Yleinen arkistot -

Tekoälyllä tehty kuvituskuva, jossa henkilö käyttää läppäriä ja kirjoittaa sillä ja hänellä on apuna myös lisänäyttö vieressä.

Istekki mukana Suomen suurimmassa Kanta-arkistointihankkeessa

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla käynnistyy Suomen suurin Kanta-arkistointihanke. Istekki toimittaa hyvinvointialueille palvelun, jonka avulla poistuvien asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietoja arkistoidaan Kanta-palveluihin automatisoidusti. Hanke kattaa 144 tietokantaa kahdestatoista järjestelmästä, ja arkistoinnit toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Tietojen arkistoinnin jälkeen hyvinvointialueet voivat luopua vanhoista järjestelmistä ja vähentää rinnakkaisten järjestelmien ylläpidosta syntyviä kustannuksia ja hallinnollista työtä. Istekki toimittaa ratkaisun SaaS-palveluna, ja toteutuksesta vastaavat alihankkijoina Digital Workforce ja Atostek. Lue lisää Digital Workforcen uutisesta.

Istekki mukana Suomen suurimmassa Kanta-arkistointihankkeessa Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö käyttää läppäriä.

Istekki vahvistaa Atlassian-palvelujaan uusilla kumppaneilla

Uutinen, Yleinen / Katriina

Istekki on kilpailuttanut Atlassian Cloud -lisenssien, sovellustuen ja asiantuntijapalveluiden hankinnan. Uuden kumppaniverkoston myötä vahvistamme mahdollisuuksiamme tarjota asiakkaillemme joustavia ja kustannustehokkaita Atlassian-palveluita sekä kehittää Atlassianin hyödyntämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Kilpailutuksessa saatiin kolme laadukasta tarjousta. Atlassian-lisenssien ja sovellustuen toimittajaksi valittiin HiQ Public Oy. Kehitys- ja muihin asiantuntijapalveluihin kilpailutuksessa valittiin kolme toimittajaa: HiQ Public Oy, Trinidad Wiseman OÜ ja Communardo Finland Oy. ”Onnistunut kilpailutus turvaa sen, että voimme jatkaa Atlassian-palveluidemme kehittämistä pitkäjänteisesti ja tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisen kokonaisuuden. Meille on tärkeää, että kumppanimme eivät ainoastaan tunne teknologiaa, vaan pystyvät tukemaan meitä ja asiakkaitamme myös siinä, miten Atlassiania hyödynnetään aidosti organisaation toiminnan kehittämisessä”, kommentoi johtamisen ja uudistamisen palveluiden liiketoimintajohtaja Mervi Avelin Istekiltä. Atlassian tukee kehittämistä ja johtamista Istekki hyödyntää Jiraa ja Confluencea esimerkiksi strategian toimeenpanossa, projektien ja tehtävien hallinnassa sekä kehittämisen johtamisessa. Ratkaisuja voidaan tarjota myös asiakkaille palveluna. ”Atlassianin suurin hyöty syntyy mielestäni silloin, kun emme lähde liikkeelle työkalusta vaan asiakkaan johtamisen ja toiminnan tarpeesta. Jira ja Confluence voidaan rakentaa tukemaan esimerkiksi strategian toimeenpanoa, hankkeiden ja projektien johtamista, palvelukehitystä tai yhteistä tiekarttaa. Kun tavoitteet, tekeminen, vastuut ja riippuvuudet saadaan näkyviksi samaan kokonaisuuteen, myös johtaminen ja päätöksenteko helpottuvat”, kertoo tuoteomistaja Sanna Kallankari Istekiltä. Uusi kumppanirakenne tukee palvelujen kehittämistä Yhteistyö HiQ kanssa on jo käynnistynyt Atlassian-palveluissa. Vuoden 2027 lisenssikokonaisuutta valmistellaan uuden sopimuksen pohjalta, ja Atlassian-sovellustuen vastuun on suunniteltu siirtyvän HiQ nykyiseltä toimittajalta tammikuun aikana. Uusi kumppanirakenne mahdollistaa eri toimittajien osaamisen hyödyntämisen asiakkaiden ja Istekin tarpeiden mukaan esimerkiksi koulutuksissa, käyttöönotoissa, integraatioissa ja Atlassian-ympäristöjen kehittämisessä. Atlassian-palvelut Istekiltä Istekiltä voi hankkia Atlassian-lisenssien lisäksi ympäristöt, sovellustuen ja asiantuntijapalvelut kokonaisuutena. Palveluna hankittu Atlassian-ympäristö säästää asiakkaan aikaa käyttöönotossa ja ylläpidossa sekä mahdollistaa ympäristön kehittämisen yhdessä Istekin asiantuntijoiden ja kumppaneiden kanssa. ”Atlassian palvelumme on käyttöönotettavissa nopeasti, tarjouksesta tuotantoon päästään siirtymään nopeimmillaan muutamassa viikossa. Lisäksi asiakkaamme ovat olleet palveluun ja sen käyttöönottoon erittäin tyytyväisiä”, Kallankari lisää.

Istekki vahvistaa Atlassian-palvelujaan uusilla kumppaneilla Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö kirjoittaa kannettavalla tietokoneella ja kuvassa näkyy vain kädet näppäimistöllä.

