Uutinen

Kuvituskuva, jossa on oranssin väristä verkostoa tummansinistä taustaa vasten.

Istekki julkaisi tekoäly- ja automaatioratkaisujen DPS-hankinnan

Istekki on julkaissut dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS) tekoäly- ja automaatioratkaisuille sekä niihin liittyville palveluille. Järjestelmä mahdollistaa joustavan ja vaiheittaisen etenemisen kokeiluista aina tuotantokäyttöön asti. DPS:n ennakoitu kokonaisarvo on enintään 45 milj. euroa (ilman arvonlisäveroa). Järjestely toteutetaan hankintarenkaana Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Mitä hankinnalla haetaan? DPS:n kohteena on laaja valikoima tekoäly- ja automaatioratkaisuja sekä niitä tukevia asiantuntijapalveluita. Ratkaisuilla voidaan esimerkiksi: analysoida ja jalostaa suuria tietomääriä hyödyntää luonnollisen kielen käsittelyä (NLP) tekstin ja puheen käsittelyssä tunnistaa ja luokitella kuvia, dokumentteja ja muuta sisältöä tukea päätöksentekoa ennusteilla ja suosituksilla automatisoida prosesseja ja tehtäviä sekä toteuttaa integraatioita järjestelmien välillä tuottaa yhteenvetoja ja tiivistelmiä aineistoista Hankintaan sisältyvät myös koko elinkaaren palvelut, kuten: tarvekartoitus ja konseptointi suunnittelu ja toteutus käyttöönotto ja koulutus ylläpito ja jatkokehitys Hankinnat toteutetaan DPS:n sisällä minikilpailutuksina, joissa määritellään tapauskohtaisesti tarpeet, vaatimukset ja toteutusmalli. Tarvittaessa hankintoihin voidaan sisällyttää myös Proof of Concept -vaihe ennen varsinaista käyttöönottoa. Hankinta on jaettu viiteen (5) eri koriin (osa-alueeseen): 1. Potilastietojärjestelmien tekoälyratkaisut Tähän koriin kuuluvat tekoälyratkaisut ja niihin liittyvät automatisoinnit, jotka hankitaan osaksi potilastietojärjestelmiä. Korin sisäisissä kilpailutuksissa hankinnan kohteena voi olla pelkästään upotettavissa olevat tai näihin rinnastettavat, integroitavissa olevat ratkaisut tai molemmat. 2. Sote-toimialan fyysiset tekoälyä hyödyntävät laitteet ja robotit Koriin 2 kuuluvat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitetut fyysiset laitteet, koneet ja robotit, joiden toiminta perustuu tekoälyyn tai koneoppimiseen sekä niihin liittyvät ohjelmistot. 3. Sote-toimialan ja pelastustoimen tekoälyratkaisut Koriin 3 kuuluvat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitetut tekoälyratkaisut ja niihin liittyvät automaatiot, jotka eivät kuulu koriin 1 tai 2. Nämä ratkaisut voivat olla itsenäisiä ratkaisuja, järjestelmän lisäominaisuus tai integroitavissa olemassa oleviin järjestelmiin ja sen tietoihin, kuten esim. kuvantamisen tai suun terveydenhuollon järjestelmään. Tähän koriin eivät kuulu korin 1 mukaiset potilastietojärjestelmään upotettavat tai näihin rinnastettavat, integroitavat ratkaisut, mutta esim. potilastietojärjestelmän tietoja hyödyntävät toteutukset voivat kuulua tähän koriin. 4. Muut kuin sote-toimialan tekoälyratkaisut Koriin 4 kuuluvat tekoälyratkaisut, jotka eivät kuulu koriin 1, 2 tai 3. Näitä ovat kuntien, kuntayhtymien, julkisrahoitteisten organisaatioiden ja Istekin käyttöön tarkoitetut tekoälyratkaisut ja niihin liittyvät automaatiot. Lisäksi koriin kuuluvat hyvinvointialueiden tukipalveluiden käyttöön tarkoitetut tekoälyratkaisut ja niihin liittyvät automaatiot. 5. Tehtävien ja prosessien automatisointiratkaisut Tähän koriin kuuluvat tehtävien ja prosessien automatisointiin tarkoitetut ratkaisut, jotka voivat hyödyntää tekoälyä, sääntöpohjaista logiikkaa tai näiden yhdistelmiä. Ratkaisut voivat toimia itsenäisesti tai osana laajempaa tekoäly- ja tietojärjestelmäkokonaisuutta. Toimittaja voi hakeutua perustamisvaiheessa valitsemiinsa koreihin 1–5 ja valita ko-rin/korien sisällöstä osuudet osaamisensa mukaan. Linkki Hilman hankintailmoitukseen.

