää kustannustehokkuutta Istekin työasemapalveluihin Read More »

Kuvituskuva, jossa on sinistä hiekkapölyä spiraalina nousemassa tummansinistä taustaa vasten

Istekki seuraa verkkopalveluissa havaittujen vakavien tietoturvahaavoittuvuuksien korjaamista

Verkkosivustoissa ja sähköisissä palveluissa laajasti käytetystä PHP-ohjelmointikielestä on löydetty kriittisiä tietoturvahaavoittuvuuksia. Haavoittuvuudet voivat pahimmillaan mahdollistaa sen, että ulkopuolinen hyökkääjä pääsee hallitsemaan palvelinta ilman käyttäjätunnuksia tai salasanaa. Istekin tietoturvakeskus on selvittänyt haavoittuvuuksien vaikutuksia ja tunnistanut, että ne koskevat myös Istekin ylläpitämiä järjestelmiä ja palveluja. Vastaamme haavoittuvuuksien korjaamisesta asiakassopimustemme mukaisesti. Osassa järjestelmistä korjaustoimenpiteet kuuluvat kuitenkin kyseisestä järjestelmästä vastaavalle toimittajalle. Näissä tapauksissa emme toteuta korjauksia suoraan, vaan seuraamme yhteistyökumppaneidemme korjaustoimenpiteiden etenemistä. Tiedotamme asiakkaitamme, kun tarvittavat korjaukset on tehty. PHP:n tietoturvapäivityksen on määrä tulla saataville tänään 21.10. klo 17 Suomen aikaa. Tietoturvapäivitykset on tärkeää toteuttaa mahdollisimman nopeasti, mutta niiden vaikutukset järjestelmien toimintaan on samalla arvioitava huolellisesti. Uuden ohjelmistoversion toimivuudesta ei vielä ole riittävästi tietoa, joten päivityksiin voi liittyä häiriöriskejä. Istekki ei tässä vaiheessa voi taata päivityksen vakautta. Suosittelemme, että suoraan internetistä käytettävissä olevien järjestelmien verkkoyhteydet suljetaan tarvittaessa väliaikaisesti, mikäli järjestelmät eivät ole tällä hetkellä organisaation toiminnan kannalta välttämättömiä. Istekin tietoturvakeskus seuraa tilanteen kehittymistä ja tiedottaa asiakkaita korjaustoimenpiteiden etenemisestä.

Istekki seuraa verkkopalveluissa havaittujen vakavien tietoturvahaavoittuvuuksien korjaamista Read More »

Kuvituskuva jossa henkilö koskettaa läppärin näyttöä.

