Uutinen

Tivi 250 suurinta IT alan yritystä -teksti sinisellä violettia taustaa vasten.

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-yritystä – Istekki sijalla 24

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-alan yritystä vuodelle 2025. Istekki löytyy sijalta 24. Tänä vuonna listalle pääsy edellytti 15 miljoonan euron liikevaihtoa, joka on uusi ennätyslukema. Vuotta aiemmin alaraja oli 14,3 miljoonaa euroa. Tivi järjesti 250 suurinta IT-alan yritystä myös henkilöstön määrän mukaan, jolloin Istekki oli listalla sijalla 14. Henkilöstön määrä oli 1395. Lue lisää Tivin uutisesta: Tässä ovat Suomen 250 suurinta it-alan yritystä

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-yritystä – Istekki sijalla 24 Read More »

Kuvituskuva, jossa istekkiläinen käyttää kannettavaa tietokonetta ja vieressä näkyy sininen Istekki-karkkirasia.

Istekki seuraa aktiivisesti globaaleja teknologiatrendejä

Teknologian kehitys etenee vauhdilla. Tekoäly, datan hyödyntäminen, kyberturvallisuus ja digitaalisen infrastruktuurin uudistuminen muuttavat jatkuvasti toimintaympäristöä niin julkisella sektorilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siksi Istekissä seurataan aktiivisesti kansainvälisiä teknologiatrendejä ja niiden vaikutuksia asiakkaidemme toimintaan. ”Tavoitteenamme on tunnistaa tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet riittävän ajoissa sekä varmistaa, että asiakkaidemme käytössä ovat kestävät, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut myös pitkällä aikavälillä”, kertoo strateginen neuvonantaja Juha Tukiainen Istekiltä. Kansainvälinen tieto tukee päätöksentekoa Asiantuntijamme hyödyntävät työn tukena kansainvälistä tutkimus- ja analyysitietoa. Tuoreen tarkastelun mukaan Istekki on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana yksi Suomen kolmesta aktiivisimmasta Gartner for Technical Professionals (GTP) -palvelun käyttäjäorganisaatiosta. ”Palvelua on hyödynnetty erityisesti tekoälyn, datan modernisoinnin, infrastruktuurin kehittämisen ja toimintavarmuuden teemoissa. Näillä kaikilla on keskeinen rooli myös asiakkaidemme toimintakyvyn ja palveluiden kehittämisessä,” jatkaa Tukiainen. Näkemyksiä tulevaisuuden teknologioihin Kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntäminen auttaa arvioimaan uusia teknologioita, vertailemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja sekä tekemään päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta. Gartnerin selvityksen mukaan palvelun käyttö on auttanut Istekin asiantuntijoita nopeuttamaan päätöksentekoa ja säästämään aikaa tiedon hankinnassa sekä ratkaisujen arvioinnissa. Kuluneen vuoden aikana palvelua on hyödynnetty muun muassa tekoälyratkaisujen kehittämiseen, datan hallintaan, infrastruktuuriarkkitehtuureihin, virtualisointiratkaisuihin sekä varautumiseen ja toimintavarmuuteen liittyviin kysymyksiin. Osaamisen kehittämistä asiakkaiden parhaaksi Istekki panostaa jatkossakin alan kehityksen seuraamiseen erityisesti tekoälyn, kustannustehokkuuden, datan hallinnan, infrastruktuurin modernisoinnin ja digitaalisen suvereniteetin teemoissa. ”Näiden osa-alueiden kehittäminen vahvistaa kykyämme tuottaa asiakkaillemme vaikuttavia ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia palveluita. Teknologian murroksessa menestyminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja kykyä tunnistaa olennaiset muutokset ajoissa. Aktiivinen kansainvälisen kehityksen seuraaminen on yksi tavoistamme varmistaa, että asiakkaamme voivat luottaa ratkaisuissaan ajantasaiseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon”, kommentoi Tukiainen.

Istekki seuraa aktiivisesti globaaleja teknologiatrendejä Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö käyttää kannettavaa tietokonetta ja näppäimistön päällä leijuu AI-ikoni.