Istekki julkaisi tekoäly- ja automaatioratkaisujen DPS-hankinnan Read More »

Kuvituskuva, jossa yhdellä henkilöllä on musta Istekki-huppari päällään ja hän seisoo selin kameraan päin. Hän juttelee naishenkilön kanssa toimiston käytävällä.

Palkka-avoimuus helpottaa rekrytointia

Istekki on jo yli vuoden ajan kertonut avoimesti työpaikkojensa palkkatasot rekrytointi-ilmoituksissaan. Palkka-avoimuus on tuonut lisää läpinäkyvyyttä ja vähentänyt palkkaan liittyvää arvailua. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Istekki on rohkeasti ja arvojensa mukaisesti lähtenyt edistämään palkka-avoimuutta jo paljon aikaisemmin ja laajemmalla näkökulmalla kuin EU:n sääntely vaatii. Yhtiössä on päätetty julkaista alkupalkan vaihteluväli työpaikkailmoituksissa, vaikka sitä ei palkka-avoimuusdirektiivissä vaaditakaan. – Palkkatietoisuuden lisääminen ja palkka-avoimuus on meille luonteva osa vastuullisuutta, Istekin henkilöstöpäällikkö Kati Kaikkonen kertoo. Kaikkosen mukaan direktiivi on yksi muutosta ohjaavista tekijöistä, mutta Istekissä tavoite on tätä laajempi, palkkaan vaikuttavien tekijöiden tulee olla läpinäkyviä ja jokaisen istekkiläisen ymmärrettävissä. Yhtiössä on selkeät kriteerit työn vaativuuden arviointiin, palkkatason muodostumiseen sekä palkkakehitykseen, ja niitä ohjaavat yhtiön palkkamalli sekä työehtosopimus. – Rekrytointi-ilmoituksissa näkyvä palkkahaitari on luonteva jatke pitkäjänteiselle työlle palkkauksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi, Kaikkonen toteaa. Istekki on yksi pioneereista Usean vuoden ajan Istekin rekrytoinneissa mukana ollut Senior Recruitment Consultant Tiina Venäläinen ManpowerGroupilta kertoo Istekin olleen yksi pioneereista, joka lähti palkka-avoimuuteen mukaan jo yli vuosi sitten. – Sitä ennen olin nähnyt vain yksittäisiä palkkatietoja joissain ilmoituksissa, eikä se vieläkään kovin yleistä ole etenkään ICT-alalla, Venäläinen toteaa. Avoimuus on Venäläisen mielestä selkeä kilpailuetu. Palkan vaihteluvälin ilmoittamisesta työpaikkailmoituksilla on tullut paljon kiitosta hakijoilta. Moni heistä on kuvaillut käytäntöä poikkeukselliseksi ja tervetulleeksi. Jotkut hakijat puolestaan ovat hämmästyneet palkasta keskustelua rekrytointiprosessin varhaisessa vaiheessa, mutta Venäläisen mielestä asia on hyvä käydä läpi heti aluksi. Muuten keskusteluja saatettaisiin käydä pitkäänkin ja todeta lopuksi, että hakijalla ja rekrytoivalla yrityksellä on palkan suhteen suuri näkemysero, eikä ole edellytyksiä jatkaa keskusteluja. – On ollut hienoa huomata, että palkka-avoimuuden vaikutukset ovat olleet positiivisia. Istekki on ollut hyvä referenssi muillekin yrityksille, että palkkahaarukasta kertomisesta ei tule haittaa vaan hyötyä, Venäläinen kiittelee. Helpottaa esihenkilöiden työtä Aluksi palkka-avoimuus herätti Istekin esihenkilöissä pohdintaa