Blogi: Tyhjän paperin kammosta kriisin tiekarttaan

Kuinka ketterä kriittisyysluokittelu pelastaa paitsi aikaa, myös ihmishenkiä  Julkisissa organisaatioissa käytetään paljon aikaa tiedonhallintalain edellyttämien kuvausten laatimiseen ja ylläpitämiseen. Tiedonhallintamalliin kuvataan palvelut, prosessit, tietovarannot, tietojärjestelmät, tietovirrat sekä niiden väliset riippuvuudet. Lisäksi ylläpidetään palvelukuvauksia, tietojärjestelmäsalkkuja, kokonaisarkkitehtuurikuvauksia ja muita tiedonhallinnan rakenteita. Nämä kuvaukset mielletään usein ensisijaisesti lakisääteisiksi velvoitteiksi, joiden tarkoituksena on täyttää viranomaisvaatimukset.  Todellisuudessa niiden merkitys on huomattavasti suurempi. Kuvaukset muodostavat organisaation yhteisen tilannekuvan siitä, mitä palveluita tuotetaan, mitä tietoa niiden toteuttaminen edellyttää ja millaisista järjestelmistä, prosesseista sekä riippuvuuksista toiminta rakentuu. Ilman tätä ymmärrystä organisaation johtaminen perustuu helposti oletuksiin eikä tietoon.  Tiedonhallintalain vaatimusten täyttäminen ei olekaan varsinainen päämäärä. Todellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun tiedonhallintamallin tietoja hyödynnetään käytännön johtamisessa, riskienhallinnassa, varautumisessa, tietoturvassa ja toiminnan kehittämisessä. Vasta silloin tiedonhallinnan kuvaukset muuttuvat dokumenteista päätöksenteon välineiksi.  Esimerkkinä toimintojen kriittisyysluokittelu  Kun vakava kyberhyökkäys, pitkä sähkökatko tai muu merkittävä häiriötilanne lamauttaa toimintaa, johdon on kyettävä tekemään nopeasti päätöksiä siitä, mitä palautetaan ensimmäisenä ja mitä voidaan odottaa. Näitä päätöksiä ei voida tehdä pelkän kokemuksen tai mututuntuman perusteella. Tarvitaan tieto siitä, mitä palveluita organisaatio tuottaa, mihin lakisääteisiin tehtäviin ne liittyvät, mitä tietojärjestelmiä niiden tuottaminen edellyttää ja millaisia riippuvuuksia niiden välillä on. Juuri tätä tietoa tiedonhallintamalliin ja sen taustalla oleviin kuvauksiin on vuosien ajan kerätty.   Kriittisyysluokittelu muodostaa sillan tiedonhallinnan kuvausten ja käytännön varautumisen välille. Se muuttaa palvelukuvaukset, tietojärjestelmäsalkut ja arkkitehtuurikuvaukset konkreettiseksi tiedoksi siitä, mikä organisaatiossa on aidosti tärkeää silloin, kun kaikki ei ole käytettävissä samanaikaisesti.  Kokonaisarkkitehtuurin ja tiedonhallinnan kompassi jättiorganisaatiossa  Hyvinvointialueuudistus yhdisti lukuisia aiemmin erillisiä organisaatioita, palveluita, prosesseja ja tietojärjestelmiä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä mittakaavassa kokonaisarkkitehtuurin ja tiedonhallinnan hallinta on käytännössä mahdotonta ilman selkeitä prioriteetteja.  Kriittisyysluokittelu tarjoaa kokonaisarkkitehtuurille ja tiedonhallinnalle suunnan. Se auttaa tunnistamaan, mitkä palvelut, tietojärjestelmät, tietovirrat ja riippuvuudet ovat toiminnan kannalta kaikkein merkittävimpiä. Koska kaikkia järjestelmiä ei voida kehittää, suojata tai varmentaa samalla tasolla, kriittisyysluokittelu auttaa kohdistamaan kaikkein tiukimmat vaatimukset sinne, missä niiden pettäminen aiheuttaisi suurimman vahingon.  Miksi luokittelu ei ole vain hallinnollinen harjoitus?  Kuvittele tilanne, jossa vakava kyberhyökkäys, laaja sähkökatko tai pandemia iskee. Resurssit ovat rajalliset, ja johdon on tehtävä nopeasti vaikeita päätöksiä siitä, mitä toimintoja pelastetaan ensimmäisenä. Ilman etukäteen tehtyä systemaattista priorisointia tietoon perustuva päätöksenteko on mahdotonta.  Kriittisyysluokittelu antaa organisaatiolle kriisin tiekartan. Se on paitsi lakisääteinen ja eettinen velvoite myös käytännön riskienhallinnan työkalu. Sen avulla voidaan kohdistaa investointeja, varautumistoimenpiteitä ja resursseja niihin yksiköihin, joiden häiriintyminen aiheuttaisi vakavimmat seuraukset ihmisille, palveluille ja yhteiskunnalle.   Eroon tyhjän paperin tuskasta MVP-ajattelulla  Monessa organisaatiossa kriittisyysluokittelu epäonnistuu jo ennen kuin työ ehtii kunnolla alkaa. Syy on usein sama: liikkeelle lähdetään tyhjältä pöydältä.  Valistunut arvaus ensin Istekin avustuksella Pohjois-Savon hyvinvointialueella lähestyimme asiaa toisin. Hyödynsimme tiedonhallintamallin kuvauksia, palvelurakenteita, organisaatiotietoja ja asiantuntijoiden kokemusta luodaksemme ensimmäisen version luokittelusta. Tavoitteena ei ollut täydellinen analyysi, vaan riittävän hyvä lähtökohta yhteiselle keskustelulle.   Korjaaminen on helpompaa kuin luominen  Palveluyksiköille annettiin valmis pohja arvioitavaksi. Ne saivat mahdollisuuden nostaa tai laskea omaa kriittisyysluokkaansa perustelujen kera. Käytännössä havaitsimme nopeasti saman asian, jonka moni tunnistaa omasta työstään: jonkun toisen tekemän arvion korjaaminen on huomattavasti helpompaa kuin aloittaa työ täysin tyhjästä.  ”Tavoitteena oli saavuttaa 80 prosenttia hyödyistä noin 20 prosentilla työmäärästä. Täydellisyyttä tärkeämpää oli saada organisaatiolle ensimmäinen yhteinen näkemys siitä, mikä on kriittistä.” Miten arvottaminen tehdään käytännössä?  Arvioinnissa huomio siirrettiin pois tietojärjestelmistä ja teknologiasta suoraan toimintaan. Kysymys ei ollut siitä, kuinka tärkeä jokin järjestelmä on, vaan siitä, mitä tapahtuu ihmisille, palveluille ja organisaatiolle, jos kyseistä toimintoa ei voida toteuttaa.  Arvioinnissa hyödynnettiin kriittisten kohteiden kriittisyysluokittelun menetelmää ja työkalua. Pohjaa räätälöitiin vastaamaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiorakenteeseen ja siinä käytettiin neljää keskeistä näkökulmaa:  terveyden tai hengen vaara;  lakisääteisten tehtävien toteutuminen;  taloudelliset vaikutukset;  ja maine- ja luottamusvaikutukset.   Yhteinen arviointikehikko mahdollisti eri toimintojen vertailun samalla asteikolla riippumatta siitä, arvioitiinko tehohoitoa, pelastustoimintaa, kotihoitoa, lastensuojelua tai hallinnon palveluita.   Mitä saimme aikaan?  Ensimmäisessä arviointikierroksessa luokiteltiin lähes 200 palvelu- ja toimintayksikköä. Tuloksena syntyi koko hyvinvointialueen kattava prioriteettilista, joka kertoo missä järjestyksessä toimintoja tulee palauttaa vakavan häiriön jälkeen. Luokittelun perusteella 15 % toiminnoista sijoittui korkeimpaan kriittisyysluokkaan, 28 % seuraavaan luokkaan, 45 % kolmanteen luokkaan ja 12 % matalimpaan luokkaan.   Korkeimman prioriteetin joukkoon nousivat odotetusti esimerkiksi ensihoito, päivystys, tehohoito, kriittiset leikkaus- ja valvontayksiköt, pelastustoiminta sekä muut välittömästi ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat palvelut. Samalla tunnistettiin myös sosiaalihuollon, lastensuojelun, vammaispalveluiden ja kotiin annettavien palveluiden merkitys. Tulokset osoittivat, että hyvinvointialueen kriittinen toiminta on huomattavasti laajempi kokonaisuus kuin pelkkä sairaalatoiminta.   Kriittisyysluokittelu ei pääty palveluihin  Moni ajattelee, että kriittisyysluokittelun lopputuloksena syntyy lista tärkeimmistä palveluista. Todellisuudessa varsinainen hyöty alkaa vasta tämän jälkeen. Kun tärkeimmät palvelut on tunnistettu, voidaan selvittää niiden toteuttamiseen tarvittavat tietojärjestelmät, prosessit, tietovarannot, toimitilat, laitteet ja ulkoiset palvelut. Toisin sanoen voidaan tunnistaa ne riippuvuudet, joiden varassa kriittiset palvelut toimivat.   Tässä kohtaa tiedonhallintamallin, tietojärjestelmäsalkun ja kokonaisarkkitehtuurin merkitys korostuu uudella tavalla. Ne tarjoavat tiedon siitä, mitä palvelut tarvitsevat toimiakseen ja mitä vaikutuksia häiriöllä on koko organisaation tasolla.  Pohjois-Savon hyvinvointialueen työssä havaittiin esimerkiksi, että samat tietoliikenneyhteydet, tunnistuspalvelut ja infrastruktuuripalvelut tukevat useita kriittisiä toimintoja samanaikaisesti. Tällaiset yhteiset riippuvuudet muodostavat usein kaikkein merkittävimmät riskit ja samalla tärkeimmät kehittämiskohteet.   Johtamisvastuun ja varautumisen selkäranka  Kriittisyysluokittelu ei ole itsetarkoitus. Sen tarkoitus on tukea johtamista.  Kun palveluiden prioriteettilista on valmis ja johdon hyväksymä, siitä tulee koko organisaation yhteinen lähtökohta varautumiselle, jatkuvuudenhallinnalle, tietoturvalle, tiedonhallinnalle ja kokonaisarkkitehtuurille. Se kertoo, mihin palautumistoimet kohdistetaan ensimmäisenä, mitä järjestelmiä tulee suojata vahvimmin ja mihin rajalliset resurssit kannattaa investoida.   Tärkein oppimme on ollut se, että tiedonhallinnan kuvauksia ei tehdä vain lain vaatimusten täyttämiseksi. Niiden todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun niitä hyödynnetään organisaation toiminnan turvaamisessa.  Lopulta kyse ei ole Excelistä, tiedonhallintamallista tai arkkitehtuurikuvauksesta. Kyse on siitä, että tiedämme mikä organisaatiossamme on aidosti tärkeää silloin, kun kaikki ei toimi suunnitellusti. Kriisin hetkellä ei ole aikaa aloittaa analysointia. Silloin tarvitaan valmiiksi laadittu tiekartta. Kriittisyysluokittelu on juuri se tiekartta.  Kirjoittajista Sofia Rönkkö toimii kokonaisarkkitehtina Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Hän on kokenut arkkitehtuurityön kehittäjä, jolla on syvällistä osaamista kokonaisarkkitehtuurista ja tiedonhallinnasta.  Tommi Tervo toimii johtavana konsulttina Istekissä. Hän on käytännönläheinen johtamisen ammattilainen, jolla on pitkä kokemus hankkeiden ja arkkitehtuurityön ohjaamisesta sekä ICT-varautumisesta.  Sofia ja Tommi puhuvat aiheesta myös Istekin Lataus26-asiakaspäivillä Oulussa 10.11.2026. 

