Uutinen

Istekkiläinen käyttää tietokonetta ja lataa samalla puhelintaan.

Työpöytävirtualisointi yhdistää käyttömukavuuden, tietoturvan ja kustannustehokkuuden

Työpöytävirtualisointi voi säästää suurissa organisaatioissa kymmeniä tuhansia työtunteja vuodessa. Samalla se helpottaa käyttäjien arkea, tehostaa IT-ympäristön hallintaa ja vahvistaa tietoturvaa.  Työpöytävirtualisointi (VDI, Virtual Desktop Infrastructure, tai DaaS, Desktop as a Service) siirtää työpöydät ja sovellukset fyysisiltä laitteilta palvelimille tai pilvipalveluun. Ratkaisu mahdollistaa työympäristön käytön ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta.  Sujuvampi työpäivä käyttäjälle  Käyttäjän arkea helpottaa mahdollisuus käyttää omaa tuttua työpöytää, tiedostoja ja sovelluksia millä tahansa laitteella ajasta ja paikasta riippumatta.   ”Jos työpöytä suljetaan toimistolla ja avataan myöhemmin esimerkiksi kotona, sovellukset, dokumentit ja selainvälilehdet ovat edelleen samassa tilassa kuin edellisen työskentelyjakson päättyessä. Aikaa ei kulu ohjelmien käynnistämiseen, tiedostojen etsimiseen tai työn uudelleen käynnistämiseen. Tämä voi säästää jopa 10–15 minuuttia jokaisella siirtymällä laitteelta tai työpisteeltä toiselle,” kertoo liiketoimintapäällikkö Esa Niiranen Istekiltä.  Työpäivää eivät myöskään keskeytä pitkät käyttöjärjestelmä- tai ohjelmistopäivitykset, sillä ylläpito hoitaa ne keskitetysti taustalla tai työajan ulkopuolella.   ”Mahdollisissa häiriötilanteissa, kuten työpöydän jumittuessa, tukihenkilö voi korjata tai nollata virtuaalityöpöydän etänä, jolloin käyttäjä pääsee jatkamaan työtään lähes välittömästi,” jatkaa Niiranen.  Säästöjä laitteista ja ylläpidosta  Koska varsinainen laskentateho ja ohjelmistot sijaitsevat palvelimella, käyttäjien päätelaitteiksi riittävät kevyemmät ja edullisemmat laitteet, kuten niin sanotut thin client -päätteet.   ”Thin client -laitteiden käyttöikä on usein perinteisiä työasemia pidempi, koska niiden ei tarvitse suorittaa raskasta paikallista tietojenkäsittelyä. Tämä tuo säästöjä sekä laitehankinnoissa että laitteiden uusimisessa,” kommentoi Niiranen.  Myös käyttöjärjestelmäpäivitykset, ohjelmistoasennukset ja tietoturvapäivitykset toteutetaan keskitetysti, mikä vähentää ylläpitotyöhön käytettyä aikaa. Uuden virtuaalityöpöydän käyttöönotto uudelle työntekijälle onnistuu parhaimmillaan muutamassa minuutissa.  Tietoturvaa ja ennakoitavuutta  Työpöytävirtualisoinnissa tiedot eivät tallennu käyttäjien päätelaitteille, vaan ne säilyvät keskitetyissä palveluissa kahdennetuissa konesaleissa. Jos laite rikkoutuu, katoaa tai varastetaan, organisaation kriittiset tiedot eivät vaarannu samalla tavalla kuin perinteisessä päätelaiteympäristössä. Näin voidaan välttää myös mahdollisia tietoturvaloukkauksista aiheutuvia kustannuksia.  Lisäksi työpöytävirtualisointi tukee energiatehokkuutta. Kevyet asiakaspäätteet kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä kuin perinteiset pöytäkoneet.

Työpöytävirtualisointi yhdistää käyttömukavuuden, tietoturvan ja kustannustehokkuuden Read More »

Istekin tiimi Wakarun Troubleshooting 2026 -kilpailussa. Kuvan omistaa Wakaru.