siitä, miten palkkojen tuominen julkisuuteen vaikuttaa rekrytointeihin. Palkka-avoimuutta ehkä jopa hieman pelättiin, mutta kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi. Istekin johtamisen ja uudistamisen palveluiden liiketoimintajohtaja Mervi Avelinin mielestä on näyttäytynyt kaikin puolin positiivisena asiana, että hakuilmoituksissa on selkeästi palkkahaitari mukana. Se auttaa hakijoita ymmärtämään, kuinka laaja vastuu tehtävään liittyy. – Avoimuus on ohjannut keskustelua palkasta enemmän siihen, miten hakija kokee osaamisellaan osuvansa annetulle palkan vaihteluvälille ja miten palkka voi lähteä kehittymään rekrytoinnin jälkeen, Avelin sanoo. Istekin hankintapäällikkö Saila Pekkarinen kehuu palkkahaitarin helpottavan esihenkilöiden työtä. Sen ansiosta on helppoa varmistaa, että tiimin eri tasoisten ja erilaisilla kokemuksella varustettujen osaajien palkat ovat oikealla tasolla ja oikeassa suhteessa toisiinsa. Hän nostaa myös esiin hakijan vaikeuden arvioida palkkoja talon ulkopuolelta. Alkupalkan vaihteluvälin ilmoittamisen ansiosta vältytään palkkatoiveilta, jotka ovat aivan eri suuruusluokassa tehtävän todellisen palkan suhteen. – Miksi meidän pitäisi laittaa hakija arvailemaan, mitä me täällä ajattelemme kyseisen työpaikan palkasta, kun voimme suoraan kertoa mitä ajattelemme, Pekkarinen naurahtaa. Palkka-avoimuus tuo läpinäkyvyyttä Istekki on jo ennen palkka-avoimuuden lisäämistä ollut vetovoimainen työnantaja. Ennakkohuoli siitä, että hakijamäärät tai hakijoiden laatu heikkenisi palkkatietojen näkyessä työpaikkailmoituksissa, on osoittautunut turhaksi Kati Kaikkonen muistuttaa, että vaikka Istekissä on tehty paljon asioita palkkojen avoimuuden ja läpinäkyvyyden eteen, ei asia kuitenkaan tule koskaan valmiiksi. Palkka-avoimuutta on koko ajan kehitettävä ja ylläpidettävä. – Samalla meidän tulee koko ajan kehittää esihenkilöidemme osaamista, jotta he ymmärtävät palkan muodostumiseen vaikuttavat tekijät ja osaavat arvioida työntekijöiden osaamista ja suoriutumista yhdenmukaisesti. Näin varmistamme, että meillä on yhteinen näkemys palkitsemisen kokonaisuudesta, Kaikkonen kertoo. Avoimuus palkkojen suhteen lisää luonnollisesti keskustelua palkoista. Yhä useampi haluaa ymmärtää, mistä oma palkka muodostuu ja miten se suhteutuu tehtävän palkkahaitariin sekä miten omaan palkkaan pystyy vaikuttamaan. – Opettelemme edelleen sitä, miten palkoista puhutaan. Palkoista puhumisen kulttuuri kehittyy vaiheittain, ja haluamme viedä sitä rohkeasti eteenpäin, Kaikkonen toteaa. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi pähkinänkuoressa Palkka-avoimuusdirektiivi tuli voimaan EU:ssa vuonna 2023, ja jäsenmaiden pitäisi saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään kesällä 2026. Käytännössä useiden EU-maiden arvioidaan kuitenkin viivästyvän direktiivin toimeenpanossa.  