Kilpailutuksella lisää kustannustehokkuutta Istekin työasemapalveluihin

Uutinen, Yleinen / Katriina

Istekin työasemalaitteiden kilpailutus on saatu onnistuneesti päätökseen. Kilpailutuksen tuloksena useiden yleisimpien vakiolaitteiden hinnat alenevat ja laitevalikoima laajenee vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden erilaisiin käyttötarpeisiin. Kilpailutuksen yhteydessä uudistetaan työasemapalvelujen laitevalikoimaa ja laitevakiointeja. Tavoitteena on muodostaa asiakkaiden erilaisiin käyttötarpeisiin vastaava, hallittava ja kustannustehokas laitekokonaisuus. Samalla kilpailutus auttaa vastaamaan kasvaviin kustannustehokkuusvaatimuksiin ja tukee laitteiden pitkäjänteistä elinkaarenhallintaa. Laitevalikoima laajenee perinteisten Windows-työasemien lisäksi Google-ekosysteemin laitteisiin ja tehdaskunnostettuihin laitteisiin. Laajempi valikoima auttaa asiakkaita löytämään eri käyttäjäryhmille, käyttötarkoituksiin ja taloudellisiin reunaehtoihin sopivia ratkaisuja. Samalla yhdenmukaiset laitevakioinnit tukevat laitteiden hallittavuutta ja tietoturvallista käyttöä. Kilpailutuksen tuloksena useiden yleisimpien vakiolaitteiden kuukausihinnat alenevat. Laitemallista riippuen kuukausihintojen arvioidaan alenevan noin 5–20 prosenttia aiempaan hintatasoon verrattuna. ”Kilpailutuksen tulos on asiakkaillemme erittäin myönteinen. Onnistuimme alentamaan useiden yleisimpien vakiolaitteiden kuukausihintoja ja laajentamaan laitevalikoimaa. Näin pystymme vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden erilaisiin käyttötarpeisiin ja kasvaviin kustannustehokkuusvaatimuksiin,” kommentoi käyttäjäpalveluiden johtaja Kristo Jokela Istekiltä. Laitteiden saatavuus on parantunut Työasemalaitteiden saatavuus on parantunut, ja laitteita saadaan toimituksiin aiempaa paremmin. Tämä tukee uusien laitteiden toimituksia ja mahdollistaa saatavuusviiveiden vuoksi odottamaan jääneiden elinkaarivaihtojen jatkamisen. Uudet laitemallit ja hinnat otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2026 aikana ja vuoden 2027 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Etenemiseen vaikuttavat laitemallikohtaiset varastot, uusien laitteiden saatavuus ja laitevakiointien valmistuminen. “Seuraamme laitemarkkinan hintakehitystä ja saatavuutta jatkuvasti sekä teemme tiivistä yhteistyötä toimittajien ja laitevalmistajien kanssa. Laajempi laitevalikoima auttaa tarjoamaan asiakkaille eri käyttötarpeisiin ja taloudellisiin reunaehtoihin sopivia vaihtoehtoja sekä varmistamaan ennakoitavan, toimintavarman ja kustannustehokkaan työasemapalvelun koko laitteen elinkaaren ajan,” jatkaa Jokela.

Kilpailutuksella lisää kustannustehokkuutta Istekin työasemapalveluihin Read More »

Kuvituskuva, jossa on sinistä hiekkapölyä spiraalina nousemassa tummansinistä taustaa vasten

Istekki seuraa verkkopalveluissa havaittujen vakavien tietoturvahaavoittuvuuksien korjaamista

Uutinen, Yleinen / Emma-Karoliina Hytönen

Verkkosivustoissa ja sähköisissä palveluissa laajasti käytetystä PHP-ohjelmointikielestä on löydetty kriittisiä tietoturvahaavoittuvuuksia. Haavoittuvuudet voivat pahimmillaan mahdollistaa sen, että ulkopuolinen hyökkääjä pääsee hallitsemaan palvelinta ilman käyttäjätunnuksia tai salasanaa. Istekin tietoturvakeskus on selvittänyt haavoittuvuuksien vaikutuksia ja tunnistanut, että ne koskevat myös Istekin ylläpitämiä järjestelmiä ja palveluja. Vastaamme haavoittuvuuksien korjaamisesta asiakassopimustemme mukaisesti. Osassa järjestelmistä korjaustoimenpiteet kuuluvat kuitenkin kyseisestä järjestelmästä vastaavalle toimittajalle. Näissä tapauksissa emme toteuta korjauksia suoraan, vaan seuraamme yhteistyökumppaneidemme korjaustoimenpiteiden etenemistä. Tiedotamme asiakkaitamme, kun tarvittavat korjaukset on tehty. PHP:n tietoturvapäivityksen on määrä tulla saataville tänään 21.10. klo 17 Suomen aikaa. Tietoturvapäivitykset on tärkeää toteuttaa mahdollisimman nopeasti, mutta niiden vaikutukset järjestelmien toimintaan on samalla arvioitava huolellisesti. Uuden ohjelmistoversion toimivuudesta ei vielä ole riittävästi tietoa, joten päivityksiin voi liittyä häiriöriskejä. Istekki ei tässä vaiheessa voi taata päivityksen vakautta. Suosittelemme, että suoraan internetistä käytettävissä olevien järjestelmien verkkoyhteydet suljetaan tarvittaessa väliaikaisesti, mikäli järjestelmät eivät ole tällä hetkellä organisaation toiminnan kannalta välttämättömiä. Istekin tietoturvakeskus seuraa tilanteen kehittymistä ja tiedottaa asiakkaita korjaustoimenpiteiden etenemisestä.