Blogi: Tyhjän paperin kammosta kriisin tiekarttaan Read More »

Kuvituskuva, jossa lääkäri käyttää tablettitietokonetta ja sen päällä näkyy terveyttä ja terveydenhuoltoa kuvaavia ikoneita.

PSHVA tiedottaa: KYS ja muu erikoissairaanhoito siirtyvät yhteiseen potilastietojärjestelmään

Pohjois-Savon hyvinvointialueen (PSHVA) tiedottaa 9.10.2026: KYS ja muu erikoissairaanhoito siirtyvät yhteiseen potilastietojärjestelmään Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöön erikoissairaanhoidossa keskiviikkona 14. lokakuuta. Käyttöönotto koskee KYSiä sekä Iisalmen, Varkauden ja Kuopion erikoissairaanhoidon yksiköitä. Uudistus vahvistaa yhtenäisiä toimintamalleja ja tukee tiedon sujuvaa kulkua eri palveluiden välillä. Istekki on ollut mukana rakentamassa ratkaisua osana pitkäjänteistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Lue PSHVA:n tiedote heidän verkkosivuillaan.

PSHVA tiedottaa: KYS ja muu erikoissairaanhoito siirtyvät yhteiseen potilastietojärjestelmään Read More »

Kuvassa istekkiläisiä innovaatio-työpajassa istumassa Inke-tilassa sohvilla. Yksi henkilö pitää esitystä.

Istekki ja kolme hyvinvointialuetta käynnistävät yhteisen innovaatioekosysteemin

Istekki sekä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet ovat allekirjoittaneet innovaatioekosysteemisopimuksen. Yhteistyön tavoitteena on vauhdittaa uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja vahvistaa yhteiskehittämistä hyvinvointialueiden kesken. Innovaatioekosysteemi kokoaa yhteen hyvinvointialueet, Istekin asiantuntijat, tutkimus- ja kehitystoimijat sekä teknologiakumppanit. Tavoitteena on tunnistaa yhteisiä kehittämistarpeita, käynnistää niitä tukevia hankkeita ja löytää ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä mahdollisimman laajasti koko ekosysteemille. ”Yhteistyöllä kehitetään yhteisiä digitaalisia palveluja ja toimintamalleja, jotka sujuvoittavat ammattilaisten työtä, parantavat toiminnan laatua ja tukevat hyvinvointialueiden uudistumista. Samalla vähennetään päällekkäistä kehitystyötä sekä vahvistetaan osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamista organisaatioiden välillä,” kommentoi johtava asiantuntija ja kehityskiihdyttämön vetäjä Heini Porra Istekiltä. Tavoitteena vaikuttavat ja skaalautuvat ratkaisut Ekosysteemiyhteistyön keskeisenä tavoitteena on tunnistaa hyvinvointialueiden yhteisiä tarpeita ja rakentaa niihin perustuvia kehittämishankkeita. Kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa digitalisaation mahdollisuudet, tiedon tehokkaampi hyödyntäminen, prosessien automatisointi sekä tekoälyn käyttö sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tukena. ”Tärkeitä yhteiskehittämisen teemoja ovat esimerkiksi langattomat 5G teknologiat, tiedolla johtamisen ratkaisut sekä kyber- ja kvanttiturvallisuus. Lisäksi meillä on käynnissä myös lääkehoidon kehittämisen teemaryhmä, jossa mukana myös osallistujia valtionhallinnosta,” kertoo yksikön johtaja Juhani Heikka Istekiltä. Istekki toimii ekosysteemin veturina Istekki vastaa innovaatioekosysteemin koordinoinnista, yhteistyön fasilitoinnista sekä kumppaniverkoston hallinnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi uusien ratkaisujen markkinakartoitusta, yhteistyön organisointia sekä eri toimijoiden tuomista yhteisen kehittämisen äärelle. Ekosysteemin toimintaa ohjaa osallistuvien organisaatioiden edustajista muodostettava ohjausryhmä. Sen alaisuudessa toimivat teemakohtaiset työryhmät, joista ensimmäinen tekoälyyn keskittyvä ryhmä on jo käynnistänyt toimintansa. ”Yhteisen visiona on rakentaa toimintamalli, jossa ideat etenevät nopeasti kokeiluiksi ja edelleen laajemmin hyödynnettäviksi digitaalisiksi ratkaisuiksi. Tavoitteena on tuottaa mitattavaa hyötyä hyvinvointialueille ja niiden palvelujen käyttäjille sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista yhteistyön kautta,” jatkaa Heikka.

Istekki ja kolme hyvinvointialuetta käynnistävät yhteisen innovaatioekosysteemin Read More »