Blogi: Älykäs sote tarvitsee viisasta johtamista

Nyt, kun SOTE ATK -päivistä on kulunut hetki ja on ollut aikaa pysähtyä päivien esityksiin ja muistiinpanoihin, mieleeni nousi ajatus, joka tuntui kulkevan monen puheenvuoron ja keskustelun taustalla: mihin ihmisen aikaa, harkintaa ja viisautta tulevaisuuden sotessa tarvitaan eniten? Sotessa puhutaan nyt paljon digipalveluista, automaatiosta, tekoälystä, robotiikasta, tiedolla johtamisesta ja uusista teknologioista. Ehkä meidän pitäisi kääntää katse näistä kysymyksistä siihen, mitä niillä yritetään saavuttaa. Aikaa?Huomiota?Työrauhaa?Parempaa harkintaa?Tilaa kohtaamiselle?Kykyä nähdä kokonaisuuksia? Automaatio voi vapauttaa aikaa, mutta mihin? Meri Utriainen ja Johanna Pakarinen kuvasivat esityksessään Mitä potilasvirtoja voidaan automatisoida erikoissairaanhoidossa? HUSin rintasyöpäseurannan automaatiopohjaista hallinnointiratkaisua. Tavoitteena oli, että ammattilainen tekee yhden määräyksen potilaan seurannasta jopa koko kymmenvuotisen seurantajakson ajalle, potilas käy itse varaamissaan tutkimuksissa ja ammattilaisen huomio kohdistuu erityisesti niihin tilanteisiin, joissa tarvitaan uusia hoitopäätöksiä. Saman esityksen luvut pysäyttävät: automaatiopohjaisessa seurannassa oli 6909 potilasta, automaatio oli hoitanut 6768 tehtävää ja sihteereille nostettuja tehtäviä oli vain 83, eli 1,2 prosenttia. Tässä ei ole kyse vain tehokkuudesta. Tässä on kyse työn uudelleen kohdentamisesta. Kun automaatio hoitaa rutiinia, ihmisen ei tarvitse olla järjestelmän muistuttaja, siirtäjä, tarkistaja ja manuaalinen varmistaja kaikissa kohdissa. Ihmisen huomio voidaan kohdistaa sinne, missä tarvitaan tulkintaa, päätöstä, vastuuta ja kohtaamista. Mutta tämä ei tapahdu itsestään. Jos vapautuvaa aikaa ei johdeta, se täyttyy helposti uudella hallinnollisella työllä, keskeytyksillä, jonojen paikkaamisella tai uuden teknologian aiheuttamalla lisäkuormalla. Tieto ei yksin paranna toimintaa Martta Forsell kysyi esityksessään Joko sosiaalihuollon tiedot ovat tarpeeksi laadukkaita hyödynnettäväksi? tärkeitä kysymyksiä: Onko tiedot kirjattu ja tallennettu oikeassa muodossa?Ovatko toimintakäytännöt vakiintuneita?Onko tietoja taulukoitu tarkastelua varten?Onko tietoja analysoitu toiminnan kontekstissa? Tämä on olennainen muistutus. Tieto ei muutu viisaudeksi sillä, että sitä kertyy.Tieto ei muutu johtamiseksi sillä, että se näkyy raportilla.Tieto ei muuta arkea, jos kukaan ei pysähdy sen äärelle kysymään: mitä tämä tarkoittaa ihmisille, palveluille ja päätöksille? Forsellin esityksen viimeinen ajatus tiivistää tämän hienosti: ”Tieto yksin ei paranna sosiaalihuoltoa. Tiedon äärelle pysähtyvät ammattilaiset parantavat.” Minusta tämä lause osuu koko soten digimurroksen ytimeen. Tulevaisuuden sotessa ei riitä, että meillä on enemmän tietoa. Tarvitsemme enemmän kykyä pysähtyä tiedon äärelle, tulkita sitä yhdessä ja tehdä sen pohjalta parempia päätöksiä. Tekoäly ei poista johtamisen tarvetta Heikki Onnela ja Juho Parkkola sanoivat esityksessään Miksi pelkät AI-pilotit eivät tuota odotettuja hyötyjä? että hyötyjen lunastamiseen tarvitaan johtamista, integraatiota ja rohkeutta. Tekoälyä voidaan pilotoida loputtomasti. Voimme tehdä yhteenvetoja, luonnoksia, apureita, ennusteita ja automaatioita. Mutta, jos ne eivät kytkeydy työnkulkuun, vastuisiin, päätöksentekoon ja arjen johtamiseen, ne jäävät helposti irrallisiksi kokeiluiksi. Silloin teknologia kyllä