Istekki seuraa verkkopalveluissa havaittujen vakavien tietoturvahaavoittuvuuksien korjaamista Read More »

Kuvituskuva jossa henkilö koskettaa läppärin näyttöä.

Blogi: Tyhjän paperin kammosta kriisin tiekarttaan

Uutinen, Yleinen / Katriina

Kuinka ketterä kriittisyysluokittelu pelastaa paitsi aikaa, myös ihmishenkiä Julkisissa organisaatioissa käytetään paljon aikaa tiedonhallintalain edellyttämien kuvausten laatimiseen ja ylläpitämiseen. Tiedonhallintamalliin kuvataan palvelut, prosessit, tietovarannot, tietojärjestelmät, tietovirrat sekä niiden väliset riippuvuudet. Lisäksi ylläpidetään palvelukuvauksia, tietojärjestelmäsalkkuja, kokonaisarkkitehtuurikuvauksia ja muita tiedonhallinnan rakenteita. Nämä kuvaukset mielletään usein ensisijaisesti lakisääteisiksi velvoitteiksi, joiden tarkoituksena on täyttää viranomaisvaatimukset. Todellisuudessa niiden merkitys on huomattavasti suurempi. Kuvaukset muodostavat organisaation yhteisen tilannekuvan siitä, mitä palveluita tuotetaan, mitä tietoa niiden toteuttaminen edellyttää ja millaisista järjestelmistä, prosesseista sekä riippuvuuksista toiminta rakentuu. Ilman tätä ymmärrystä organisaation johtaminen perustuu helposti oletuksiin eikä tietoon. Tiedonhallintalain vaatimusten täyttäminen ei olekaan varsinainen päämäärä. Todellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun tiedonhallintamallin tietoja hyödynnetään käytännön johtamisessa, riskienhallinnassa, varautumisessa, tietoturvassa ja toiminnan kehittämisessä. Vasta silloin tiedonhallinnan kuvaukset muuttuvat dokumenteista päätöksenteon välineiksi. Esimerkkinä toimintojen kriittisyysluokittelu Kun vakava kyberhyökkäys, pitkä sähkökatko tai muu merkittävä häiriötilanne lamauttaa toimintaa, johdon on kyettävä tekemään nopeasti päätöksiä siitä, mitä palautetaan ensimmäisenä ja mitä voidaan odottaa. Näitä päätöksiä ei voida tehdä pelkän kokemuksen tai mututuntuman perusteella. Tarvitaan tieto siitä, mitä palveluita organisaatio tuottaa, mihin lakisääteisiin tehtäviin ne liittyvät, mitä tietojärjestelmiä niiden tuottaminen edellyttää ja millaisia riippuvuuksia niiden välillä on. Juuri tätä tietoa tiedonhallintamalliin ja sen taustalla oleviin kuvauksiin on vuosien ajan kerätty. Kriittisyysluokittelu muodostaa sillan tiedonhallinnan kuvausten ja käytännön varautumisen välille. Se muuttaa palvelukuvaukset, tietojärjestelmäsalkut ja arkkitehtuurikuvaukset konkreettiseksi tiedoksi siitä, mikä organisaatiossa on aidosti tärkeää silloin, kun kaikki ei ole käytettävissä samanaikaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin ja tiedonhallinnan kompassi jättiorganisaatiossa Hyvinvointialueuudistus yhdisti lukuisia aiemmin erillisiä organisaatioita, palveluita, prosesseja ja tietojärjestelmiä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä mittakaavassa kokonaisarkkitehtuurin ja tiedonhallinnan hallinta on käytännössä mahdotonta ilman selkeitä prioriteetteja. Kriittisyysluokittelu tarjoaa kokonaisarkkitehtuurille ja tiedonhallinnalle suunnan. Se auttaa tunnistamaan, mitkä palvelut, tietojärjestelmät, tietovirrat ja riippuvuudet ovat toiminnan kannalta kaikkein merkittävimpiä. Koska kaikkia järjestelmiä ei voida kehittää, suojata tai varmentaa samalla tasolla, kriittisyysluokittelu auttaa kohdistamaan kaikkein tiukimmat vaatimukset sinne, missä niiden pettäminen aiheuttaisi suurimman vahingon. Miksi luokittelu ei ole vain hallinnollinen harjoitus? Kuvittele tilanne, jossa vakava kyberhyökkäys, laaja sähkökatko tai pandemia iskee. Resurssit ovat rajalliset, ja johdon on tehtävä nopeasti vaikeita päätöksiä siitä, mitä toimintoja pelastetaan ensimmäisenä. Ilman etukäteen tehtyä systemaattista priorisointia tietoon perustuva päätöksenteko on mahdotonta. Kriittisyysluokittelu antaa organisaatiolle kriisin tiekartan. Se on paitsi lakisääteinen ja eettinen velvoite myös käytännön riskienhallinnan työkalu. Sen avulla voidaan kohdistaa investointeja, varautumistoimenpiteitä ja resursseja niihin yksiköihin, joiden häiriintyminen aiheuttaisi vakavimmat seuraukset ihmisille, palveluille ja yhteiskunnalle. Eroon tyhjän paperin tuskasta MVP-ajattelulla Monessa organisaatiossa kriittisyysluokittelu epäonnistuu jo ennen kuin työ ehtii kunnolla alkaa. Syy on usein sama: liikkeelle lähdetään tyhjältä pöydältä. Valistunut arvaus ensin Istekin avustuksella Pohjois-Savon hyvinvointialueella lähestyimme asiaa toisin. Hyödynsimme tiedonhallintamallin kuvauksia, palvelurakenteita, organisaatiotietoja ja asiantuntijoiden kokemusta luodaksemme ensimmäisen version luokittelusta. Tavoitteena ei ollut täydellinen analyysi, vaan riittävän hyvä lähtökohta yhteiselle keskustelulle. Korjaaminen on helpompaa kuin luominen Palveluyksiköille annettiin valmis pohja arvioitavaksi. Ne saivat mahdollisuuden nostaa tai laskea omaa kriittisyysluokkaansa perustelujen