Istekin tiimi voittoon Troubleshooting 2026 -kilpailussa

Istekin tiimi teki sen taas! Wakarun Troubleshooting Champion 2026 -voitto matkasi Istekille joukkueella Henri Iisakka, Pauli Korgan, Johan-Antti Wahlsten ja Jesse Ramstedt. Viime vuonna ongelmanhallintapäällikön roolissa kisannut Jesse oli tänä vuonna tutkinnan ”liidaajana” ohjaten tiimin työskentelyä ilman valmiiden ratkaisujen tarjoamista. “Varsinainen kunnia kuuluu Henrille, Paulille ja Johan-Antille, jotka osoittivat, mitä määrätietoinen ongelmanratkaisu, tiimityö ja selkeä viestintä parhaimmillaan ovat,” kommentoi Jesse Ramstedt. Troubleshooting Champion -kilpailussa ratkaistaan paineen alla haastavia häiriötilanteita, joissa menestys syntyy teknisen osaamisen lisäksi yhteistyöstä ja kyvystä pitää yhteinen tilannekuva kirkkaana, myös silloin kun kierrokset nousevat ja aikaa on vähän. Juuri näissä taidoissa Istekin joukkue erottui edukseen. Peräkkäiset mestaruudet eivät tule sattumalta. Ne kertovat vahvasta osaamisesta, määrätietoisesta tekemisestä ja luottamuksesta tiimin jäsenten välillä. Tällä kertaa voittopokaali jäi Istekille toistamiseen! Lämpimät onnittelut mestareille! 🎉🏆

Istekin tiimi voittoon Troubleshooting 2026 -kilpailussa Read More »

Kuvituskuva, jossa on puupalikoita pinossa ja niissä kättely-ikoni.

Onnistuneen hankinnan perusta rakennetaan jo ennen kilpailutusta

Hankinnan onnistumisen perusta rakennetaan jo paljon ennen tarjouspyynnön julkaisua valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. Vaikka hankintalain uudistus korostaa yhä vahvemmin markkinavuoropuheluita, Istekissä markkinavuoropuheluiden järjestäminen kaikissa hankinnoissa on ollut linjauksena jo vuosia. Vuoropuhelut ovat kiinteä osa Istekin hankintojen valmistelua ja suunnittelua, kuten myös hankintojen ilmoittaminen Hilman kilpailutussuunnitelmissa.   Markkinavuoropuhelun suurin arvo syntyy toimittajan ja tilaajan näkökulmien yhdistämisestä. Harva hankintayksikkö kilpailuttaa samaa ratkaisua vuosittain, mutta toimittajat elävät markkinaa joka päivä. Siinä missä hankintayksikkö saattaa vasta rakentaa käsitystään markkinoista, ratkaisuista ja sopivista toimintamalleista, toimittajille kyse on heidän ydinosaamisestaan ja jokapäiväisestä liiketoiminnasta.   Markkinavuoropuhelu antaa hankintayksikölle mahdollisuuden ymmärtää markkinoita, toimittajia, uusia ratkaisuja, hinnoittelumalleja, sopimuskäytäntöjä ja ylipäätään kaikkea hankintaan liittyvää ennen asioiden lukitsemista tarjouspyyntöön. Markkinavuoropuhelun tavoitteena on siis ymmärtää ja oppia. Samalla toimittajat saavat mahdollisuuden ymmärtää asiakkaan tarpeita, valmistautua tulevaan kilpailutukseen, tuoda esille omia ratkaisuja ja palveluja, sekä tuoda omaa asiantuntemustaan hankinnan valmisteluun.  Kun vuoropuhelu toimii, lopputulos hyödyttää kaikkia:  hankintayksikkö saa paremmat lähtötiedot kilpailutukselle,  toimittajat ymmärtävät asiakkaan tarpeita paremmin,  kilpailu paranee ja  hankinnan lopputulos vastaa paremmin tarvetta  Tule kuulemaan, miten Istekki toteuttaa markkinavuoropuheluita käytännössä, mitä hyötyjä niistä on saatu ja miten toimittajat voivat osallistua onnistuneen kilpailutuksen syntymiseen jo ennen tarjouspyynnön julkaisemista.  Asiakkaiden palvelu- ja hankintawebinaari 27.10.2026 klo 10–11  >> Ilmoittaudu mukaan  Toimittajien palvelu- ja hankintawebinaari 28.10.2026 klo 10–11   >> Ilmoittaudu mukaan 

Onnistuneen hankinnan perusta rakennetaan jo ennen kilpailutusta Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö kirjoittaa läppärillä ja hänen toisella kämmenellään on tekoälyä kuvaava AI-ikoni.

