Tummansininen Lyhty-yhteistyöverkoston logo valkoista taustaa vasten.

20.5. Lyhty-webinaari: Ruotsin ratkaisu turvalliseen viranomaisyhteistyöhön

Tervetuloa Lyhty-yhteistyöverkoston webinaariin keskiviikkona 20.5.2026 klo 14-15. Tässä webinaarissa saamme ajankohtaisen katsauksen Ruotsin SAFOS-ratkaisuun sekä viranomaisten väliseen yhteistyöhön eSamverkansprogrammetin kautta. Tilaisuus tarjoaa käytännön näkökulmia turvalliseen viestintään, yhteentoimivuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin julkisessa hallinnossa. Webinaarissa kuulet esimerkiksi: miten SAFOS-ratkaisua kehitetään ja ylläpidetään avoimen lähdekoodin pohjalta millaisia haasteita ja oppeja kehitystyössä on tunnistettu Esiintyjinä ovat Anna Engström ja Kenneth Edwall Försäkringskassanista ja eSam-yhteistyöstä. Webinaarin kielenä on englanti. Webinaari tallennetaan ja tallenne lähetetään ilmoittautuneille. Lyhty-webinaarit on tarkoitettu verkoston jäsenorganisaatioiden henkilöstölle.  >> Ilmoittaudu webinaariin tästä.

20.5. Lyhty-webinaari: Ruotsin ratkaisu turvalliseen viranomaisyhteistyöhön Read More »

Minna Ovaskaisen potretti. Minnalla on kirkkaan punaiset hiukset.

Muutospäällikkö Minna Ovaskainen

Muutospäällikkönä varmistamassa, että arki toimii Olen Minna Ovaskainen, Istekin muutospäällikkö. Olen työskennellyt muutoksenhallinnan parissa noin 10 vuotta. Työni ydin on varmistaa, että IT-muutokset tukevat asiakkaiden arkea eivätkä häiritse sitä – ja että kokonaisuus pysyy hallittuna myös silloin, kun taustalla tapahtuu paljon. Muutospäällikön työ on usein näkymätöntä, mutta sen vaikutus näkyy jokapäiväisessä arjessa. Kun arki toimii, muutoksenhallinta on onnistunut Asiakkaan näkökulmasta onnistunut muutoksenhallinta on yksinkertaista: järjestelmät toimivat silloin kun niitä tarvitaan, eikä käyttökatkoja tai yllätyksiä synny väärään aikaan. Kun uusia toiminnallisuuksia otetaan käyttöön tai taustalla tehdään teknisiä muutoksia, tavoitteena on, että käyttäjä ei huomaa muutosta lainkaan. Arki jatkuu normaalisti ja työ sujuu ilman häiriöitä. Jos muutoksenhallintaa ei tehtäisi huolellisesti, tilanne olisi hyvin erilainen. Muutoksia vietäisiin tuotantoon ilman kokonaiskuvaa, päällekkäisiä vaikutuksia ei tunnistettaisi ja riskit voisivat realisoitua käyttäjille esimerkiksi katkoina tai käyttöongelmina. Näkymätön työ ennen muutoksen toteutusta Arjessani työ tarkoittaa ennen kaikkea kokonaisuuden hallintaa ennen kuin mitään viedään tuotantoon. Varmistan, että muutokset on kuvattu selkeästi ja että niiden vaikutukset on arvioitu yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Huolehdin myös siitä, että muutoksille on tarvittavat hyväksynnät, ne ajoitetaan järkevästi suhteessa muihin muutoksiin ja että käyttäjiä informoidaan riittävästi. Usein työ on keskustelua, kysymistä ja erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Muutospäällikkönä kokoan yhteen sen, mikä muuten jäisi hajanaiseksi tekemiseksi, ja varmistan, että muutos voidaan toteuttaa hallitusti ja turvallisesti. Asiantuntijuus korostuu riskitilanteissa Muutospäällikön rooli korostuu erityisesti riskialttiissa muutoksissa, käyttöönotoissa sekä tilanteissa, joissa yksittäinen tekninen muutos on sinänsä oikein, mutta sen ajankohta tai vaikutus kokonaisuuteen ei ole optimaalinen. Näissä tilanteissa tärkeintä on nähdä yksittäisen muutoksen vaikutus koko palvelukokonaisuuteen, ei vain yhden järjestelmän näkökulmasta. Usein ratkaisevaa ei ole itse tekninen toteutus, vaan se, miten muutos sovitetaan yhteen muiden muutosten ja palveluiden kanssa. Onnistuminen näkyy siinä, mitä ei huomata Muutospäällikön työssä onnistuminen mitataan usein sillä, että mitään poikkeavaa ei tapahdu. Kun muutos toteutuu suunnitellusti, aikataulussa ja ilman häiriöitä asiakkaalle, työ on onnistunut. Paras palaute on usein se, ettei palautetta tule lainkaan – silloin muutos on mennyt läpi niin kuin pitääkin. Loppukäyttäjän näkökulma Loppukäyttäjälle, kuten hoitajalle, sosiaalityöntekijälle tai kuntalaiselle muutospäällikön työni näkyy ennen kaikkea sujuvana arkena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että järjestelmiin kirjautuminen ja järjestelmät toimivat normaalisti tarvittavat tiedot ja palvelut ovat käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan työpäivä ei katkea yllättäviin teknisiin häiriöihin joista ei ole ennakkoon ilmoitettu Usein käyttäjä ei edes huomaa, että taustalla on tehty muutoksia. Ja juuri silloin muutoksenhallinta on onnistunut. Kokonaisuuksien hahmottamista ja yhteistyötä Tässä työssä tärkeintä ei ole pelkkä tekninen osaaminen, vaan kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää, mihin muutos vaikuttaa. Tarvitaan myös palveluajattelua ja rohkeutta kysyä oikeita kysymyksiä: mitä tämä muutos tarkoittaa kokonaisuuden kannalta, ja mitä siitä voi seurata? Usein työ on enemmän ajattelutapaa ja yhteistyötä kuin yksittäisiä suoritteita. Työn palkitsevuus Minua motivoi erityisesti se hetki, kun monimutkainen kokonaisuus selkeytyy ja eri osapuolet löytävät yhteisen ymmärryksen. On palkitsevaa olla mukana varmistamassa, että mahdollisesti kiireiset ja monimutkaiset tilanteet saadaan muutettua hallituksi etenemiseksi. Lisäksi pidän siitä, että saan tehdä töitä monenlaisten asiantuntijoiden kanssa ja yhdistää erilaisia näkökulmia.