Palkka-avoimuus helpottaa rekrytointia Read More »

Outi Kotalan potretti.

Blogi: Palvelumuotoilun myytinmurtajat

Eli seitsemän yleistä väärinkäsitystä palvelumuotoilusta ja käytettävyyden suunnittelusta, jotka eivät pidä paikkaansa   Palvelumuotoiluun ja käytettävyyden suunnitteluun liittyy edelleen sitkeitä väärinkäsityksiä tai myyttejä. Näitä olen kuullut oman urani aikana usein. Murretaanpa nyt niistä muutama! 1. Meidän asiantuntijamme kyllä tietävät, mitä käyttäjät tarvitsevat. Työkseen järjestelmiä ja palveluita suunnitteleva henkilö harvoin edustaa täydellisesti palvelun tulevia käyttäjiä. Vaikka kohtaisimme työssämme käyttäjiä säännöllisesti, ajattelemme käyttäjää helposti prosessien emmekä hänen arkensa näkökulmasta. Ja tämä koskee myös palvelumuotoilijoita! Siksi käyttäjätarpeiden analyysissa on varmistettava, että eri käyttäjäryhmät ovat aidosti mukana edustettuna. Hyvä muistisääntö: ”Jos väität jotain, perusta se tietoon eikä mutuun” 2. Jos kysymme käyttäjiltä, meidän pitää toteuttaa kaikkien toiveet tasavertaisesti. Käyttäjiltä kysyminen kerää tietoa käyttäjistä ja heidän käyttötarpeistaan. Sen tarkoitus ei ole tehdä käyttäjien toiveista automaattisesti vaatimuksia. Palvelumuotoilun lisäarvo on, että se tunnistaa kriittiset käyttötapaukset ja toistuvat ongelmat, joiden perusteella käyttäjien tarpeet voidaan priorisoida. Palvelun suunnittelua ohjaavat aina sille asetetut tavoitteet, odotettu kustannushyöty sekä palvelun tavoiteltu vaikuttavuus. Hyvä muistisääntö: “Jos ymmärrämme, mikä on tärkeintä, varmistamme, että tärkeimmät ongelmat ratkaistaan tarpeeksi hyvin” 3. Jos kysymme käyttäjiltä, saamme heidän vastaustensa perusteella käytettävän palvelun. Käyttäjien toiveet eivät sellaisenaan muutu hyväksi palveluksi: käyttäjiä on monenlaisia ja odotukset palvelulle voivat olla ristiriitaisia. He eivät myöskään aina tunnista ongelmiensa juurisyitä tai osaa kuvitella niille parasta ratkaisua. Suunnittelijan tehtävä on ymmärtää käyttäjien tavoitteet, muodostaa niistä kokonaiskuva ja löytää tärkeimpiin tavoitteisiin toimiva ja innovatiivinen ratkaisu. Hyvä muistisääntö: “Älä kysy mitä käyttäjät haluavat – selvitä mitä he yrittävät saavuttaa ja ymmärrä tavoitteet” 4. Riittää, että pyydämme käyttöliittymäsuunnittelijan mukaan sitten, kun vaatimusmäärittely on tehty. Käytettävyyden suunnittelu ja palvelumuotoilu eivät ole yksittäinen vaihe, vaan iteratiivinen prosessi, joka alkaa ennen teknisiä määrittelyjä ja ennen teknisen alustan valintaa. Palvelumuotoilu tarkastelee koko palvelukokemusta (prosessit, roolit, kanavat) ja varmistaa, että valittu ratkaisu palvelee sekä sen tilaajaa että sen käyttäjiä. Kun palvelun tarkoitus ja kohderyhmät ymmärretään alusta asti, vältetään palvelun suunnittelua harhaan ohjaavat oletukset. Hyvä muistisääntö: “Mieti teetkö oikeaa asiaa. Mieti se tarpeeksi ajoissa!” 5. Käytettävyystestaus on paras tapa varmistaa palvelun sopivuus käyttäjille. Siinä vaiheessa, kun on jotain testattavaa, on moni asia lyöty lukkoon. Käytettävyys kannattaa huomioida jo ennen toteutusta ja määrittelyä. Jos palvelumuotoilun asiantuntija otetaan mukaan vasta testaukseen, saatetaan joutua korjaamaan paljon valmista työtä – hitaasti ja kalliisti. Hyvä muistisääntö: ”Käytettävyyssuunnittelun mukaan ottaminen vasta testausvaiheessa on kuin kutsuisi kirurgin arvioimaan tilannetta, kun potilas on jo nukutettu.” 6. Käyttäjien osallistaminen suunnitteluun tarkoittaa, että palvelusta tulee käytettävä. Palvelun kehittäminen käyttäjien kanssa on hyödyllistä, mutta osallistujien on edustettava koko käyttäjäkuntaa ja heidän osallistumisensa tasapuolisuus on varmistettava fasilitoimalla. Käyttäjien mukaan ottaminen auttaa ymmärtämään käyttäjien arkea sekä muodostamaan jaettua ymmärrystä ongelmasta. Se voi tuottaa alustavia ajatuksia ja näkökulmia siihen, miten ongelma voitaisiin ratkaista. Silti palvelun käytettävyys varmistetaan vasta, kun ratkaistava ongelma ymmärretään, siihen toimivat ratkaisut ideoidaan ja ne lisäksi priorisoidaan. Hyvä muistisääntö: “Käyttäjät kertovat mitä pitää ratkaista ja miksi – palvelumuotoilu auttaa ymmärtämään, miten se ratkaistaan parhaiten” 7. Palvelumuotoilu ja käyttäjien osallistaminen on kallista: ei meillä ole varaa siihen! Palvelumuotoilu vaatii panostuksia suunnittelun varhaisessa vaiheessa, jolloin muutokset ovat halpoja; myöhemmässä vaiheessa suunnitteluprojektia muutosten tekeminen on paljon kalliimpaa. Palvelumuotoilu toimiikin eräänlaisena ”riskivakuutuksena”. Se vähentää epävarmuutta ja estää pelkkiin oletuksiin perustuvia päätöksiä. Ilman käyttäjäymmärrystä voidaan rakentaa turhia ominaisuuksia tai jopa virheitä, jotka heikentävät palvelun sopivuutta käyttäjien tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kokonaisbudjetista muotoilun osuus on usein pieni, ja jo kevyt haastattelukierros, pikainen prototyyppi ja sen testaus voivat riittää varmistamaan, että teemme oikeita asioita. Hyvä muistisääntö: “Se ei ole kallista – se on halvempaa kuin arvaaminen.”                 Kirjoittaja: Strategisena palvelumuotoilijana Outi Kotala keskittyy kokonaisvaltaisen palvelukokemuksen ja asiakkaidemme onnistuneiden toimintamallien kehittämiseen. Tämän Outi tekee yhdessä asiakkaiden, käyttäjien, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa yhdessä kehittämällä.