Hallittu automaatio luo perustaa tekoälyn turvalliselle hyödyntämiselle

Istekki kehittää infrastruktuuripalvelujen automaatiota yhtenäisemmäksi ja hallittavammaksi. Samalla rakennetaan perustaa tekoälyn hyödyntämiselle esimerkiksi häiriöiden selvittämisessä. Automaatio on jo tärkeä osa nykyaikaisten tietoteknisten ympäristöjen ylläpitoa. Sen avulla voidaan vähentää manuaalista työtä, hoitaa toistuvia tehtäviä yhdenmukaisesti ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa vaativampiin tehtäviin. Tavoitteena on koota automaatiokäytännöt yhteiseksi kokonaisuudeksi, jonka hallinta ja seurattavuus ovat selkeitä. Tekoäly tukee asiantuntijaa Perinteinen automaatio toimii ennalta määritellyissä tehtävissä, kun taas tekoäly voi auttaa tilanteissa, joissa tietoa täytyy yhdistää useista lähteistä ja muodostaa kokonaiskuva. Yksi tarkasteltavista käyttötapauksista liittyy infrastruktuurin häiriöiden ja vikojen selvittämiseen. Tulevaisuudessa tekoäly voisi koota asiantuntijan tueksi tietoa esimerkiksi valvonnasta, teknisistä lokeista, järjestelmien riippuvuuksista ja käyttöohjeista sekä ehdottaa seuraavia tutkimus- tai korjaustoimia. Tavoitteena ei ole korvata asiantuntijaa, vaan vähentää rutiinitehtäviä ja vapauttaa aikaa ydinosaamista vaativaan työhön. ”Tekoälyagentti ei saa olla oikotie hallitsemattomiin tuotantotoimiin. Agentti voi auttaa asiantuntijaa tulkitsemaan tilannetta ja ehdottamaan seuraavaa askelta, mutta varsinainen toimeenpano tehdään rajatuilla, testatuilla ja jäljitettävillä automaatioilla tai ihmistyönä”, sanoo Istekin ICT-arkkitehti Marko Niskala. Turvallisuus ohjaa käyttöönottoa Kriittisten digitaalisten palvelujen yhteydessä tekoälyä käytetään hallitusti ja käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Ennen mahdollista tuotantokäyttöä määritellään vastuut, rajataan käytettävät tiedot ja sallitut tehtävät sekä varmistetaan riittävä valvonta ja käyttöoikeuksien hallinta. Käyttötapausta ja sen edellyttämiä hallintakeinoja vasta valmistellaan, eikä kyse ole vielä tuotannossa olevasta ratkaisusta. Istekki arvioi myös käyttötapauskohtaisesti, milloin tekoälypalvelu voidaan tuottaa julkisessa pilvessä ja milloin tarvitaan paikallinen ratkaisu. Paikallisen tekoälykapasiteetin rakentamisesta tai muusta lopullisesta teknisestä ratkaisusta ei ole tehty päätöstä. Kehitystyö etenee vaiheittain Istekki etenee kehitystyössä vaiheittain ja arvioi käyttötapauksia rajatuissa kokeiluympäristöissä ennen mahdollisia tuotantokäyttöpäätöksiä. ”Tavoitteena ei ole ottaa tekoälyä käyttöön teknologian itsensä vuoksi. Tavoitteena on tukea ja tehostaa asiantuntijoiden työtä, vähentää manuaalisia työvaiheita ja parantaa digitaalisten palvelujen toimintavarmuutta. Asiakkaille tämä näkyy toimitusaikojen nopeutumisena, palvelujen laadun parantumisena ja lopulta kustannustehokkaampina palveluina”, kertoo Niskala. Istekin rooli teknologiaturvaajana korostaa vaikuttavuutta, vastuullisuutta ja digitaalisten toimintaympäristöjen turvaamista. Hallittu automaatio ja vastuullisesti hyödynnettävä tekoäly tukevat tätä tehtävää.

Hallittu automaatio luo perustaa tekoälyn turvalliselle hyödyntämiselle Read More »

Kuvituskuva, jossa taustalla henkilö käyttää tietokonetta ja etualalla puhelimeen on tullut uusi viesti.