Muutospäällikkö Minna Ovaskainen Read More »

Tekoäly nopeuttaa lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointia Pirkanmaalla

Pirkanmaan hyvinvointialue otti toukokuun alussa käyttöön tekoälyavustajan, joka tukee lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointia sosiaalihuollossa. Pilottikäytössä palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon laatiminen nopeutui keskimäärin 42 minuuttia asiakasta kohden. Sukkelampi käsittely vapauttaa ammattilaisten aikaa varsinaiseen asiakastyöhön ja nopeuttaa perheiden pääsyä tuen piiriin. AI-asiakirja-avustaja kokoaa palvelutarpeen arvion yhteenvedon ammattilaisten kirjaamien asiakastietojen pohjalta lain edellyttämässä rakenteisessa muodossa. Ammattilainen tarkistaa, muokkaa ja täydentää yhteenvedon sekä hyväksyy sen osana omaa työtään. Ratkaisu ei tee päätöksiä eikä korvaa ammatillista harkintaa, vaan toimii kirjaamisen tukena ja auttaa jäsentämään olennaiset tiedot selkeäksi kokonaisuudeksi. Ammattilaisen työkuorma kevenee Pirkanmaalla lastensuojeluilmoitusten määrä on hyvinvointialueen mukaan yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa eli sosiaalihuollon työkuorma on merkittävästi kasvanut. AI-asiakirja-avustaja tukee sosiaalihuollon prosessien sujuvuutta ja yhdenmukaisuutta hyvinvointialueella ja on jatkossa skaalattavissa myös muihin asiakirjoihin ja asiakasryhmiin. ”Tekoäly voi parhaimmillaan keventää ammattilaisten asiakirjatyötä ja auttaa kokoamaan keskeiset tiedot selkeästi ja johdonmukaisesti yhteen. Olennaista on, että tekoäly tukee työtä eikä korvaa ammattilaisen harkintaa. Kun tekoälyratkaisu on luonteva osa toimintamalleja, sen hyödyt syntyvät vastuullisesti ja hallitusti ammattilaisten ohjauksessa,” sanoo Istekin tekoäly- ja automaatiopalveluiden tuoteomistaja Tiia Lehtinen. Jo pilottikäytössä AI-Asiakirja-avustaja tehosti toimintaa merkittävästi, vaikka sitä ei ollut integroitu asiakastietojärjestelmään. Integraation jälkeen työajan säästö on todennäköisesti vieläkin suurempi. ”Tekoälytyökalusta saa parhaan hyödyn työssä, kun se on liitetty moderniin asiakastietojärjestelmään, jolloin se tukee ammattilaisen arkea ilman ylimääräisiä työvaiheita,” sanoo Mediconsultin tekoälyratkaisuista vastaava lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro. Mikä tekoälyavustaja on? Palvelutarpeen arvion yhteenvedon laatimiseen tarkoitettu AI-asiakirja-avustaja on Istekin tuottama tekoälypalvelu, joka on kehitetty yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Accenturen kanssa. AI-asiakirja-avustajasta saadaan paras hyöty, kun se on liitetty osaksi ammattilaisten päivittäisessä työssä käytettävää asiakastietojärjestelmää. Järjestelmätoimittaja Mediconsult on integroinut AI-asiakirja-avustajan käyttäjäystävällisesti Saga Sosiaalihuolto -järjestelmään, ja työkalu on saumaton osa sosiaalihuollon prosesseja. Lue Pirhan tiedote Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Tekoäly nopeuttaa lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointia Pirkanmaalla Read More »