kehittyy, mutta toiminta ei välttämättä muutu. Siksi tulevaisuudessa meidän tehtävämme on kysyä: Mitä ihmisen ei enää kannata tehdä?Mitä ihmisen pitää edelleen tehdä itse?Missä ihmisen harkinta on välttämätöntä?Missä vastuu ei saa hämärtyä?Mihin vapautuva aika tietoisesti ohjataan? Ihmisen tehtävä ei katoa, se tarkentuu Ville Riikkala kiteytti sairaalarobotiikkaa koskevassa esityksessään Future Frontiers of Robotics in the Hospital ajatuksen, joka jäi vahvasti mieleen: robotiikka ei korvaa hoitajaa, vaan antaa hoitajalle aikaa olla hoitaja. Tämä on minusta yksi tärkeimmistä tulevaisuuden sote-ajatuksista. Teknologian paras lupaus ei ole se, että ihminen poistetaan prosessista. Paras lupaus on se, että ihminen saa keskittyä siihen, missä ihminen on korvaamaton. Kohtaamiseen.Kokonaisuuksien näkemiseen.Eettiseen harkintaan.Tilannetajuun.Luottamuksen rakentamiseen.Päätöksiin, joissa ei ole vain oikeaa vastausta vaan myös vastuu seurauksista. Tulevaisuuden sotessa ihmisen tehtävä ei siis katoa. Se tarkentuu.   Viisaus on kykyä kysyä, mitä ei pidä ulkoistaa Mitä enemmän sote saa käyttöönsä tekoälyä, automaatiota ja dataa, sitä tärkeämmäksi nousee kysymys viisaudesta. Älykkyys auttaa ratkaisemaan, miten jokin tehdään nopeammin.Viisaus kysyy, miksi se tehdään, kenelle se tehdään ja mitä seurauksia siitä syntyy. Tulevaisuuden sote tarvitsee teknologiaa. Mutta se tarvitsee myös kykyä erottaa, mitä voidaan automatisoida ja mitä ei pidä ulkoistaa. Kaikkea, mikä on hidasta, ei pidä poistaa.Kaikkea, mikä on inhimillistä, ei pidä tehostaa pois.Kaikkea, mikä ei näy mittareissa, ei pidä pitää merkityksettömänä. Jos teknologia vapauttaa aikaa, meidän pitää johtaa se aika sinne, missä syntyy eniten arvoa ihmiselle. Siksi tulevaisuuden soten keskeinen kysymys ei ole ainoastaan, mitä uusia teknologioita otamme käyttöön, vaan miten rakennamme niiden ympärille toimintatapoja, jotka tukevat ihmisiä, päätöksentekoa ja palveluiden vaikuttavuutta. Tässä kohtaa myös Istekin rooli kumppanina korostuu. Emme tarkastele teknologiaa itseisarvona, vaan välineenä vaikuttavamman toiminnan rakentamiseksi. Autamme asiakkaitamme tunnistamaan, missä teknologia, data, automaatio ja tekoäly voivat aidosti tukea tavoitteita, mutta ennen kaikkea siinä, miten muutosta johdetaan niin, että hyöty näkyy ihmisten työssä, päätöksenteossa, palveluiden vaikuttavuudessa ja asiakkaiden arjessa. Lopulta uudistuminen ei synny uusista ratkaisuista yksin, vaan kyvystä yhdistää teknologian mahdollisuudet ihmisten osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja viisaaseen johtamiseen. Johtamiskysymys tulevaisuuden soteen Ehkä tulevaisuuden soten yksi tärkeimmistä kysymyksistä on tämä: mihin ihmisen aikaa, harkintaa ja viisautta tulevaisuuden sotessa tarvitaan eniten? Jos emme vastaa tähän kysymykseen, teknologia kyllä täyttää arjen. Mutta jos vastaamme siihen hyvin, teknologia voi vapauttaa tilaa sille, mitä varten sote lopulta on olemassa: ihmiselle, avulle, hoidolle, turvalle ja paremmalle elämälle. Älykäs sote tarvitsee teknologiaa. Mutta vielä enemmän se tarvitsee viisasta johtamista ja ihmisiä.   Kirjoittajasta Sini Lindroos toimii strategisen muotoilun johtavana asiantuntijana. Hän yhdistää työssään strategisen palvelumuotoilun ja fasilitoinnin erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan yhteistä suuntaa, päätöksentekoa tukevaa tietoa ja vaikuttavuuden johtamisen rakenteita.   https://www.istekki.fi/jup/  