Viima-viestintäpalvelu helpottaa suurivolyymista asiakasviestintää Suomi.fi-viestien kautta

Sähköinen viranomaisviestintä yleistyy vauhdilla, ja organisaatioilta vaaditaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat turvallisen, tehokkaan ja skaalautuvan asiakasviestinnän. Istekin kehittämä ja toimittama Viima-viestintäpalvelu on suunniteltu vastaamaan tähän tarpeeseen. Viima on keskitetty viestipalvelu, jonka avulla organisaatioiden viestintää voidaan hallita yhdestä paikasta. Viestinnän keskittäminen tukee kustannustehokkuutta. Palvelu on kaikkien omistaja-asiakkaidemme saatavilla. Viima mahdollistaa sekä yksittäisten että suurivolyymisten viestien lähettämisen Suomi.fi-viestien kautta. ”Ratkaisun avulla organisaatiot voivat hyödyntää sähköistä viestintää ilman, että niiden tarvitsee erikseen huolehtia siitä, toimitetaanko viesti vastaanottajalle sähköisesti vai paperipostina. Sähköiset viestit ovat viranomaisille maksuttomia, joten niitä hyödyntämällä organisaatio voi säästää vuodessa satoja tuhansia euroja,” kertoo ratkaisuarkkitehti Raisa Valtaoja Istekiltä. ”Viima on mahdollistanut kustannussäästöjä postituskustannusten pienentyessä, sillä noin 70 % lähetetyistä Suomi.fi-kirjeistä vastaanotetaan sähköisesti,” kertoo digiasiantuntija Annika Palola Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Jos vastaanottajalla ei ole Suomi.fi-viestejä käytössä, viesti ohjautuu automaattisesti paperiseen tulostus-, kuoritus- ja jakelupalveluun. Viiman kautta voidaan lähettää myös tekstiviestejä ja sähköposteja, joten eri viestintätarpeisiin voidaan hyödyntää keskitetysti sopivinta viestikanavaa. ”Viima tarjoaa yksiköillemme turvallisen ja tehokkaan tavan viestiä kansalaisille. Myös ensimmäiset kokemukset tekstiviesti ja sähköpostiviesteistä ovat olleet positiivisia, ja näiden käyttöä tullaan laajentamaan jatkuvasti,” jatkaa Palola. Tehokkuutta suuriin viestimääriin Viima-viestintäpalvelu soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa viestejä lähetetään suurille asiakasjoukoille, kuten kutsuihin, muistutuksiin tai tiedotteisiin. Esimerkiksi hammaslääkärien ikäkausitarkastusten kutsuja on aiemmin lähetetty manuaalisesti kirjeitse, mutta nyt Viiman kautta on alettu siirtyä digitaaliseen lähettämiseen. Digitaalisen lähetyksen avulla kutsujen lähettämiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia voidaan vähentää merkittävästi, kun viestit voidaan toimittaa vastaanottajille sähköisesti. Viima-viestintäpalvelun avulla organisaatiot voivat: lähettää sekä yksittäisiä että suurivolyymisia viestejä Suomi.fi-viestien kautta automatisoida viestien toimituksen sähköisesti tai paperipostina vastaanottajan asetusten mukaan vähentää manuaalista työtä ja tehostaa viestintäprosesseja tarjota asiakkaille turvallisen ja yhdenmukaisen viestintäkanavan laajentaa sähköisen viestinnän käyttöä ketterästi uusiin käyttötarkoituksiin ”Viima on kehitetty helpottamaan organisaatioiden siirtymää sähköiseen viranomaisviestintään. Tavoitteena on tarjota ratkaisu, joka yhtä aikaa säästää rahaa ja on helppokäyttöinen, turvallinen ja skaalautuva”, kommentoi Valtaoja. Kohti digitaalisen viestinnän tulevaisuutta Suomi.fi-viestien käyttö laajenee eri organisaatioissa, ja samalla myös viestintäratkaisujen vaatimukset kasvavat. Viimaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jotta palvelu vastaa yhä paremmin käytännön tarpeisiin. Keskitetyn viestipalvelun avulla organisaatiot voivat kehittää asiakasviestintäänsä kustannustehokkaammin ja hallita eri viestikanavia yhden palvelun kautta. Tavoitteena on tehdä sähköisestä asiakasviestinnästä sujuvaa niin lähettäjälle kuin vastaanottajalle riippumatta viestin toimitustavasta.

Viima-viestintäpalvelu helpottaa suurivolyymista asiakasviestintää Suomi.fi-viestien kautta Read More »

Kuvituskuva. Sävymaailmaltaan tummansininen. Kuvassa on maapalloa esittävä ikoni ja sen päällä vaaleanpunaisella teksti AI.