Kuvituskuva, jossa on vanhempi henkilö ja hoitaja.

Saga sosiaalihuolto ja Hilkka kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön Pirhan kotihoidossa

Pirha on ottanut 4.5.2026 käyttöön kaksi kotihoidon kannalta keskeistä järjestelmää – Mediconsultin Saga sosiaalihuollon sekä uuden myneva Finland Hilkka kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän. Käyttöönottoja on valmisteltu projektina Pirhan ja Istekin asiantuntijoiden yhteistyönä, ja projektissa on ollut mukana laaja joukko eri roolien asiantuntijoita Istekistä. Käyttöönoton myötä Pirkanmaan hyvinvointialueella on Sagassa noin 7000 ja Hilkassa noin 3300 loppukäyttäjää. Käyttöönoton myötä järjestelmät siirtyvät Istekin jatkuvien palveluiden piiriin. Lue lisää Pirhan tiedotteesta.

Saga sosiaalihuolto ja Hilkka kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön Pirhan kotihoidossa Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö pitää kädessään digitaalista henkilökorttia.

ILO-kehityskiihdyttämössä selvitetään digi-identiteetin mahdollisuuksia hyvinvointialueille ja kunnille

Eurooppalainen digitaalinen identiteetti ottaa merkittävän askeleen eteenpäin kohta myös Suomessa. Digi- ja väestötietovirasto DVV toteuttaa kansallisen digilompakon (ns. EUDI-lompakon), joka toimii jatkossa kansalaisten digitaalisena identiteettivälineenä. Sen myötä syntyy täysin uusia mahdollisuuksia turvalliseen, käyttäjälähtöiseen ja sujuvaan asiointiin julkisissa palveluissa. Tavoitteena on, että vuoden 2026 loppuun mennessä lompakkoon saadaan ensimmäisenä mm. digitaalinen henkilöllisyystodistus ja henkilön keskeiset tunnistetiedot. Käytännössä puhutaan siis digitaalisesta henkilökortista – digihenkkarista – ja mahdollisesti myöhemmin myös esimerkiksi ajokortista. Tämä ei ole vain uusi tekninen ratkaisu, vaan muutos tavassa, jolla henkilöllisyys, oikeudet ja valtuudet todistetaan digitaalisesti, sekä verkossa että fyysisissä kohtaamistilanteissa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä hyvinvointialueille, kunnille ja in-house toimijoille kuten Istekki? Digi-identiteetin hyödyntämistä ei rakenneta tyhjästä. Myös Istekki on aloittanut selvitystyön digi-identiteetin hyödyntämisestä asiakkaillaan ILO-kehityskiihdyttämön avulla. Parhaillaan on käynnissä kartoitus, jossa tutkitaan, miten digitaalinen identiteetti istuu arjen palveluketjuihin ja eri käyttäjäryhmiin niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin kunnillakin. Digilompakon ympärille rakentuu kokonainen uusi palvelukerros. Erilaisia käyttötapauksia, joissa digilompakko voisi toimia keskiössä ovat esimerkiksi sote-ammattilaisen ja asiakkaan tunnistaminen erilaisissa palvelutilanteissa. Tämä tukisi potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä helpottaisi arjen prosesseja. Kenties myös vaikkapa palvelusetelit voitaisiin myöntää, säilyttää ja käyttää digilompakon kautta. Tämä vähentäisi hallinnollista työtä, parantaisi läpinäkyvyyttä ja helpottaisi