Blogi: Älykäs sote tarvitsee viisasta johtamista Read More »

Kuvituskuva jossa henkilöt käyttävät tablettia.

Blogi: Teknologian hyödyt syntyvät toiminnan muutoksesta

Toukokuun Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä nousi esiin viesti, jota ei kuulla riittävän usein: teknologian hyödyt eivät toteudu täysimääräisesti ilman toiminnan muutoksen johtamista. HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl kiteytti asian osuvasti todetessaan, että digitalisaation ja tekoälyn arvo syntyy vasta sitten, kun ne muuttavat arkea, toimintaa ja päätöksentekoa. Julkishallinnossa tehdään merkittäviä investointeja ICT-ratkaisuihin ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Teknologia luo edellytykset toiminnan uudistamiselle, mutta suurimmat hyödyt syntyvät silloin, kun sen käyttöönottoa tuetaan määrätietoisella muutosjohtamisella ja toimintatapojen kehittämisellä. Teknologian lisäksi tarvitaan muutosta ihmisissä, prosesseissa ja johtamisessa, jotta investoinneista saadaan täysi hyöty irti. Keskeinen keino pienentää investointiriskiä ja varmistaa, että strategia muuttuu käytännön tekemiseksi, on muutosjohtaminen. Se sitouttaa organisaation ja varmistaa, että uudet ratkaisut otetaan aidosti käyttöön myös toiminnan tasolla. Muutosjohtaminen ei ole lisäkustannus, vaan keino varmistaa, että tehdyt investoinnit tuottavat täyden arvonsa. Muutosjohtaminen ymmärretään usein liian kapeasti. Kyse on organisaation toimintamallien uudistamisesta ja siitä, että roolit, vastuut ja arjen tekeminen muuttuvat. Samalla rakennetaan pitkällä aikavälillä organisaation kyvykkyyttä selviytyä toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa. Teknologia mahdollistaa muutoksen – muutosjohtaminen tekee sen todeksi Istekki toimii kumppanina, joka yhdistää teknologiaosaamisen ja muutosjohtamisen. Teknologia luo pohjan muutokselle ja muutosjohtaminen varmistaa, että sen potentiaali realisoituu arjessa. Onnistunut muutos edellyttää selkeitä tavoitteita, eri roolien huomioimista sekä muutoksen johtamista tiedolla. Tällöin teknologiainvestoinnit näkyvät konkreettisesti sujuvampana työnä, parempina palveluina sekä tehokkaampana toimintana. ICT-kehityshankkeissa onnistuminen rakentuu sekä oikeista teknologiaratkaisuista että siitä, miten hyvin organisaatio pystyy muuttumaan ja omaksumaan uusia toimintatapoja. ATK-päivien viesti oli tässä suhteessa selvä – oikein johdettu muutos varmistaa, että teknologiainvestoinnit tuottavat niille odotetun arvon. KirjoittajaBlogitekstin on kirjoittanut Johtamisen ja uudistamisen palveluiden yksikköistekki.fi/jup

Blogi: Teknologian hyödyt syntyvät toiminnan muutoksesta Read More »

Istekkiläinen istumassa työpisteellä koneella ja hänellä on kuulokkeet päässään.

