Tekoälyn suurin muutos on tavassamme tehdä työtä
Tekoäly voi tehostaa työtä, parantaa palvelujen laatua ja avata mahdollisuuksia kokonaan uudenlaisille toimintatavoille. Suurimmat hyödyt syntyvät kuitenkin vasta silloin, kun teknologian käyttöönoton rinnalla uskalletaan uudistaa myös totuttuja käytäntöjä. Istekin Lataus26-asiakaspäivien paneelikeskustelussa pohdittiin, miten tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä, organisaatioiden toimintaa ja johtamista sekä millaisia edellytyksiä onnistunut muutos vaatii. Istekin Lataus26-asiakaspäivät järjestettiin 10.–11.11.2026 Radisson Blu Hotel Oulussa. Tapahtuman paneelikeskustelussa Tekoäly käytännössä: ihmiset, työ ja uudet toimintamallit tarkasteltiin tekoälyn mahdollisuuksia erityisesti julkisten palvelujen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat Katri Saarikivi Samoi Oy:stä, Jaakko Penttinen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, Aki Lehto Pirkanmaan hyvinvointialueelta sekä Juhani Heikka Istekiltä. Paneelin juonsi Kati Tuovinen Istekiltä. Muutos alkaa työtapojen uudistamisesta Tekoälyn ensimmäiset hyödyt näkyvät organisaatioissa usein yksittäisten työtehtävien nopeutumisena ja rutiinien automatisointina. Vaikka nämä parannukset ovat tärkeitä, paneelikeskustelussa nousi esiin ajatus siitä, että merkittävimmät vaikutukset ovat todennäköisesti vielä edessä. Teknologian mahdollistama tehokkuus ei yksin riitä, jos työ jatkuu muuten samanlaisena kuin ennenkin. Olennaista on tarkastella laajemmin, miten työtehtävät liittyvät toisiinsa, millaisia vaiheita prosesseihin sisältyy ja olisiko koko tekemisen tapa mahdollista rakentaa uudelleen. Keskustelussa tunnistettiin yhtymäkohtia aikaisempiin digitalisaation vaiheisiin, joissa uusia teknologioita otettiin käyttöön usein vanhojen toimintamallien ehdoilla. Paperisia prosesseja sähköistettiin, mutta itse toimintaa ei välttämättä uudistettu. Tekoälyn kohdalla on vaarana toistaa sama kehityskulku, ellei teknologian käyttöönottoon yhdistetä tietoista työn ja toimintatapojen kehittämistä. Kokemukset aikaisemmista teknologisista murroksista osoittavat myös, että tuottavuushyötyjen saavuttaminen riippuu vahvasti johtamisesta ja organisaatioiden kyvystä oppia yhdessä. Tekoäly haastaa pohtimaan myös organisoitumista uudella tavalla. Jos teknologia pystyy tulevaisuudessa hoitamaan osan tehtävistä itsenäisesti tai huomattavasti nykyistä nopeammin, on perusteltua arvioida uudelleen työnjakoa, vastuita ja prosessien kokonaisuutta. Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon aikaa yksittäisessä työvaiheessa säästetään, vaan siitä, miten vapautuvaa aikaa ja osaamista voidaan hyödyntää mahdollisimman vaikuttavasti. Asiantuntijuuden arvo korostuu tekoälyn aikakaudella Tekoälyn kehittyminen muuttaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Kun teknologia pystyy tuottamaan tietoa, analyyseja ja ratkaisuehdotuksia yhä nopeammin, asiantuntijuuden merkitys ei kuitenkaan katoa. Huomio siirtyy entistä enemmän tiedon arviointiin, kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja kykyyn soveltaa osaamista käytännössä. Asiantuntijan tehtävänä on paitsi hallita oma substanssinsa myös tunnistaa, milloin tekoälyn tuottamaan tietoon voidaan luottaa ja milloin tarvitaan tarkempaa arviointia. Paneelissa tulevaisuuden keskeisiksi taidoiksi nousivat uteliaisuus, jatkuva oppiminen, kriittinen ajattelu ja kyky esittää oikeita kysymyksiä. Tekoälyltä saa vastauksia nopeasti, mutta vastausten hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, miten ongelma on alun perin määritelty ja mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Myös vuorovaikutus, toisten vakuuttaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen säilyvät olennaisena osana asiantuntijatyötä, vaikka teknologia tukisi yhä useampia tiedollisia tehtäviä. Keskustelussa korostui erityisesti tekoälylukutaidon merkitys. Organisaatioiden on huolehdittava siitä, että henkilöstö ymmärtää teknologian mahdollisuuksien lisäksi myös sen rajoitukset. Tekoälyn tuottama vastaus voi vaikuttaa vakuuttavalta olematta oikea, minkä vuoksi tiedon luotettavuuden arviointi, eettinen harkinta ja oman asiantuntijuuden ylläpitäminen ovat edelleen tärkeitä. Teknologian hyödyntäminen ei siten vähennä osaamisen kehittämisen tarvetta, vaan pikemminkin muuttaa sen painopisteitä. Uudistuminen edellyttää rohkeutta luopua vanhasta Yksi paneelin kiinnostavimmista kysymyksistä liittyi siihen, miksi organisaatioiden on usein helpompi ottaa käyttöön uusia välineitä kuin luopua vanhoista toimintatavoista. Kehittämistä tehdään helposti lisäämällä uusia ratkaisuja nykyisten käytäntöjen rinnalle, jolloin kokonaisuus saattaa muuttua entistä monimutkaisemmaksi. Tekoälyn merkittävien hyötyjen saavuttaminen