Shake it, Shake IT -seminaari ravistelee ajatuksia sote-digikehittämisestä

Miten uudet teknologiat, tekoäly ja tutkimuksen tuottama tieto voivat vauhdittaa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota? Näihin kysymyksiin haetaan näkökulmia Itä-Suomen yliopiston ja Istekin yhteisessä Shake it, Shake IT -innovaatio- ja osaamisseminaarissa 8.10.2026. Seminaari kokoaa yhteen tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön digikehittämisen osaamista. Tavoitteena on inspiroida sote-alan kehittäjiä ja tutkijoita uusien teknologioiden ja menetelmien hyödyntämiseen sekä luoda pohjaa uudelle TKI-yhteistyölle. Istekiltä puhujina ovat Juhani Heikka, Marjo Uusitalo ja Laura Ylitalo. Päivän keskusteluja yhdistää erityisesti tekoäly. Ohjelmassa kuullaan muun muassa Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden ja Istekin asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä käytännön esimerkkejä TKI-yhteistyöstä ja yhteisten tietovarantojen rakentamisesta. Lisäksi opinnäytetöiden tekijät tuovat esiin näkökulmia tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämiseen. Seminaari on suunnattu hyvinvointialueiden ja tutkimuslaitosten asiantuntijoille, IT- ja kehittämistiimeille, sote-organisaatioiden päättäjille ja ammattilaisille, opiskelijoille sekä kaikille vaikuttavasta ja kestävästä digikehityksestä kiinnostuneille. Shake it, Shake IT järjestetään 8.10.2026 klo 12-16 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista 29.9. mennessä. Tutustu päivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan. Tervetuloa ravistelemaan ajatuksia ja rakentamaan yhdessä tulevaisuuden sote-digikehitystä!

Shake it, Shake IT -seminaari ravistelee ajatuksia sote-digikehittämisestä Read More »

Kuvituskuva, jossa istekkiläinen käyttää kannettavaa tietokonetta ja vieressä näkyy sininen Istekki-karkkirasia.

Istekin työasemakilpailutus tuo asiakkaille kustannushyötyjä ja uudistaa laitevalikoimaa

Istekin työasemien kilpailutus on saatu päätökseen. Uudeksi pääasialliseksi yhteistyökumppaniksi valittiin Tietokeskus Finland Oy. Toiseksi puitejärjestelyssä sijoittui Dustin Finland Oy. Sopimuksen aikana pystymme tarvittaessa käyttämään myös toiseksi tulleen palveluita. Kilpailutuksen tavoitteena on kehittää Istekin työasemapalveluja entistä kustannustehokkaammiksi ja sujuvammiksi. Kilpailutuksen, laitemallien vakioinnin ja hallitun työasemien elinkaarien pidentämisen avulla saavutetaan merkittäviä kustannushyötyjä Istekin asiakkaille.  ”Työasemien standardointi ja hallittu elinkaarenhallinta ovat keskeisiä keinoja pitää kokonaiskustannukset kurissa ja samalla varmistaa käyttäjille toimivat ja tietoturvalliset työvälineet”, kertoo Jarmo Kauppinen, liiketoimintapäällikkö Istekiltä. Kilpailutuksen myötä myös Istekin työasemien laitevalmistajat uudistuvat. Jatkossa vakiotyöasemat ovat pääosin HP valmistamia ja näytöt Asuksen. Uudet, vakioidut laitemallit testataan Istekillä jo alkusyksyn aikana. Uuteen yhteistyöhön siirtyminen on jo käynnissä. Ensivaiheessa painopiste on tilausprosessin sujuvuuden varmistamisessa sekä tarvittavien integraatioiden rakentamisessa. Nykyiset vakiolaitemallit vaihtuvat uusiin sitä mukaa, kun Istekin varastossa olevat laitteet käytetään loppuun. Haastava maailman tilanne ICT-laitemarkkinoilla tuo kuitenkin äkillisiäkin muutoksia laitesaatavuuksiin ja sen hintoihin, mutta pyrimme olemaan näiden suhteen ennakoiva ja käymme jatkuvaa dialogia kumppanimme kanssa. Arvion mukaan nykyiset varastossa olevat laitteet riittävät vuoden 2026 loppuun tai alkuvuoteen 2027 saakka. Tämän jälkeen uudet vakioidut laitemallit muodostavat Istekin työasemapalvelujen uuden perustan.

Istekin työasemakilpailutus tuo asiakkaille kustannushyötyjä ja uudistaa laitevalikoimaa Read More »

Innovointi ja kehitystoiminnan kuvituskuva.