kera. Käytännössä havaitsimme nopeasti saman asian, jonka moni tunnistaa omasta työstään: jonkun toisen tekemän arvion korjaaminen on huomattavasti helpompaa kuin aloittaa työ täysin tyhjästä. ”Tavoitteena oli saavuttaa 80 prosenttia hyödyistä noin 20 prosentilla työmäärästä. Täydellisyyttä tärkeämpää oli saada organisaatiolle ensimmäinen yhteinen näkemys siitä, mikä on kriittistä.” Miten arvottaminen tehdään käytännössä? Arvioinnissa huomio siirrettiin pois tietojärjestelmistä ja teknologiasta suoraan toimintaan. Kysymys ei ollut siitä, kuinka tärkeä jokin järjestelmä on, vaan siitä, mitä tapahtuu ihmisille, palveluille ja organisaatiolle, jos kyseistä toimintoa ei voida toteuttaa. Arvioinnissa hyödynnettiin kriittisten kohteiden kriittisyysluokittelun menetelmää ja työkalua. Pohjaa räätälöitiin vastaamaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiorakenteeseen ja siinä käytettiin neljää keskeistä näkökulmaa: terveyden tai hengen vaara; lakisääteisten tehtävien toteutuminen; taloudelliset vaikutukset; ja maine- ja luottamusvaikutukset. Yhteinen arviointikehikko mahdollisti eri toimintojen vertailun samalla asteikolla riippumatta siitä, arvioitiinko tehohoitoa, pelastustoimintaa, kotihoitoa, lastensuojelua tai hallinnon palveluita. Mitä saimme aikaan? Ensimmäisessä arviointikierroksessa luokiteltiin lähes 200 palvelu- ja toimintayksikköä. Tuloksena syntyi koko hyvinvointialueen kattava prioriteettilista, joka kertoo missä järjestyksessä toimintoja tulee palauttaa vakavan häiriön jälkeen. Luokittelun perusteella 15 % toiminnoista sijoittui korkeimpaan kriittisyysluokkaan, 28 % seuraavaan luokkaan, 45 % kolmanteen luokkaan ja 12 % matalimpaan luokkaan. Korkeimman prioriteetin joukkoon nousivat odotetusti esimerkiksi ensihoito, päivystys, tehohoito, kriittiset leikkaus- ja valvontayksiköt, pelastustoiminta sekä muut välittömästi ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat palvelut. Samalla tunnistettiin myös sosiaalihuollon, lastensuojelun, vammaispalveluiden ja kotiin annettavien palveluiden merkitys. Tulokset osoittivat, että hyvinvointialueen kriittinen toiminta on huomattavasti laajempi kokonaisuus kuin pelkkä sairaalatoiminta. Kriittisyysluokittelu ei pääty palveluihin Moni ajattelee, että kriittisyysluokittelun lopputuloksena syntyy lista tärkeimmistä palveluista. Todellisuudessa varsinainen hyöty alkaa vasta tämän jälkeen. Kun tärkeimmät palvelut on tunnistettu, voidaan selvittää niiden toteuttamiseen tarvittavat tietojärjestelmät, prosessit, tietovarannot, toimitilat, laitteet ja ulkoiset palvelut. Toisin sanoen voidaan tunnistaa ne riippuvuudet, joiden varassa kriittiset palvelut toimivat. Tässä kohtaa tiedonhallintamallin, tietojärjestelmäsalkun ja kokonaisarkkitehtuurin merkitys korostuu uudella tavalla. Ne tarjoavat tiedon siitä, mitä palvelut tarvitsevat toimiakseen ja mitä vaikutuksia häiriöllä on koko organisaation tasolla. Pohjois-Savon hyvinvointialueen työssä havaittiin esimerkiksi, että samat tietoliikenneyhteydet, tunnistuspalvelut ja infrastruktuuripalvelut tukevat useita kriittisiä toimintoja samanaikaisesti. Tällaiset yhteiset riippuvuudet muodostavat usein kaikkein merkittävimmät riskit ja samalla tärkeimmät kehittämiskohteet. Johtamisvastuun ja varautumisen selkäranka Kriittisyysluokittelu ei ole itsetarkoitus. Sen tarkoitus on tukea johtamista. Kun palveluiden prioriteettilista on valmis ja johdon hyväksymä, siitä tulee koko organisaation yhteinen lähtökohta varautumiselle, jatkuvuudenhallinnalle, tietoturvalle, tiedonhallinnalle ja kokonaisarkkitehtuurille. Se kertoo, mihin palautumistoimet kohdistetaan ensimmäisenä, mitä järjestelmiä tulee suojata vahvimmin ja mihin rajalliset resurssit kannattaa investoida. Tärkein oppimme on ollut se, että tiedonhallinnan kuvauksia ei tehdä vain lain vaatimusten täyttämiseksi. Niiden todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun niitä hyödynnetään organisaation toiminnan turvaamisessa. Lopulta kyse ei ole Excelistä, tiedonhallintamallista tai arkkitehtuurikuvauksesta. Kyse on siitä, että tiedämme mikä organisaatiossamme on aidosti tärkeää silloin, kun kaikki ei toimi suunnitellusti. Kriisin hetkellä ei ole aikaa aloittaa analysointia. Silloin tarvitaan valmiiksi laadittu tiekartta. Kriittisyysluokittelu on juuri se tiekartta. Kirjoittajista Sofia Rönkkö toimii kokonaisarkkitehtina Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Hän on kokenut arkkitehtuurityön kehittäjä, jolla on syvällistä osaamista kokonaisarkkitehtuurista ja tiedonhallinnasta. Tommi Tervo toimii johtavana konsulttina Istekissä. Hän on käytännönläheinen johtamisen ammattilainen, jolla on pitkä kokemus hankkeiden ja arkkitehtuurityön ohjaamisesta sekä ICT-varautumisesta. Sofia ja Tommi puhuvat aiheesta myös Istekin Lataus26-asiakaspäivillä Oulussa 10.11.2026.