Toimintavarmat puhe- ja asiakaspalveluratkaisut Istekiltä

Tarjoamme toimintavarmat, tietoturvalliset ja asiakkaan tarpeisiin mukautuvat puhe- ja asiakaspalveluratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon vaativiin ICT-toimintaympäristöihin. Puhe- ja asiakaspalveluratkaisut tuotetaan omista konesaleistamme. Ratkaisumme ovat Istekin hallinnassa, eikä peruspalveluilla ole riippuvuutta julkisista pilvipalveluista tai julkisen internetin saatavuudesta. Tämä takaa korkean tietoturvan ja toimintavarmuuden myös poikkeustilanteissa. Kilpailutamme ratkaisuun tarvittavat järjestelmät ja palveluntuottajat, joten asiakkaan ei tarvitse toteuttaa erillistä kilpailutusta. Palvelun käyttöönoton jälkeen tarvittavat järjestelmäpäivitykset toteutetaan asiakkaan tarpeiden ja aikataulujen mukaisesti organisaation omia muutosprosesseja tukien. Toimintavarmuutta kaikissa tilanteissa Puheratkaisut hyödyntävät omaa runkoverkkoamme, mikä mahdollistaa korkean käytettävyyden. Teleoperaattoriyhteydet voidaan hajauttaa useille toimijoille, mikä parantaa häiriönsietokykyä poikkeustilanteissa. Ratkaisu toimii keskeisenä osana organisaation varautumista ja turvaa puhepalveluiden jatkuvuutta eri tilanteissa. Se tukee toimintaa myös mahdollisissa mobiiliverkon häiriötilanteissa. Vahva osaaminen ja kokemus sote-sektorilta Istekin vahva kokemus näkyy niin ratkaisujen suunnittelussa, toteutuksessa kuin ylläpidossakin. ”Meillä on pitkä ja ainutlaatuinen kokemus sote-alan asiakaspalvelu- ja puheratkaisujen suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Syvällinen teknologiaosaamisemme varmistaa ratkaisujen laadun ja jatkuvan kehittämisen”, kertoo liiketoimintapäällikkö Veli-Pekka Leppänen. Toimimme asiakkaidemme kumppanina myös asiakaspalveluprosessien kehittämisessä. Autamme rakentamaan tehokkaita ja toimivia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat organisaation tavoitteita. Istekin asiakaspalvelu- ja puheratkaisut yhdistävät korkean toimintavarmuuden, asiakaskeskeisen kehittämisen ja vahvan toimialaosaamisen siellä, missä luotettavuus on tärkeää.

Toimintavarmat puhe- ja asiakaspalveluratkaisut Istekiltä Read More »

Istekin musta-vihreä logo valkoista taustaa vasten

Hankintalain muutos on hyväksytty eduskunnassa – Mitä se tarkoittaa Istekille?

Hankintalain muutosesitys hyväksyttiin eduskunnassa 10.6.2026. Se koskee myös julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden toimintaa. Esityksen mukaan omistajalla on jatkossa oltava vähintään 10 % omistusosuus yhtiöstä, jotta yhtiö voi tuottaa palveluja omistajalleen. Lakimuutos vaikuttaa myös Istekkiin. Kaikki nykyiset asiakasomistajamme eivät täytä uutta 10 % omistusosuusvaatimusta, joten omistajarakenteessa tarvitaan muutoksia siirtymäajan kuluessa. Laki mahdollistaa useita siirtymäaikoja lyhyimmillään kesäkuuhun 2027 asti ja pisimmillään kesään 2030 asti. Näkemyksemme mukaan suurinta osaa Istekin palveluista voidaan jatkaa laajalle asiakasjoukolle vuoteen 2030 saakka. Myymme edelleen palveluita vain omistajillemme. Tällä hetkellä suurimmat, yli 10 % omistavat asiakkaamme muodostavat noin 85 % lstekin liikevaihdosta. Työ Istekin arjessa jatkuu normaalisti, eikä lakimuutoksen hyväksyntä aiheuta välittömiä muutoksia tehtäviin tai palveluiden toteutukseen. Johdon vastuulla on käydä keskustelut omistajien kanssa ja varmistaa, että mahdollinen siirtymä sujuu hallitusti. Henkilöstön tärkein tehtävä on jatkaa laadukasta palvelua asiakkaillemme.