asiakkaan asiointia. Digilompakkoon voitaisiin ehkä tuoda myös erilaisia edunsaajakortteja, kuten eläkeläiskortit ja vaikkapa kulttuuri-, museo- ja kirjastokortit. Kaikki yhdessä turvallisessa digitaalisessa lompakossa, aina mukana. Lisäksi digitaalinen identiteetti voisi mahdollistaa suostumusten ja valtuutusten hallinnan täysin uudella tavalla. Omaisten valtuudet sekä hoitoon ja tiedonjakoon liittyvät suostumukset olisivat varmistettuja ja todennettuja – tietoturvallinen näkökulma, joka luonnollisesti on erityisen merkittävää sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa. Entä myös ammattilaisten pätevyydet, oikeudet ja roolit, voitaisiinko myös ne todentaa digitaalisesti? Olisiko kätevää saada mm. koulutus- ja pätevyystodistukset sekä organisaatio- ja roolikohtaiset oikeudet helposti kännykkään? Aihe on vallan herkullinen ja saa ajatuksen laukkaamaan mahdollisuuksien ympärillä. Ideoiden tuotteistus vaatii kuitenkin tehokasta yhteiskehittämistä ja tahtoa yhdistää ja mukauttaa rajapintoja, jotta palvelujen sujuvuus ja asiakaslähtöisyys olisi turvattu. Mikä Istekin ILO-kehityskiihdyttämön rooli tässä kaikessa sitten on? ILO-kehityskiihdyttämö on perustettu nopeuttamaan toteutuskelpoisten ja selkeärajaisten ideoiden etenemistä pilotointiin ja tuotantoon. Digilompakko on tällaisesta ideasta erinomainen esimerkki. Kyse ei ole vain identiteetistä, vaan luottamuksesta, sujuvuudesta ja yhteen toimivista palveluista, jotka palvelevat sekä kansalaista että ammattilaista. Istekille tämä avaa mahdollisuuden rakentaa lompakon päälle käytännönläheisiä, vaikuttavia ratkaisuja hyvinvointialueille ja kunnille yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. ILO-kehityskiihdyttämö Sote-ATK päivillä 25.-27.5. Helsingissä Tulevilla Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä tulemme pitämään ILO-kehityskiihdyttämön toiminnasta asiantuntijaesityksiä Istekin osastolla K5. Tule siis ideoimaan ja kuulemaan, miten Istekki voisi olla auttamassa juuri sinun ideaasi eteenpäin! Lisätietoja Sote-ATK 2026 -verkkosivultamme.

ILO-kehityskiihdyttämössä selvitetään digi-identiteetin mahdollisuuksia hyvinvointialueille ja kunnille Read More »

Istekin musta-vihreä logo valkoista taustaa vasten

Istekin uusi hallitus valittiin yhtiökokouksessa 22.4.2026

Istekki Oy:n 22.4.2026 järjestetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin yhtiölle hallitus. Hallituksen kokoonpano on: Ilkka Luoma Hallituksen puheenjohtaja Ari (Allu) Koskinen Hallituksen 1. varapuheenjohtaja Jori-Pekka Träskbäck Hallituksen 2. varapuheenjohtaja Jouni Kurola Hallituksen 3. varapuheenjohtaja Satu Keskitalo-Makkonen Hallituksen jäsen Terhi Nevala Hallituksen jäsen Markko Rothström Hallituksen jäsen Sami Sipilä Hallituksen jäsen, pienosakkaiden edustaja Timo Tiainen Hallituksen jäsen

Istekin uusi hallitus valittiin yhtiökokouksessa 22.4.2026 Read More »

Istekin Vuosiraportointi 2025. Teksti on valkoisella tummansinistä pohjaa vasten.