Blogi: Tyhjän paperin kammosta kriisin tiekarttaan Read More »

Kuvituskuva, jossa lääkäri käyttää tablettitietokonetta ja sen päällä näkyy terveyttä ja terveydenhuoltoa kuvaavia ikoneita.

PSHVA tiedottaa: KYS ja muu erikoissairaanhoito siirtyvät yhteiseen potilastietojärjestelmään

Uutinen, Yleinen / Katriina

Pohjois-Savon hyvinvointialueen (PSHVA) tiedottaa 9.10.2026: KYS ja muu erikoissairaanhoito siirtyvät yhteiseen potilastietojärjestelmään Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöön erikoissairaanhoidossa keskiviikkona 14. lokakuuta. Käyttöönotto koskee KYSiä sekä Iisalmen, Varkauden ja Kuopion erikoissairaanhoidon yksiköitä. Uudistus vahvistaa yhtenäisiä toimintamalleja ja tukee tiedon sujuvaa kulkua eri palveluiden välillä. Istekki on ollut mukana rakentamassa ratkaisua osana pitkäjänteistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Lue PSHVA:n tiedote heidän verkkosivuillaan.

PSHVA tiedottaa: KYS ja muu erikoissairaanhoito siirtyvät yhteiseen potilastietojärjestelmään Read More »

Kuvassa istekkiläisiä innovaatio-työpajassa istumassa Inke-tilassa sohvilla. Yksi henkilö pitää esitystä.