Hankintalain muutos on hyväksytty eduskunnassa – Mitä se tarkoittaa Istekille? Read More »

Yhä useampien sosiaalipalvelujen tiedot näkyvät OmaKannassa Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialue tiedottaa: Yhä useampien sosiaalipalvelujen tiedot näkyvät OmaKannassa Pohjois-Savossa Pohjois-Savon hyvinvointialueella on otettu käyttöön uusi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Saga. Käyttöönotto etenee vaiheittain ja parantaa sekä asiakastiedon saatavuutta että sähköisten palvelujen kehittämistä. Saga otettiin 4. kesäkuuta käyttöön perhe- ja vammaispalveluissa, työikäisten palveluissa, sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sekä gerontologisessa sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa. Lue lisää Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedotteesta (5.6.2026)

Yhä useampien sosiaalipalvelujen tiedot näkyvät OmaKannassa Pohjois-Savossa Read More »

Reijo Kontkanen ja Lasse Koskivuori lavalla Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä puhumassa suomalaisen pilven merkityksestä.

Sote ATK-päivien puheenvuoro: Istekin suomalainen, suvereeni pilvi – turvallinen valinta vai strateginen välttämättömyys

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 25.-27.5. kuultiin tänään Istekin puheenvuoro kun toimitusjohtaja Lasse Koskivuori ja liiketoimintajohtaja Reijo Kontkanen nousivat lavalle. Aiheena oli Istekin suomalainen, suvereeni pilvi – turvallinen valinta vai strateginen välttämättömyys? Katso tallenne alta tai Youtubesta.

Sote ATK-päivien puheenvuoro: Istekin suomalainen, suvereeni pilvi – turvallinen valinta vai strateginen välttämättömyys Read More »

Istekilläinen kantaa valkoista Istekki-suojakoteloa kädessään käytävällä.

Yli 15 vuotta kansallista vaikuttavuutta – digitalisaatiota, säästöjä ja toimintavarmuutta suomalaiselle yhteiskunnalle