edellyttääkin, että uskalletaan kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä ja arvioida, mitkä työvaiheet ovat edelleen tarpeellisia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia sujuvoittaa toimintaa, vähentää hallinnollista työtä ja poistaa palveluprosessien pullonkauloja. Keskustelussa todettiin, että nykyisten toimintojen kehittämisessä on jo huomattavaa potentiaalia, eikä kaikkien uudistusten tarvitse tarkoittaa kokonaan uusien palvelujen rakentamista. Prosessien tehostaminen voi samalla luoda edellytyksiä laajemmalle innovoinnille, kun ammattilaisten aikaa vapautuu olennaiseen työhön ja uusien ratkaisujen kehittämiseen. Muutos ei kuitenkaan synny pelkästään teknologian avulla, sillä myös ihmisten suhtautuminen uudistumiseen vaikuttaa sen onnistumiseen. Totutuista toimintatavoista luopuminen voi tuntua vaikealta etenkin silloin, kun ne ovat pitkään olleet osa omaa ammatti-identiteettiä ja asiantuntijuutta. Lisäksi kiireinen arki jättää helposti liian vähän aikaa uusien mahdollisuuksien tutkimiselle, kokeiluille ja oppimiselle. Paneelissa pohdittiinkin, syntyykö tekoälyn tuomasta tehokkuudesta lopulta enemmän aikaa ajattelulle ja kehittämiselle vai täyttyykö vapautunut aika yksinkertaisesti uusilla tehtävillä. Uudistumisen onnistuminen edellyttää, että organisaatioissa annetaan tilaa myös sellaiselle ajattelulle ja kokeilulle, jonka hyötyjä ei voida osoittaa välittömästi. Uudet ideat syntyvät usein silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus tarkastella tuttuja asioita eri näkökulmista ja yhdistellä osaamistaan uudella tavalla. Turvallisuus luo perustan rohkealle kehittämiselle Tekoälyn hyödyntäminen erityisesti julkisissa palveluissa edellyttää tasapainoa uudistumisen ja turvallisuuden välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käsitellään arkaluonteisia tietoja ja toimitaan tarkasti säännellyssä ympäristössä, minkä vuoksi tietosuoja, tietoturva, järjestelmien luotettavuus ja lainsäädännön vaatimukset on huomioitava kehittämisessä alusta lähtien. Asiakaspäivien paneelissa pohdittiin, miten sääntely voi mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja ja missä tilanteissa nykyiset vaatimukset rajoittavat esimerkiksi tehtävien laajempaa automatisointia. Keskustelussa korostui yhteisten hallintamallien, selkeiden vastuiden ja riskienhallinnan merkitys. Hyvin toimiva hallintamalli ei hidasta kehittämistä, vaan antaa sille turvalliset ja ennakoitavat puitteet. Kun organisaatiossa tiedetään, kuka vastaa tekoälyratkaisujen arvioinnista, käyttöönotosta ja seurannasta, yksittäisen työntekijän ei tarvitse tehdä vaikeita turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja yksin. Samalla voidaan välttää tilanteita, joissa kehittäminen pysähtyy epäselvien vastuiden tai puutteellisten toimintaperiaatteiden vuoksi. Paneelissa nostettiin lisäksi esiin tarve tekoälyratkaisujen paremmalle läpinäkyvyydelle ja yhteisille arviointikäytännöille. Teknologian nopea kehitys on monin paikoin edennyt yhteisiä ohjausmalleja nopeammin, mikä vaikeuttaa ratkaisujen luotettavuuden ja vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tämän vuoksi organisaatioiden välinen yhteistyö sekä laajemmat kansalliset ja eurooppalaiset toimintamallit ovat tärkeitä. Turvallisuus ei kuitenkaan tarkoita kaiken epävarmuuden poistamista ennen etenemistä. Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy väistämättä asioita, joita ei vielä täysin tunneta. Olennaista on tunnistaa riskit, sopia yhteisistä toimintaperiaatteista ja rakentaa luottamusta, joka mahdollistaa hallitun kokeilemisen ja uuden oppimisen. Tekoälyn todellinen arvo syntyy yhteisestä muutoksesta Paneelikeskustelu osoitti, kuinka monesta näkökulmasta tekoälyn vaikutuksia työhön ja palveluihin on tarkasteltava. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta niiden muuttaminen konkreettisiksi hyödyiksi edellyttää osaamisen, johtamisen, toimintatapojen ja yhteistyön samanaikaista kehittämistä. Tehokkuuden rinnalla on tärkeää tunnistaa mahdollisuudet parantaa palvelujen laatua, ennakoivuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Me Istekissä edistämme tekoälyn hyödyntämistä yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. Haluamme tunnistaa ratkaisuja, jotka tukevat ammattilaisten työtä, sujuvoittavat palveluja ja tuottavat konkreettista hyötyä julkisten palvelujen arkeen. Tämä tarkoittaa teknologisten mahdollisuuksien tutkimisen lisäksi yhteistä oppimista ja valmiutta tarkastella kriittisesti myös omia toimintatapojamme. Tekoälyn suurin mahdollisuus ei lopulta ole vain siinä, että teemme nykyiset asiat nopeammin, vaan siinä, että löydämme yhdessä parempia ja vaikuttavampia tapoja tehdä työtä.
Tekoälyn suurin muutos on tavassamme tehdä työtä Read More »