Toimitusjohtajan terveiset ja vuosiraportointi vuodelta 2025

Toimiva yhteiskunta rakentuu sujuvista palveluista. Istekki Oy on suomalainen, noin 1400 asiantuntijan tieto-, viestintä- ja terveysteknologiayhtiö (ICMT). Suunnittelemme, toteutamme ja ylläpidämme digitaalisia järjestelmiä ja palveluita sekä sovitamme yhteen asiakkaidemme IT-ratkaisuja valtakunnallisesti. Työmme vaikuttaa yli neljän miljoonan ihmisen arkeen joka päivä. Ydintehtävämme on varmistaa, että asiakkaidemme palvelut toimivat kaikissa tilanteissa. Olemme kehittäneet palveluita ja toimintamalleja niin, että toimintavarmuus ja jatkuvuus toteutuvat arjessa ja poikkeustilanteissa. Kohti yhteisiä järjestelmiä Etenemme määrätietoisesti kohti hyvinvointialueiden järjestelmäkentän yhtenäistämistä ja modernisointia. Softa 2030 -kokonaisuudessa edistimme useiden asiakkaidemme asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistuksia ja käyttöönottoja. Yhteisten järjestelmien kautta saavutetaan jo kahden hyvinvointialueasiakkaamme osalta noin 10 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt. Kilpailutimme ja uudistimme keskeisiä palvelukokonaisuuksia, jotta asiakkaillamme on käytössään toimintavarmat ja muuntuviin tarpeisiin sopivat palvelut.  Liikevaihdostamme noin 60 % muodostuu ostoista yksityiseltä sektorilta. Teknologia on toimintamme keskiössä, ja näemme tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuudet erityisesti tehokkuuden, saavutettavuuden ja toimintavarmuuden vahvistamisessa. Käynnistimme innovaatio- ja kehitystoimintaan liittyviä kokonaisuuksia ja kartoituksia, joiden tavoitteena on vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä palveluissamme. Lisäksi olemme mukana tutkimusyhteistyössä, jossa kehitetään tekoälyavusteisia ratkaisuja potilasturvallisuuden ja ammattilaisten päätöksenteon tueksi. Hankintalain valmistelu ja inhouse-yhtiöihin kohdistuvat omistusosuusvaateet voivat vaikuttaa asiakkaidemme arkeen ja edellyttää uusia kilpailutuksia ja kumppaniratkaisuja. Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja toimimme avoimesti ja ennakoivasti. Samalla geopoliittinen kehitys ja teknologiaomavaraisuuteen liittyvät teemat korostavat sitä, että julkisen sektorin kriittiset palvelut tarvitsevat toimintavarmoja ja hallittuja ratkaisuja. Säästöjä omistaja-asiakkaille Liikevaihdon toteuma 2025 oli n. 264,6 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna noin 2 %. Liikevaihdon toteumaan sisältyi 5 miljoonaa euroa ostohyvitystä asiakkaille. Yhtiö onnistui erinomaisesti tilikaudella kehittämään tuottavuuttaan ja löytämään säästöjä asiakkaiden palveluihin myös ostojen sekä hankintojen kautta. Palveluiden hinnanalennuksien vaikutus tilikauden aikana oli asiakkaille yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. Yhtiön työehtosopimus selvisi vasta tilikauden aikana. Sen mukaiset palkankorotukset kohdistuivat vain vuoden viimeiseen neljännekseen, mikä toi tilikaudelle noin 3 miljoonan euron säästöt henkilöstökuluihin. Liikevoittoa yhtiö teki tilikaudella yhteensä noin 9,1 miljoonaa euroa, joka on 3,4 % yhtiön liikevaihdosta. Onnistumisemme perustuu osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen tahtoon rakentaa sujuvampaa Suomea. Kiitämme lämpimästi istekkiläisiä, omistaja-asiakkaitamme ja kaikkia sidosryhmiämme luottamuksesta ja kumppanuudesta. Jatkamme työtä sen eteen, että suomalaisten palvelut pysyvät toimintavarmoina, kustannustehokkaina ja turvallisina myös muuttuvassa maailmassa. Vuosiraportointi 2025 Istekki Oy:n vuoden 2025 tilinpäätös ja toimintakertomus vahvistettiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 22.4.2026. Tutustu vuosiraportoinnin dokumentteihin: >> Toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 (PDF) >> Istekin vuosiraportointi 2025 (PDF) >> Kestävyysraportti 2025 (PDF)