Istekki ja kolme hyvinvointialuetta käynnistävät yhteisen innovaatioekosysteemin

Uutinen, Yleinen / Katriina

Istekki sekä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet ovat allekirjoittaneet innovaatioekosysteemisopimuksen. Yhteistyön tavoitteena on vauhdittaa uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja vahvistaa yhteiskehittämistä hyvinvointialueiden kesken. Innovaatioekosysteemi kokoaa yhteen hyvinvointialueet, Istekin asiantuntijat, tutkimus- ja kehitystoimijat sekä teknologiakumppanit. Tavoitteena on tunnistaa yhteisiä kehittämistarpeita, käynnistää niitä tukevia hankkeita ja löytää ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä mahdollisimman laajasti koko ekosysteemille. ”Yhteistyöllä kehitetään yhteisiä digitaalisia palveluja ja toimintamalleja, jotka sujuvoittavat ammattilaisten työtä, parantavat toiminnan laatua ja tukevat hyvinvointialueiden uudistumista. Samalla vähennetään päällekkäistä kehitystyötä sekä vahvistetaan osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamista organisaatioiden välillä,” kommentoi johtava asiantuntija ja kehityskiihdyttämön vetäjä Heini Porra Istekiltä. Tavoitteena vaikuttavat ja skaalautuvat ratkaisut Ekosysteemiyhteistyön keskeisenä tavoitteena on tunnistaa hyvinvointialueiden yhteisiä tarpeita ja rakentaa niihin perustuvia kehittämishankkeita. Kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa digitalisaation mahdollisuudet, tiedon tehokkaampi hyödyntäminen, prosessien automatisointi sekä tekoälyn käyttö sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tukena. ”Tärkeitä yhteiskehittämisen teemoja ovat esimerkiksi langattomat 5G teknologiat, tiedolla johtamisen ratkaisut sekä kyber- ja kvanttiturvallisuus. Lisäksi meillä on käynnissä myös lääkehoidon kehittämisen teemaryhmä, jossa mukana myös osallistujia valtionhallinnosta,” kertoo yksikön johtaja Juhani Heikka Istekiltä. Istekki toimii ekosysteemin veturina Istekki vastaa innovaatioekosysteemin koordinoinnista, yhteistyön fasilitoinnista sekä kumppaniverkoston hallinnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi uusien ratkaisujen markkinakartoitusta, yhteistyön organisointia sekä eri toimijoiden tuomista yhteisen kehittämisen äärelle. Ekosysteemin toimintaa ohjaa osallistuvien organisaatioiden edustajista muodostettava ohjausryhmä. Sen alaisuudessa toimivat teemakohtaiset työryhmät, joista ensimmäinen tekoälyyn keskittyvä ryhmä on jo käynnistänyt toimintansa. ”Yhteisen visiona on rakentaa toimintamalli, jossa ideat etenevät nopeasti kokeiluiksi ja edelleen laajemmin hyödynnettäviksi digitaalisiksi ratkaisuiksi. Tavoitteena on tuottaa mitattavaa hyötyä hyvinvointialueille ja niiden palvelujen käyttäjille sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista yhteistyön kautta,” jatkaa Heikka.

Istekki ja kolme hyvinvointialuetta käynnistävät yhteisen innovaatioekosysteemin Read More »

Istekille ikäsertifikaatti tunnustuksena ikäystävällisestä työpaikasta

Uutinen, Yleinen / Katriina

Istekille on myönnetty Excellence Finlandin Ikäsertifikaatti tunnustuksena ikämonimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Sertifiointi perustuu ulkopuolisen auditoijan arviointiin, jossa tarkasteltiin myös sitä, miten huomioimme työntekijöiden erilaiset tarpeet työuran eri vaiheissa. Arvioinnin yhteydessä saimme kehitysehdotuksia toimintamme tueksi. Monimuotoisuus osana Istekin henkilöstökulttuuria Ikäsertifikaatti liittyy Istekissä laajempaan monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden kokonaisuuteen. Meille monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että työyhteisössämme erilaiset ihmiset, taustat, elämäntilanteet ja näkökulmat saavat tilaa. Yhdenvertaisuus puolestaan tarkoittaa, että jokaisella on taustastaan riippumatta mahdollisuus osallistua, kehittyä ja onnistua työssään. ”Monimuotoisuuden edistäminen kuuluu eettisiin periaatteisiimme, ja huomioimme sen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sekä työyhteisön kehittämissuunnitelmassa. Edistämme monimuotoisuutta myös osana vastuullisuustyötämme,” kertoo henkilöstöjohtaja Katja Patojoki Istekiltä. Excellence Finlandin auditoija nosti arvioinnissa Istekin vahvuudeksi erityisesti psykologiseen turvallisuuteen perustuvan organisaatiokulttuurin. Psykologinen turvallisuus tukee sitä, että jokainen voi osallistua, tulla kuulluksi ja olla oma itsensä. Näin se muodostaa tärkeän perustan myös monimuotoiselle ja yhdenvertaiselle työyhteisölle. Yhdenvertaisuus näkyy arjen teoissa Ikäjohtaminen ei tarkoita meille erillistä johtamisen osa-aluetta, vaan se näkyy osana hyvää ja yhdenvertaista esihenkilötyötä. Esihenkilöitä ohjataan huomioimaan työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet, tarpeet ja uravaiheet sekä tukemaan työssä onnistumista ja kehittymistä. Yhdenvertaisuus näkyy esimerkiksi joustavina työnteon malleina, tavoite- ja kehityskeskusteluina sekä henkilöstön osallistamisena työyhteisön kehittämiseen. Keskusteluissa käsitellään työntekijän tavoitteita, osaamisen kehittämistä ja uratoiveita, ja joustavat työnteon mallit auttavat huomioimaan erilaisia perhe-, asumis- ja elämäntilanteita. Eri-ikäiset ihmiset, erilaiset elämäntilanteet ja monipuolinen osaaminen ovat osa Istekin arkea. ”Meillä työskentelee eri-ikäisiä ihmisiä erilaisissa tehtävissä, elämäntilanteissa ja eri paikkakunnilla. Se on meille rikkaus ja vahvuus. On tärkeää, että jokainen kokee työyhteisömme psykologisesti turvalliseksi ja inhimillisesti tehokkaaksi. Tarpeet voivat olla hyvin erilaisia työelämään juuri tulleella, perhevapaalta palaavalla, työn ohessa opiskelevalla tai eläkeikää lähestyvällä,” jatkaa Patojoki. Yhdenvertaisuus näkyy myös henkilöstön kokemuksessa Seuraamme henkilöstökokemusta säännöllisesti henkilöstökyselyillä. Tulosten perusteella reilu ja tasapuolinen kohtelu on hyvällä tasolla. Työntekijät kokevat myös tulevansa kohdatuiksi yksilöinä ja voivansa vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kokemukset ovat olleet pääosin samansuuntaisia. Työ monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen jatkuu Ikäsertifikaatti kertoo siitä, että olemme tehneet jo paljon työtä monimuotoisen ja yhdenvertaisen työyhteisön eteen. Samalla se kannustaa meitä katsomaan eteenpäin ja kehittämään toimintatapojamme edelleen. ”Työelämä muuttuu ja sen mukana myös työntekijöiden tarpeet. Meidän pitää esimerkiksi pysähtyä välillä miettimään, millaista perehdytystä ja oppimisen tukea eri-ikäiset työntekijät tarvitsevat. Jatkuva vuoropuhelu henkilöstön kanssa auttaa meitä kehittämään käytäntöjämme eteenpäin sen sijaan, että tekisimme asioita aina samalla tavalla”, sanoo Patojoki.

