Kati Tuovisen ja Harri Kumpulaisen blogiteksti: Kestävä julkinen talous tarvitsee strategisen ICT-kumppanin Tilastokeskuksen huhtikuussa 2025 julkaisema raportti Suomen julkisen talouden tilasta on pysäyttävää luettavaa. Vuoden 2024 alijäämä nousi 12,2 miljardiin euroon ja valtion velka 226,7 miljardiin – yli 82 % bruttokansantuotteesta. Kyse ei ole vain yksittäisestä tilastopoikkeamasta, vaan suunnasta, joka pakottaa meidät pohtimaan, miten julkisia palveluita voidaan tulevaisuudessa tuottaa ja rahoittaa kestävästi. Tässä keskustelussa on tärkeää nostaa esiin myös inhouse-yhtiöiden ja ICT-ratkaisujen rooli. ICT-strategia, joka elää omaa elämäänsä irrallaan palveluista ja toiminnan tavoitteista, ei ole harmiton asiakirja. Tällainen irrallisuus voi johtaa kalliisiin valintoihin, joista maksetaan paitsi euroissa myös menetetyissä mahdollisuuksissa, hajanaisessa kehittämisessä ja palvelujen laatueroissa. Irrallisuus maksaa Kun strategia ei ole kytköksissä palvelujen kehittämistarpeisiin, investoinnit saattavat kohdistua teknologioihin, jotka eivät tue toimintaa. Käynnistyy projekteja, joiden vaikutuksia ei pystytä mittaamaan tai joiden lopputulokset jäävät irrallisiksi muusta kehittämisestä. Seuraukset näkyvät paitsi budjetissa myös työn kuormittavuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja jatkuvissa korjausliikkeissä. Meillä inhouse-toimijoilla on tässä kehityksessä monin paikoin ainutlaatuinen asema: tunnemme asiakasorganisaatioidemme prosessit, tekniset ympäristöt ja kehittämisen kipupisteet. Tämä antaa meille erinomaiset edellytykset tuoda keskusteluun ratkaisuehdotuksia ja osallistua tulevaisuuden palvelujen muotoiluun jo varhaisessa vaiheessa ennen päätöksiä ja linjauksia. Emme ole pelkästään teknisiä asiantuntijoita, vaan vaikutuksen ja toiminnallisen uudistumisen mahdollistajia. Tämä onnistuu, kun ICT-strategia on kiinteä osa toiminnan kokonaisstrategiaa. Ei liitteenä lopussa, vaan aktiivisesti mukana suunnanmuodostuksessa. Kun ICT-strategia on aidosti osa kokonaisstrategiaa, se mahdollistaa tietopohjaisen johtamisen, sujuvat digitaaliset palveluketjut ja asiakaskokemuksen systemaattisen kehittämisen. Organisaatiot voivat keskittää voimavaransa yhteiseen suuntaan etenemiseen, sen sijaan että aikaa ja resursseja kuluisi irrallisten osien koordinoimiseen. Yhteinen suunta tuo säästöjä ja tehokkuutta Yhteinen ja kokonaisuuteen integroitu ICT-strategia tukee toiminnan kehittämistä, mahdollistaa tarvittavat konsolidoinnit ja parantaa yhteen toimivuutta. Kun ICT-strategia on selkeästi kytketty osaksi laajempaa toiminnan kehittämistä, se mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehokkaammin, päällekkäisten järjestelmien karsimisen ja suuremmat säästöt. Tämän olemme nähneet erityisesti hyvinvointialueilla, joissa ICT-muutoshankkeilla on saavutettu merkittäviä taloudellisia hyötyjä – eikä pelkästään yksikköhintojen laskuna, vaan myös: päällekkäisten järjestelmien karsimisena, yhteentoimivuuden parantumisena ja projektien läpimenoaikojen lyhenemisenä sekä resurssien tarkoituksenmukaisempana kohdentamisena. Me istekkiläiset olemme olleet mukana toteuttamassa tietojärjestelmien vaiheittaista yhtenäistämistä useilla hyvinvointialueilla. Työn perustana on toiminut STM:n tietojärjestelmäpalveluiden viitearkkitehtuuri. Jo silloin, kun hyvinvointialueiden toimintaa käynnistettiin, otimme ICT-muutoshankkeissa käyttöön yhteiset hallinnon järjestelmät, jotta organisaation perustoiminnot ja hallinto voitaisiin toteuttaa yhtenäisillä työvälineillä. Tämä oli osa laajempaa strategista lähestymistapaa, jossa ICT integroitui osaksi toiminnan kokonaisstrategiaa. Muutostöissä teimme pakolliset organisaatiorakenteen muutokset useisiin toimialasovelluksiin ja samalla suunnittelimme, miten ja missä järjestyksessä uudistuksia edistettäisiin, jotta ne tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toiminnan tarpeita ja uudistamistavoitteita. Samalla toteutimme perustietotekniikan, kuten työasemien, verkkojen ja päätelaitteiden yhtenäistämiset, jotta palveluiden kivijalka olisi kunnossa ja järjestelmäuudistusten