Toimitusjohtajan terveiset ja vuosiraportointi vuodelta 2025 Read More »

Kuva AI Lab -webinaarista, jossa puhujina ovat Juhani Heikka, Antti Karlsson ja Satu Matikainen.

Istekin AI Lab kokoaa hyvinvointialueita viemään tekoälyn piloteista tuotantoon

Istekin AI Labin järjestämä asiakaspaneeli vahvisti, että hyvinvointialueilla tehdään jo paljon tekoälykokeiluja, mutta ennen kaikkea se kirkasti, mitä seuraavaksi tarvitaan, jotta kokeiluista syntyy pysyvää hyötyä. Paneelikeskustelussa korostui Istekin rooli kokoavana toimijana: tarvitaan yhteisiä rakenteita, jaettuja tulkintoja ja foorumeita, joissa kokemuksia, oppeja ja ratkaisuja voidaan viedä yhdessä eteenpäin.  Asiakaspaneelin selkeä viesti oli, että tekoälyn suurimmat haasteet eivät ole teknologisia. Ne liittyvät toiminnan muutokseen, omistajuuteen, osaamiseen ja päätöksentekoon – samoihin kysymyksiin kuin muussakin kehittämisessä. Kun tekoäly nähdään osana arjen toimintaa eikä erillisenä IT-hankkeena, sen hyödyt voivat realisoitua myös tuotannossa.  Tätä kokonaisuutta tukee Istekin Invinitelta tilaama tutkimus ”Tekoäly suomalaisessa sote-järjestelmässä ja sen tutkimuksessa”, joka tarjoaa yhteisen tilannekuvan ja pohjan sekä keskustelulle että konkreettisille seuraaville askelille.  Tutkimuksen keskeinen viesti on selkeä: tekoälyä tutkitaan ja pilotoidaan paljon, mutta hyödyt eivät vielä siirry laajasti arjen toimintaan. Suurimmat haasteet eivät liity teknologiaan, vaan rakenteisiin, omistajuuteen, osaamiseen ja yhteistyön puutteeseen. Pilotit jäävät usein paikallisiksi kokeiluiksi, eikä niille muodostu selkeää jatkopolkua tuotantokäyttöön.  Tutkimuksen havaintoja avataan ja niistä keskustellaan kevään aikana kahdessa webinaarissa, jotka tarjoavat näkökulmia sekä kansalliseen tilannekuvaan että hyvinvointialueiden kokemuksiin.  Istekki AI Lab – Keskustelu tekoälystä suomalaisessa sote-järjestelmässä Webinaarissa keskusteltiin tutkimusraportin keskeisistä löydöksistä, Istekin asiakkaiden näkemyksistä sekä tunnistetuista ratkaisuvaihtoehdoista, joilla tekoälyn hyödyt voidaan siirtää piloteista tuotantoon. Keskustelijoina ovat Inviniten Antti Karlsson ja Istekistä Juhani Heikka ja Satu Matikainen.>> Katso webinaarin tallenne  Asiakaspaneeli tekoälykehityksen tilanteesta hyvinvointialueilla Asiakaspaneelissa Aki Lehto (Pirha), Timo Alalääkkölä (Pohde) ja Mika Ålander (PSHVA) keskustelivat tutkimuksen havainnoista ja tekoälykehityksen nykytilasta hyvinvointialueilla. Paneelin haastatteli Istekin Innovaatio ja kehitysyksikön johtaja Juhani Heikka.>> Katso asiakaspaneelin tallenne Yhteiskehittämistä ja konkreettisia etenemispolkuja  Tutkimuksen ja asiakaspaneelin pohjalta Istekin AI Labissa on tunnistettu useita yhteiskehittämisen kohteita, joita edistetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on tukea hyvinvointialueita siirtymässä yksittäisistä kokeiluista hallittuun ja skaalautuvaan tuotantokäyttöön – yhdessä, toiminnan muutosta tukien.  Tutkimusraportti on nyt saatavilla verkostomme käyttöön.  >> Lataa raportti: Tekoäly suomalaisessa sote-järjestelmässä ja sen tutkimuksessa AI Lab Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 25.-27.5. Istekin AI Lab on mukana toukokuussa Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä Helsingin Messukeskuksessa. Löydät meidät Istekin osastolta K5. Tervetuloa mukaan keskustelemaan tekoälystä ja sen mahdollisuuksista ja kuinka tuoda tekoäly osaksi palveluita.  Tutustu osastomme koko ohjelmaan Sote ATK -päivien verkkosivullamme