Blogi: Palvelumuotoilun myytinmurtajat Read More »

Finnish Consulting Groupin mainos, jossa kerrotaan valkoisella tekstillä että olemme pääyhteistyökumppani ATK päivillä.

Tule testaamaan MedicubeX itsemittausosemaa Sote ATK-päivillä messuosastollamme

Esittelemme Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä MedicubeX-itsemittausasemaa, joka mahdollistaa keskeisten elintoimintojen mittaamisen itsenäisesti muutamassa minuutissa. Ratkaisu ei ole pelkkää teknologiaa, vaan uudenlainen tapa jäsentää palvelupolkua: asiakas voi tehdä mittaukset itse, jolloin sote-ammattilaisen aikaa vapautuu sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Itsemittausaseman avulla voidaan tukea ennaltaehkäisyä ja varhaista tunnistamista esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskien osalta. Mittausten jälkeen asiakas voidaan tarvittaessa ohjata suoraan ammattilaisen vastaanotolle, myös etävastaanotolle. Ratkaisun käyttöönotto on poikkeuksellisen kevyt. Käytännössä tarvitaan vain tila ja sähköliitäntä. Olemme kilpailuttaneet MedicubeXin itsemittausaseman valmiiksi asiakkaillemme, mikä mahdollistaa käyttöönoton ilman raskasta hankintaprosessia. Tervetuloa tutustumaan ja kokeilemaan MedicubeX-itsemittausasemaa Sote ATK-päivillä 25.–27.5. messuosastollemme K5. Lue lisää Sote ATK-päivien verkkosivultamme.

Tule testaamaan MedicubeX itsemittausosemaa Sote ATK-päivillä messuosastollamme Read More »

Kuvituskuva, jossa on sinisellä pilvipalvelun ikoni ja sen ympärillä muita IT-ikoneita vaaleammalla sinisellä.

Tietoliikenne, kapasiteetti ja suvereniteetti – Kuka hallitsee digitaalista infrastruktuuria?

Geopoliittinen epävarmuus, julkipilviriippuvuudet ja tietosuojan vaatimukset pakottavat organisaatiot katsomaan pilviratkaisujaan uudella tavalla. Istekin suvereenipilvi tarjoaa kotimaisen, turvallisen ja EU-lainsäädännön mukaisen vaihtoehdon kriittisille digitaalisille palveluille. Suomessa sijaitsevat datakeskukset, oma runkoverkko, keskitetty hallinta, vahva tietoturva ja omistaja-asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelumalli varmistavat, että data, kapasiteetti ja päätösvalta pysyvät siellä missä niiden kuuluukin – Suomessa. Istekin suvereenipilvi on ratkaisu organisaatioille, jotka haluavat hallita digitaalista tulevaisuuttaan riippumatta globaalien toimijoiden tai geopoliittisten päätösten suunnasta. Tule kuulemaan lisää palveluistamme Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päiville Helsingin messukeskukseen 25.-27.5. Osastomme löydät paikalta K5. Lisätietoa osastomme ohjelmasta löydät Istekki Sote ATK-päivillä -verkkosivulta.