Istekki on kasvanut reilussa 15 vuodessa alueellisesta ICT-yksiköstä valtakunnalliseksi ICMT-toimijaksi, jonka työ näkyy yli neljän miljoonan suomalaisen arjessa. Tehtävämme ei ole koskaan ollut olla vain IT-palveluyhtiö, vaan haluamme ratkaista julkisen sektorin rakenteellisia haasteita parantamalla laatua, turvaamalla teknologista toimintavarmuutta ja tuottamalla kustannustehokkaita ratkaisuja suomalaiselle yhteiskunnalle. Olemme Suomen suurin julkisomisteinen ICMT-yhtiö. Yhdistämme ICT:n ja lääkintäteknologian yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi ja asiakkaidemme toiminnan tueksi. Hyvinvointialueiden ICT-käynnistys onnistui ilman häiriöitä Vuonna 2023 toteutettu hyvinvointialueiden ICT-käynnistys oli Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen ja aikakriittinen muutos. Olimme keskeisessä roolissa varmistamassa, että siirtymä toteutui ilman häiriöitä. Samalla otimme haltuun ja yhteensovitimme yli 4 000 järjestelmää sekä veimme läpi satoja kriittisiä projekteja. Roolimme ekosysteemi-integraattorina on Suomessa ainutlaatuinen. Emme hallinnoi vain yksittäisiä järjestelmiä, vaan kokonaisia toimintaympäristöjä. Softa 2030 -kehitysohjelmassamme vähennämme järjestelmien määrää ja uudistamme rakenteita. Konsolidoinnit tuovat merkittäviä säästöjä, kun päällekkäisten järjestelmien ylläpitokustannukset vähenevät. Tällä hetkellä ylläpidämme reilua 2000 järjestelmää. Digitalisaatio käytännön palveluissa Olemme mukana uudistamassa potilas- ja asiakastietojärjestelmiä sekä integroimassa niitä kansallisiin palveluihin, kuten Omakantaan. Esimerkiksi Saga- ja Omni- ja muut laajat järjestelmäuudistukset ovat osa tätä kehitystä. Etäpalvelut, digitaaliset hoitopolut ja etävastaanotot ovat laajasti käytössä asiakkaillamme. Kehitämme samalla sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalista perustaa pitkäjänteisesti. Vaikuttavuus näkyy konkreettisina säästöinä Istekin vaikuttavuus näkyy asiakkaille konkreettisina taloudellisina hyötyinä. Esimerkiksi teleoperaattorikilpailutus toi hankintarenkaassa mukana olleille asiakkaille noin 15 miljoonan euron säästöt. Järjestelmä- ja palvelukonsolidoinnit, kuten arkistointipalveluiden uudistukset, tuottavat jatkuvia miljoonaluokan hyötyjä. Softa 2030 -uudistusten potentiaali on jopa noin 10 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hyvinvointialuetta kohden. Asiakkaillemme on palautunut miljoonia euroja hinnanalennuksina, ostohyvityksinä ja osinkoina. Hinnoittelumme on myös tutkitusti markkinahintoja edullisempaa. Moderni teknologiaperusta ja verkostohyödyt Kehitämme hybridi- ja pilvi-infrastruktuuriamme jatkuvasti. Viemme tekoälyä pilotoinneista käytännön hyödyiksi AI Lab -toiminnan kautta. Yhteistyössä Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto kanssa olemme kehittäneet ratkaisuja esimerkiksi lääkitysriskien tunnistamiseen lääketurvallisuuden parantamiseksi. Tutkimusyhteistyö ja kumppanuudet korkeakoulujen kanssa tuovat tutkimustiedon suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon arkeen. Olemme kehittyneet myös lääkinnällisen laitteen valmistajaksi esimerkiksi MD Diabetes -huolijonoratkaisun kautta. Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus Konesaliverkostomme ja oma pilvipalvelumme ovat osa kansallista huoltovarmuutta. Tietoturvavalvomomme valvoo ympäristöä ympäri vuorokauden, ja toimintamallimme täyttävät useiden ISO-standardien vaatimukset. Osallistumme aktiivisesti kansalliseen kyberturvallisuusyhteistyöhön ja varmistamme sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyvyn myös poikkeusoloissa. Alueellisesta toimijasta kansalliseksi vaikuttajaksi Istekki perustettiin vuonna 2009 vastaamaan julkisen sektorin kasvaviin digitalisaatiotarpeisiin. Asiakasomisteinen toimintamalli mahdollistaa tiiviin yhteistyön asiakkaidemme kanssa ja palvelujen kehittämisen käytännön tarpeista lähtien. Vuosien aikana olemme kasvaneet noin 1 400 asiantuntijan organisaatioksi. Teemme yhteistyötä hyvinvointialueiden sekä kuntien ja kaupunkien ja kumppaneiden, korkeakoulujen ja viranomaisten kanssa, jotta suomalaisten digitaaliset palvelut toimisivat mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti myös tulevaisuudessa. Työmme näkyy esimerkiksi järjestelmien yhteensovittamisena, toimintavarmuuden kehittämisenä, kyberturvallisuuden vahvistamisena sekä ratkaisuina, joilla asiakkaamme voivat kehittää toimintaansa ja hillitä kustannuksia.

Yli 15 vuotta kansallista vaikuttavuutta – digitalisaatiota, säästöjä ja toimintavarmuutta suomalaiselle yhteiskunnalle Read More »

Kuvassa istekkiläisiä kokoustamassa. Läppäreitä pöydällä ja taustalla seinällä heijastettuna ruutu.