Istekin AI Lab kokoaa hyvinvointialueita viemään tekoälyn piloteista tuotantoon Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö käyttää kannettavaa tietokonetta ja näppäimistön päällä leijuu AI-ikoni.

Ensimmäinen perusoikeusvaikutusten arviointi (FRIA) toteutettiin asiakkaalle

Olemme saaneet valmiiksi ensimmäisen asiakastoteutuksen perusoikeusvaikutusten arvioinnista (FRIA) asiakkaallemme. Arviointi vastaa EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) vaatimuksiin, jossa korostuu tarve tunnistaa ja hallita tekoälyn vaikutuksia yksilön perusoikeuksiin jo ennen tekoälyratkaisun käyttöönottoa. FRIA täydentää tietosuoja- ja tietoturva-arviointeja erityisesti tekoälyä ja automaattista päätöksentekoa sisältävissä ratkaisuissa. Tietoturvakonsultoinnissa FRIA voidaan toteuttaa itsenäisenä arviointina tai rinnakkain tietosuojan vaikutustenarvioinnin (DPIA) kanssa osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Tuemme asiakkaita myös tekoälyjärjestelmien riskitason arvioinnissa AI Actin mukaisesti, esimerkiksi korkean riskin tunnistamisessa ja arviointien tarpeen määrittelyssä. ”Tekoälyä hyödyntävien järjestelmien projektisuunnittelussa FRIA:n mahdollinen tarve tulisi tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. AI Actin mukaisesti FRIA on keskeinen osa korkean riskin tekoälyjärjestelmien käyttöönottoon liittyvää riskienhallintaa ja FRIA:n laatiminen voidaan käynnistää jo ennen riskiluokittelun valmistumista,” korostaa Istekin tietosuoja-asiantuntija Anna Wallin. FRIA ja DPIA täydentävät toisiaan: DPIA keskittyy henkilötietojen käsittelyyn liittyviin riskeihin rekisteröidyn näkökulmasta, kun taas FRIA tarkastelee laajemmin tekoälyratkaisujen vaikutuksia yksilön perusoikeuksiin, kuten syrjimättömyyteen, yksityiselämän suojaan ja oikeusturvaan.

Ensimmäinen perusoikeusvaikutusten arviointi (FRIA) toteutettiin asiakkaalle Read More »

Toukokuun palvelu- ja hankintawebinaarien kutsu. Webinaarit pidetään 12.-13.5. asiakkaille ja toimittajille.

Toukokuun Palvelu- ja hankintawebinaarit

Palvelu- ja hankintawebinaareja järjestetään omistaja-asiakkaille sekä markkinatoimijoille, tarjoajille ja nykyisille kumppaneille. Webinaarien tarkoituksena on tarjota tietoa Istekin palveluista, tiedottaa hyvissä ajoin tulevista hankinnoista, sekä syventää yhteistyötä. Toukokuun webinaarit: 12.5. klo 10-11 asiakkaiden palvelu- ja hankintawebinaari >> Ilmoittaudu asiakkaiden palvelu- ja hankintawebinaariin 13.5. klo 12-13 toimittajien palvelu- ja hankintawebinaari >> Ilmoittaudu toimittajien palvelu- ja hankintawebinaariin Aiheena webinaareissa: laadun huomiointi kilpailutuksissa, käytettävyysarviointi osana kilpailutusta, innovatiiviset hankinnat, hankintojen ajankohtaiset ja kysymykset.

Toukokuun Palvelu- ja hankintawebinaarit Read More »