Blogi: Tiedonhallintamallilla kohti vaikuttavampaa tiedon hallintaa

Julkisen hallinnon organisaatioissa tiedonhallinnan merkitys on viime vuosina korostunut sekä lainsäädännön että toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Tiedonhallintalain (906/2019) velvoitteet edellyttävät julkisilta organisaatioilta systemaattista ja dokumentoitua lähestymistapaa, mutta samanaikaisesti myös kyvykkyyttä hyödyntää tietoa päätöksenteon ja palvelutuotannon tukena.  Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisalle rakensimme yhteistyössä tiedonhallintamallin tukemaan sekä tiedonhallintalain vaatimusten täyttämistä että tiedolla johtamisen kehittämistä. Kehittämiskokonaisuuden aikana loimme tiedon systemaattisen hallinnan rakenteet, vahvistimme organisaation tiedonhallintaosaamista sekä paransimme valmiuksia hyödyntää tietoa toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja päätöksenteossa.  Kehittämisen lähtökohdat    Eloisassa tunnistettiin tarve kuvata ja jäsentää tiedonhallinnan kokonaisuutta yhtenäisellä tavalla. Taustalla vaikuttivat erityisesti  lainsäädännölliset velvoitteet tiedonhallinnan kuvaamisesta  hajautunut ja osin epäyhtenäinen dokumentaatio  tarve parantaa tiedonhallinnan läpinäkyvyyttä ja ohjattavuutta  rajalliset resurssit ja kyvykkyys laaja-alaisen mallin itsenäiseen toteutukseen.   Tiedonhallintamallin rakentaminen nähtiin paitsi velvoitteena myös mahdollisuutena kehittää organisaation tiedolla johtamisen edellytyksiä.  Toteutustapa ja menetelmät    Toteutimme tiedonhallintamallin rakentamisen vaiheistetusti vuosina 2024–2026. Ensimmäisessä vaiheessa laadimme tiedonhallintamallin version 1.0 systemaattisella tiedonkeruulla. Mallin rakenteen suunnittelussa otettiin huomioon tiedonhallintalain keskeiset vaatimukset sekä Suomi.fi-arkkitehtuurikehykseen pohjautuva metamalliajattelu. Kuvauksia täydennettiin edelleen versioksi 1.01 osallistamalla organisaation eri toimijoita toimialakohtaisesti. Vuoden 2026 aikana työtä on edelleen jatkettu sisällön rikastamisen osalta.   Organisaation osaamista vahvistettiin toteuttamalla koulutukset johdolle, esihenkilöille ja tiedonhallinnan asiantuntijoille. Lisäksi tiedonhallinnan asiantuntijoiden kanssa kokoonnuimme kolmen viikon välein yhteiseen työpajaan, jossa työstimme kuvauksia yhdessä, ratkaisimme esille tulleita ongelmia ja annoimme tarvittavaa tukea kuvausten edistämiseksi eri toimialoilla.      Vuoden 2025 lopulla toteutettiin Eloisalle ensimmäinen kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasoarviointi. Arvioinnin tavoitteena oli mahdollistaa kehittämissuunnitelman laatiminen ja arkkitehtuurikyvykkyyden kehittymisen mittaaminen organisaatiossa. Arvioinnin tulosten pohjalta saimme tunnistettua ja laadittua seurattavat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Jatkossa kypsyysarviointi voidaan Eloisalla toistaa esimerkiksi vuoden välein kypsyystason kasvun seuraamiseksi.    Kehittämiskokonaisuudet    Istekin paketoitu tiedonhallintalain täytäntöönpanon kokonaisuus rakentuu neljästä työpaketista: tiedonhallintayksikkönä järjestäytymisestä, tiedonhallintamallista, ylläpidon ja hyödyntämisen menettelyistä sekä muutosvaikutusten arvioinnista ja muutosjohtamisesta. Eloisalla kehittämistyön toteutimme iteratiivisesti siten, että työpakettien sisältöjä tarkennettiin ja vietiin eteenpäin samanaikaisesti. Työpakettien keskeiset sisällöt on kuvattu alla.   Tiedonhallintamallinlaatiminen, sen keskeinen sisältö  Projektin tuloksena rakensimme tiedonhallintamallin, joka kattaa keskeiset tiedonhallinnan osa-alueet:  tiedonhallinnan rakenteet ja peruskuvaukset (metamalli ja perusrunko)  toimialakohtaiset tiedonhallinnan koostesivut  tietovarantojen, tietoaineistojen ja tietosisältöjen kuvaukset  tietojärjestelmien ja integraatioiden kuvaaminen  tietojen käsittelyn ja luovutusten hallinta.   