Istekki kehittämisen tukena Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Istekki ja Pohjois-Savon hyvinvointialue ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistä ICT-kehittämistä hyvinvointialueen valmistelusta ja käyttöönotosta lähtien, ja yhteistyö jatkuu nyt toiminnan aikana. Istekiltä on ollut pysyvä kehitystiimi niin tietohallinnon kuin toiminnan tukena. Yhteinen toimintamalli Hyvinvointialueen ja Istekin yhteistyölle on suunniteltu jatkuva kehittämisen ja hankehallinnan malli, jonka avulla pitkän aikavälin suunnittelua – ja siihen liittyvää taloussuunnittelua (investointi ja käyttömeno) – tehdään rullaavasti neljäksi vuodeksi eteenpäin. Hankemallin avulla kaikki käynnistettävät projektit voidaan katselmoida keskitetysti, niin että ne sopivat hyvinvointialueen arkkitehtuuriin, kokonaisaikatauluun ja investointibudjettiin. Päätöksenteko projektien käynnistämisestä on myös keskitetty, jotta hankesalkun kokonaishallinta säilyy. Projektien käynnistämiseen aletaan valmistautua ajoissa ennakoiden seuraavaa vuotta, niin että meillä valmistuu aina tarkennettu vuosikello kunkin vuoden toteutuksista ja saamme mm. varattua tarvittavat resurssit projektien edistämiseksi. Projektien ollessa käynnissä hanketiimi pitää yllä tiekarttaa, tukee ja ohjaa projekteja niiden sidonnaisuuksissa sekä viestii hankesalkun kokonaisuudesta sidosryhmille. Hyvinvointialueen ja Istekin vastinparit vastaavat hankemallin ja hankesalkku-kokonaisuuden operoinnista, ja työmalli on muotoutunut vuosien saatossa yhteiseksi toimintamalliksi. Molempien organisaatioiden toimijat tietävät toimintamallin sekä miten se vaikuttaa kunkin roolin omaan tekemiseen. Istekin hanketiimi viestii ja ohjaa Istekin sisällä toimintaa, niin että tiekartat ovat tiedossa ja toimenpiteet aloitetaan ajallaan. Yhteinen toimintamalli tuo tekemiseen ennakoivuutta, järjestelmällisyyttä ja laatua: asiat ovat valmisteltu yhteisesti toiminnan, tietohallinnon ja Istekin välillä.  ”Pohjois-Savon hyvinvointialueella pyörii vuositasolla kymmeniä erilaisia ICMT-hankkeita, ja Istekin asiantuntijoiden tuella näiden hankkeiden aikatauluttaminen sekä tuotannon synkronointi on voitu toteuttaa hallitusti. Istekin hankehallinnan osaaminen ja tiivis yhteistyö ovat olleet keskeisessä roolissa hankekokonaisuuden hallinnassa ja yhteistyön sujuvuuden varmistamisessa,” kommentoi Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen. Asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeiden ohjaus Istekin hanketiimi on ollut tiiviisti mukana myös hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uusinnassa sekä kuvaamassa toiminnalle, miten usean eri tietojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa toiminnan muutoksiin. Esimerkiksi Pohjois-Savon ikääntyneiden palveluissa ollaan vuoden 2026 syksyllä ottamassa käyttöön uutta asiakastietojärjestelmää sekä kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä. Lisäksi potilastietojärjestelmän käytössä tapahtuu merkittävä muutos entiseen toimintamalliin verrattuna. Näiden muutosten toteuttamiseen on organisoiduttu toiminnan, tietohallinnon ja Istekin hanketiimin välillä: usean eri käyttöönottoprojektin seuranta ja ohjaus on yhdistetty yhteiseen työryhmään sekä yhteiseen ohjausryhmään. Tässä mallissa on otettu hyviä kehitysaskeleita siinä, miten yhteistyö toiminnan kanssa tapahtuu sekä miten kuvataan asiat, jotka toiminnassa muuttuvat uusien järjestelmien ja asiakastietolain muutosten myötä. Tästä työstä on saatu hyviä oppeja, miten toiminnan muutosta myös voidaan ohjata ja miten kuvataan tietojärjestelmämuutoksissa toimintaan vaikuttavat asiat. ”Istekin asiantuntijat hahmottavat ja jäsentävät laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia erinomaisesti. Yhteistyössä olemme onnistuneet rakentamaan toimivat rakenteet muutoksen monialaiseen valmisteluun, vuoropuheluun sekä johtamiseen ja päätöksentekoon. Arvostan erityisesti sitä, kuinka vaikeita ja kuulijalle vieraita asioita osataan sanoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi – tämä auttaa yhteisen ymmärryksen rakentamisessa ja muutosten läpiviennissä. Yhteistyö sujuu mutkattomasti, ja myös haastavien asioiden edistäminen ja ratkaiseminen onnistuu tehokkaasti,” kertoo Kaija Kokkonen, palvelualuejohtaja ikääntyneiden palveluista Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Istekki kehittämisen tukena Pohjois-Savon hyvinvointialueella Read More »