toteuttaminen yhteen ympäristöön olisi helpompaa. Kuva: Softa2030 konsolidointihankkeen toimintamalli tietojärjestelmien vaiheittaista yhtenäistämistä hyvinvointialueilla. Tietojärjestelmien osalta olemme toteuttaneet konkreettisia uudistuksia, jotka ovat toki pienentäneet myös ICT-kustannuksia, mutta ennen kaikkea mahdollistaneet merkittävät säästöt toimintaan. ICT luo edellytykset muutoksille, mutta varsinainen taloudellinen hyöty syntyy vasta silloin, kun toimintatapoja uudistetaan ja ratkaisut otetaan aidosti käyttöön arjessa. Esimerkiksi kotihoitoon on investoitu paljon. Videohoivaratkaisuja on käytetty siellä jo useiden vuosien ajan. Uusilla yhteisillä kilpailutuksilla olemme saaneet hinnoittelumalleja uudistettua niin, että yhdellä hyvinvointialueella on voitu hankkia samalla kustannuksella 700 päätettä aiemman 400:n sijaan. Tällaisella muutoksella on jo merkittävä vaikutus budjettiin tilanteessa, jossa menot eivät voi kasvaa. Siksi meidän on yhdessä etsittävä ja löydettävä säästöjä, jotka mahdollistavat palveluiden laajemman käyttöönoton SOTE-toiminnan tueksi. Olemme Istekkinä toteuttaneet myös laajoja APTJ-kilpailutuksia, joiden käyttöönotot ovat vielä kesken ja tulevat päättymään vuoden 2026 aikana. Näistä kilpailutuksista on odotettavissa useiden miljoonien vuotuiset kustannushyödyt, kun käyttöönottoprojektit saadaan päätökseen ja kaikki vanhat järjestelmät arkistoidaan ja ajetaan alas. Tämä kaikki on mahdollista, kun ICT-strategia on linjassa julkisten organisaatioiden tavoitteiden kanssa ja tukee yhteisiä kehitystavoitteita. Kohti vaikuttavampaa tulevaisuutta – aidosti yhdessä Julkisen talouden paineessa ei riitä, että teemme asiat oikein – meidän on huolehdittava siitä, että teemme oikeita asioita. Inhouse-toimijoina tunnemme julkisten palvelujen arjen, kipupisteet ja kehityssuunnat. Meillä on tietoa, osaamista ja vastuuta, ja ennen kaikkea mahdollisuus käyttää niitä viisaasti yhteisen hyödyn hyväksi. Tulevaisuudessa roolimme ei perustu enää omistussuhteeseen, vaan siihen, miten hyvin kykenemme luomaan julkista arvoa, tukemaan vaikuttavuutta ja sujuvoittamaan arkea yhdessä omistajiemme ja muiden toimijoiden kanssa, kansalaisten hyväksi. Se edellyttää strategista selkänojaa. Ei irrallista ICT-strategiaa, vaan toiminnan ytimeen kuuluvaa teknologiasuuntaa, joka on linjassa julkisten organisaatioiden kokonaistavoitteiden kanssa. Kun suunta on yhteinen, tuloksetkin ovat yhteisiä. Syntyy järjestelmiä, jotka keskustelevat keskenään. Projekteja, jotka lunastavat lupauksensa ja palveluita, jotka vastaavat kansalaisten tarpeisiin kestävällä tavalla. Siksi me emme jää odottamaan. Me otamme paikkamme tulevaisuuden rakentajina ja kutsumme omistajamme, kumppanimme ja asiakkaamme mukaan. Tehdään ICT-strategiasta yhdessä julkisen arvon vahvin työkalu. Kirjoittajista: Kati Tuovinen Strateginen neuvonantaja Istekki Oy, Strategia ja tulevaisuus Kati on muutosmyönteinen ja ratkaisukeskeinen neuvonantaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus kehitystehtävistä ja muutosten läpivienneistä erityisesti sote-ict-sektorilla. Vahvan ja monipuolisen ammattitaitonsa turvin hän luo ympärilleen järjestystä ja haastaa ajattelua positiivisella otteella. ”Julkisten palvelujen kehittäminen ei ole vain tekninen haaste, vaan ennen kaikkea yhteiskunnallisen arvon luomista, jossa teknologia tukee ja vahvistaa arjen sujuvuutta ja parantaa asiakaskokemusta.”, sanoo Kati. Harri Kumpulainen Johtava konsultti Istekki Oy, Johtamisen palvelut Harri on pitkän linjan SOTE-ICT osaaja, joka on vastannut Istekin SOTE-liiketoiminnan perustamisesta sekä johtamisesta useiden vuosien ajan. Harri on osallistunut useisiin kansallisiin ICT-arkkitehtuurin projekteihin sekä ollut toteuttamassa alueellisten järjestelmien käyttöönottoja. Viime vuosina Harri on vastannut hankejohtamisesta hyvinvointialueiden ICT-muutoshankkeissa sekä niiden jälkeisissä APTJ-muutoksissa Istekin eri asiakkuuksissa. ”Tärkeintä on suunnitella asiat laajoina kokonaisuuksia huomioiden toiminnan vaikutukset ja johtaa muutos aktiivisesti Yhdessä maaliin” sanoo Harri