Aiempi tiedonhallintaa koskeva dokumentaatio koottiin ja linkitettiin osaksi kokonaisuutta, sekä kehitimme prosessi-, tehtävä- ja palvelukuvauksia tukemaan tiedonhallinnan näkökulmaa.     Vaikutukset organisaation toimintaan, hyödyntäminen ja järjestäytyminen Kehittämiskokonaisuudessa tunnistimme ja kuvasimme tienhallinnan viranomaisvastuut sekä roolit ja menettelyt tiedonhallintamallin kuvausten ylläpitoon ja hyödyntämiseen. Näin Eloisalle luotiin edellytykset täyttää tiedonhallintalain velvoitteet sekä hyödyntää tiedonhallintamallia osana toiminnan kehittämistä ja tiedolla johtamista.   Kehittämiskokonaisuus  tukee tiedolla johtamista tuottamalla yhtenäisen näkymän toimintaan, tietovarantoihin ja tietovirtoihin  selkeyttää tiedonhallinnan vastuita, rooleja ja menettelyjä  vahvistaa tietoturvan ja tietosuojan suunnitelmallista toteuttamista  parantaa tiedon hyödyntämisen ja jakamisen edellytyksiä  vähentää päällekkäistä tiedon keräämistä ja ylläpitämistä  edistää tietojärjestelmien, tietovarantojen ja tietoaineistojen yhteentoimivuutta  tukee muutosten hallintaa ja mahdollistaa muutosvaikutusten arvioinnin osana jatkuvaa kehittämistä.    Organisatorinen oppiminen ja muutos Organisaatiolta edellytettyä muutosta sekä tiedonhallinnan osaamisen ja ymmärryksen kasvattamista tuimme kohdennetuilla koulutuksilla sekä pääkäyttäjille ja ylläpitäjille suunnatuilla työpajoilla. Kehittämistyön aikana tiedonhallinnan merkitys ja ymmärrys vahvistuivat organisaatiossa. Tiedonhallinta alkoi jäsentyä omaksi johdettavaksi ja kehitettäväksi kokonaisuudekseen, ja sen ohjaamiseen, ylläpitoon sekä jatkuvaan kehittämiseen luotiin toimintamallit ja vastuut.   Tiedonhallintamalli toimi muutoksen keskeisenä välineenä yhdistämällä samaan kokonaisuuteen  rakenteellisen dokumentaation  toiminnan kuvaukset  tietojärjestelmäympäristön  tiedonhallintaan liittyvät vastuut ja menettelyt  lainsäädännölliset vaatimukset.  Yhteistyö ja eteneminen    Eloisalle toteuttamamme tiedonhallintamallin kehittämiskokonaisuus vastaa sekä tiedonhallintalain vaatimuksiin että tukee organisaation kehittämistä, muutoksiin vastaamista ja ennakoimista. Laajan kokonaisuuden rakentaminen ja muutoksen läpivieminen vaati monen asiantuntijan yhteistyötä, organisaation sitoutumista, kokonaisuuden koordinointia ja johtamista. Projektin toteutus perustui selkeään roolijakoon, jossa asiakkaan vastuulla oli osaltaan sisällön tuottaminen ja validointi ja me Istekki asiantuntijatoimittajana vastasimme kokonaisuuden koordinoinnista, mallin rakentamisesta sekä sisällön tuottamisesta yhteistyössä organisaation eri asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi tuimme Eloisaa muutoksessa koulutusten ja työpajatyöskentelyn kautta.   Yhteistyötä kuvattiin sujuvaksi, asiantuntevaksi ja ratkaisukeskeiseksi, mikä mahdollisti tehokkaan etenemisen laajassa kehittämiskokonaisuudessa.  Keskeisiä oppeja:  Tiedonhallintamalli kannattaa rakentaa selkeänä, organisaation tarpeisiin vastaavana kokonaisuutena.   Systemaattinen tiedonkeruu ja osallistaminen ovat onnistumisen edellytyksiä.  Pelkkä dokumentointi ei riitä, tarvitaan myös osaamisen kehittämistä ja muutosjohtamista.  Tiedonhallintamalli toimii perustana jatkuvalle kehittämiselle.  Tiedonhallintamallin avulla Eloisalle on luotu yhteinen perusta tiedon hallinnalle, hyödyntämiselle ja kehittämiselle. Jatkossa mallin arvo syntyy siitä, kuinka hyvin sitä hyödynnetään osana tiedolla johtamista, palveluiden kehittämistä ja muutosten hallintaa.   