Istekille ikäsertifikaatti tunnustuksena ikäystävällisestä työpaikasta Read More »

MedicubeX-itsemittausasema Hyvinkäällä vastaanottokäytössä.

Itsemittausaseman hyöty syntyy osana palveluprosessia

Uutinen, Yleinen / Katriina

Istekki ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) pilotoivat Hyvinkäällä Medicubex-itsemittausasemaa. Ensimmäiset havainnot osoittavat, että itsemittauksesta saatava hyöty ei synny pelkästään teknologiasta, vaan siitä, miten mittaus integroidaan osaksi vastaanoton toimintamallia. Samalla aseman käyttöä on laajennettu kiirevastaanotosta kaikkien Keusoten alueen asukkaiden käyttöön. Pilotissa tarkastellaan, miten asiakkaan tekemät mittaukset voidaan liittää osaksi vastaanottoprosessia siten, että ne tukevat sekä asiakkaan asiointia että ammattilaisten työtä. Elokuussa käynnistynyt Hyvinkään pilotti kestää kuusi kuukautta. Aluksi itsemittausasema oli kiirevastaanoton asiakkaiden käytössä, mutta pilotin edetessä käyttöä on laajennettu kaikkien Keusoten alueen asukkaiden käyttöön oman terveydentilan ja hyvinvoinnin seurantaan. ”Pilotin tavoitteena ei ole tarkastella vain itse teknologiaa, vaan ennen kaikkea sitä, miten itsemittaus saadaan osaksi sujuvaa palveluprosessia ja ammattilaisten arkea,” kertoo johtava asiantuntija Sini Lindroos Istekiltä. Ensimmäiset havainnot muuttivat toimintamallia Pilotin ensimmäiset viikot ovat tuottaneet käytännön havaintoja siitä, millaisissa tilanteissa itsemittaus tukee palveluprosessia ja mitä sen hyödyntäminen edellyttää toimintamallilta. Yksi keskeisistä havainnoista on ollut, ettei pelkkä laitteen sijoittaminen asiakkaiden kulkureitille vielä muuta toimintaa. Käyttö lisääntyy silloin, kun itsemittaus on selkeä osa vastaanoton toimintamallia ja ammattilainen ohjaa asiakkaan mittaukseen oikeassa vaiheessa palveluprosessia. ”Ensimmäiset kokemukset osoittavat, että onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten mittaus kytketään osaksi hoitopolkua. Teknologia yksin ei vielä muuta toimintaa”, kertoo Lindroos. Käyttökohteita löytyy myös kiirevastaanoton ulkopuolelta Pilotissa on tunnistettu kiinnostavia käyttötapoja myös kiirevastaanoton ulkopuolella. Esimerkiksi diabeteshoitajat ja muut suunnitellut vastaanotot voivat ohjata asiakkaan tekemään tarvittavat mittaukset jo ennen vastaanottokäyntiä. Tällöin mittauksella on selkeä käyttötarkoitus, ja tulokset ovat ammattilaisen käytettävissä seuraavassa vaiheessa. Tämä tuo pilottiin mukaan myös pitkäaikaissairauksien hoitoon ja seurantaan liittyvän näkökulman. Samalla aseman avaaminen kaikkien alueen asukkaiden käyttöön mahdollistaa uudenlaisen tarkastelun: voiko itsemittaus tukea ihmisiä oman terveydentilansa ja hyvinvointinsa seurannassa myös ilman välitöntä yhteyttä vastaanottokäyntiin. Hyöty näkyy muutoksena ammattilaisten työssä Pilotin seuraavassa vaiheessa tarkastellaan muun muassa sitä, missä asiakasryhmissä ja vastaanottotilanteissa itsemittauksesta syntyy eniten hyötyä, mitä mittauksia eri tilanteissa tarvitaan ja miten toimintamalli vaikuttaa ammattilaisten ajankäyttöön sekä asiakkaan palveluprosessiin. Keskeinen kysymys on, pystyykö asiakkaan tekemä mittaus korvaamaan nykyisen työvaiheen siten, ettei ammattilaisen tarvitse tehdä samaa mittausta uudelleen. ”Todellinen hyöty syntyy silloin, kun asiakkaan tekemä mittaus vähentää päällekkäistä työtä ja vapauttaa ammattilaisten aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Pilotissa rakennetaan ymmärrystä siitä, millaisissa käyttötapauksissa itsemittauksesta syntyy arvoa ja millainen toimintamalli tarvitaan, jotta hyödyt toteutuvat osana palvelua”, kommentoi Lindroos. Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa valmistellaan uutta pilotointia Istekki valmistelee parhaillaan itsemittausasemaan liittyvää pilotointia myös Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Lokakuussa käynnistyvässä yhteisessä suunnittelussa määritellään pilotin käyttötapaus, tavoitteet ja onnistumisen mittarit. Mahdollisina näkökulmina ovat hyvinvoinnin edistäminen, opetus, tutkimus, TAMKin klinikkatoiminta sekä opiskelijoiden osallistuminen pilotointiin. Pilotointien kautta Istekki rakentaa laajempaa ymmärrystä siitä, missä ympäristöissä ja käyttötapauksissa itsemittaus tuottaa eniten arvoa sekä millaisia muutoksia onnistunut käyttöönotto edellyttää toimintamalleilta. Samalla syntyviä kokemuksia voidaan hyödyntää myös tulevissa piloteissa ja uusissa asiakkuuksissa.