Blogi: Tiedonhallintamallilla kohti vaikuttavampaa tiedon hallintaa Read More »

Tivi 250 suurinta IT alan yritystä -teksti sinisellä violettia taustaa vasten.

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-yritystä – Istekki sijalla 24

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-alan yritystä vuodelle 2025. Istekki löytyy sijalta 24. Tänä vuonna listalle pääsy edellytti 15 miljoonan euron liikevaihtoa, joka on uusi ennätyslukema. Vuotta aiemmin alaraja oli 14,3 miljoonaa euroa. Tivi järjesti 250 suurinta IT-alan yritystä myös henkilöstön määrän mukaan, jolloin Istekki oli listalla sijalla 14. Henkilöstön määrä oli 1395. Lue lisää Tivin uutisesta: Tässä ovat Suomen 250 suurinta it-alan yritystä

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-yritystä – Istekki sijalla 24 Read More »

Kuvituskuva, jossa istekkiläinen käyttää kannettavaa tietokonetta ja vieressä näkyy sininen Istekki-karkkirasia.

Istekki seuraa aktiivisesti globaaleja teknologiatrendejä

Teknologian kehitys etenee vauhdilla. Tekoäly, datan hyödyntäminen, kyberturvallisuus ja digitaalisen infrastruktuurin uudistuminen muuttavat jatkuvasti toimintaympäristöä niin julkisella sektorilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siksi Istekissä seurataan aktiivisesti kansainvälisiä teknologiatrendejä ja niiden vaikutuksia asiakkaidemme toimintaan. ”Tavoitteenamme on tunnistaa tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet riittävän ajoissa sekä varmistaa, että asiakkaidemme käytössä ovat kestävät, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut myös pitkällä aikavälillä”, kertoo strateginen neuvonantaja Juha Tukiainen Istekiltä. Kansainvälinen tieto tukee päätöksentekoa Asiantuntijamme hyödyntävät työn tukena kansainvälistä tutkimus- ja analyysitietoa. Tuoreen tarkastelun mukaan Istekki on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana yksi Suomen kolmesta aktiivisimmasta Gartner for Technical Professionals (GTP) -palvelun käyttäjäorganisaatiosta. ”Palvelua on hyödynnetty erityisesti tekoälyn, datan modernisoinnin, infrastruktuurin kehittämisen ja toimintavarmuuden teemoissa. Näillä kaikilla on keskeinen rooli myös asiakkaidemme toimintakyvyn ja palveluiden kehittämisessä,” jatkaa Tukiainen. Näkemyksiä tulevaisuuden teknologioihin Kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntäminen auttaa arvioimaan uusia teknologioita, vertailemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja sekä tekemään päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta. Gartnerin selvityksen mukaan palvelun käyttö on auttanut Istekin asiantuntijoita nopeuttamaan päätöksentekoa ja säästämään aikaa tiedon hankinnassa sekä ratkaisujen arvioinnissa. Kuluneen vuoden aikana palvelua on hyödynnetty muun muassa tekoälyratkaisujen kehittämiseen, datan hallintaan, infrastruktuuriarkkitehtuureihin, virtualisointiratkaisuihin sekä varautumiseen ja toimintavarmuuteen liittyviin kysymyksiin. Osaamisen kehittämistä asiakkaiden parhaaksi Istekki panostaa jatkossakin alan kehityksen seuraamiseen erityisesti tekoälyn, kustannustehokkuuden, datan hallinnan, infrastruktuurin modernisoinnin ja digitaalisen suvereniteetin teemoissa. ”Näiden osa-alueiden kehittäminen vahvistaa kykyämme tuottaa asiakkaillemme vaikuttavia ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia palveluita. Teknologian murroksessa menestyminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja kykyä tunnistaa olennaiset muutokset ajoissa. Aktiivinen kansainvälisen kehityksen seuraaminen on yksi tavoistamme varmistaa, että asiakkaamme voivat luottaa ratkaisuissaan ajantasaiseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon”, kommentoi Tukiainen.

Istekki seuraa aktiivisesti globaaleja teknologiatrendejä Read More »