Itsemittausaseman hyöty syntyy osana palveluprosessia Read More »

Istekkiläinen käyttää tietokonetta ja lataa samalla puhelintaan.

Työpöytävirtualisointi yhdistää käyttömukavuuden, tietoturvan ja kustannustehokkuuden

Uutinen, Yleinen / Katriina

Työpöytävirtualisointi voi säästää suurissa organisaatioissa kymmeniä tuhansia työtunteja vuodessa. Samalla se helpottaa käyttäjien arkea, tehostaa IT-ympäristön hallintaa ja vahvistaa tietoturvaa. Työpöytävirtualisointi (VDI, Virtual Desktop Infrastructure, tai DaaS, Desktop as a Service) siirtää työpöydät ja sovellukset fyysisiltä laitteilta palvelimille tai pilvipalveluun. Ratkaisu mahdollistaa työympäristön käytön ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. Sujuvampi työpäivä käyttäjälle Käyttäjän arkea helpottaa mahdollisuus käyttää omaa tuttua työpöytää, tiedostoja ja sovelluksia millä tahansa laitteella ajasta ja paikasta riippumatta. ”Jos työpöytä suljetaan toimistolla ja avataan myöhemmin esimerkiksi kotona, sovellukset, dokumentit ja selainvälilehdet ovat edelleen samassa tilassa kuin edellisen työskentelyjakson päättyessä. Aikaa ei kulu ohjelmien käynnistämiseen, tiedostojen etsimiseen tai työn uudelleen käynnistämiseen. Tämä voi säästää jopa 10–15 minuuttia jokaisella siirtymällä laitteelta tai työpisteeltä toiselle,” kertoo liiketoimintapäällikkö Esa Niiranen Istekiltä. Työpäivää eivät myöskään keskeytä pitkät käyttöjärjestelmä- tai ohjelmistopäivitykset, sillä ylläpito hoitaa ne keskitetysti taustalla tai työajan ulkopuolella. ”Mahdollisissa häiriötilanteissa, kuten työpöydän jumittuessa, tukihenkilö voi korjata tai nollata virtuaalityöpöydän etänä, jolloin käyttäjä pääsee jatkamaan työtään lähes välittömästi,” jatkaa Niiranen. Säästöjä laitteista ja ylläpidosta Koska varsinainen laskentateho ja ohjelmistot sijaitsevat palvelimella, käyttäjien päätelaitteiksi riittävät kevyemmät ja edullisemmat laitteet, kuten niin sanotut thin client -päätteet. ”Thin client -laitteiden käyttöikä on usein perinteisiä työasemia pidempi, koska niiden ei tarvitse suorittaa raskasta paikallista tietojenkäsittelyä. Tämä tuo säästöjä sekä laitehankinnoissa että laitteiden uusimisessa,” kommentoi Niiranen. Myös käyttöjärjestelmäpäivitykset, ohjelmistoasennukset ja tietoturvapäivitykset toteutetaan keskitetysti, mikä vähentää ylläpitotyöhön käytettyä aikaa. Uuden virtuaalityöpöydän käyttöönotto uudelle työntekijälle onnistuu parhaimmillaan muutamassa minuutissa. Tietoturvaa ja ennakoitavuutta Työpöytävirtualisoinnissa tiedot eivät tallennu käyttäjien päätelaitteille, vaan ne säilyvät keskitetyissä palveluissa kahdennetuissa konesaleissa. Jos laite rikkoutuu, katoaa tai varastetaan, organisaation kriittiset tiedot eivät vaarannu samalla tavalla kuin perinteisessä päätelaiteympäristössä. Näin voidaan välttää myös mahdollisia tietoturvaloukkauksista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi työpöytävirtualisointi tukee energiatehokkuutta. Kevyet asiakaspäätteet kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä kuin perinteiset pöytäkoneet.

Työpöytävirtualisointi yhdistää käyttömukavuuden, tietoturvan ja kustannustehokkuuden Read More »