Tietoliikenne, kapasiteetti ja suvereniteetti – Kuka hallitsee digitaalista infrastruktuuria? Read More »

Kuvituskuva

Digisuvereniteetti ICT-kohtaamossa kesäkuussa – puhujina ammattilaisia Istekiltä, valtiolta ja yrityksiltä

Vuoden toisessa ICT-kohtaamossa kesäkuussa keskitytään ajankohtaiseen aiheeseen eli digisuvereniteettiin ja sen vaikutuksiin hankinnoissa. Puhujina ammattilaisia valtiolta, Istekiltä ja yrityksiltä: Kirsi Janhunen (JulkICT) – Orientaatio ja valtion ajatuksia aiheeseen Marko Niskala (Istekki Oy), Joonas Vuorela ja Jani Rusanen (Gofore Oy) – yhteinen puheenvuoro digisuvereniteetista hankinnoissa, mitä ja miksi kannattaa ottaa huomioon Roni Kiuru (UpCloud Oy) – digisuvereniteetti hankinnoissa tarjoajan näkökulmasta, markkinavuoropuhelun tärkeys ja käytännön esimerkki toteutuksesta ICT-kohtaamossa jäseniä on yli 600, osallistujia tapaamisissa yleensä lähemmäs 200. ICT-kohtaamo on vuorovaikutteinen ja avoin yhteistyöverkosto, jossa julkisen sektorin edustajat ja yritykset keskustelevat ja vaihtavat ajatuksia ja ideoita sekä jakavat tietoa ja kokemuksia julkisista ICT-hankinnoista.

Digisuvereniteetti ICT-kohtaamossa kesäkuussa – puhujina ammattilaisia Istekiltä, valtiolta ja yrityksiltä Read More »

Tummansininen Lyhty-yhteistyöverkoston logo valkoista taustaa vasten.

20.5. Lyhty-webinaari: Ruotsin ratkaisu turvalliseen viranomaisyhteistyöhön

Tervetuloa Lyhty-yhteistyöverkoston webinaariin keskiviikkona 20.5.2026 klo 14-15. Tässä webinaarissa saamme ajankohtaisen katsauksen Ruotsin SAFOS-ratkaisuun sekä viranomaisten väliseen yhteistyöhön eSamverkansprogrammetin kautta. Tilaisuus tarjoaa käytännön näkökulmia turvalliseen viestintään, yhteentoimivuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin julkisessa hallinnossa. Webinaarissa kuulet esimerkiksi: miten SAFOS-ratkaisua kehitetään ja ylläpidetään avoimen lähdekoodin pohjalta millaisia haasteita ja oppeja kehitystyössä on tunnistettu Esiintyjinä ovat Anna Engström ja Kenneth Edwall Försäkringskassanista ja eSam-yhteistyöstä. Webinaarin kielenä on englanti. Webinaari tallennetaan ja tallenne lähetetään ilmoittautuneille. Lyhty-webinaarit on tarkoitettu verkoston jäsenorganisaatioiden henkilöstölle.  >> Ilmoittaudu webinaariin tästä.

20.5. Lyhty-webinaari: Ruotsin ratkaisu turvalliseen viranomaisyhteistyöhön Read More »

Tekoäly nopeuttaa lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointia Pirkanmaalla

Pirkanmaan hyvinvointialue otti toukokuun alussa käyttöön tekoälyavustajan, joka tukee lapsen ja perheen palvelutarpeen arviointia sosiaalihuollossa. Pilottikäytössä palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon laatiminen nopeutui keskimäärin 42 minuuttia asiakasta kohden. Sukkelampi käsittely vapauttaa ammattilaisten aikaa varsinaiseen asiakastyöhön ja nopeuttaa perheiden pääsyä tuen piiriin. AI-asiakirja-avustaja kokoaa palvelutarpeen arvion yhteenvedon ammattilaisten kirjaamien asiakastietojen pohjalta lain edellyttämässä rakenteisessa muodossa. Ammattilainen tarkistaa, muokkaa ja täydentää yhteenvedon sekä hyväksyy sen osana omaa työtään. Ratkaisu ei tee päätöksiä eikä korvaa ammatillista harkintaa, vaan toimii kirjaamisen tukena ja auttaa jäsentämään olennaiset tiedot selkeäksi kokonaisuudeksi. Ammattilaisen työkuorma kevenee Pirkanmaalla lastensuojeluilmoitusten määrä on hyvinvointialueen mukaan yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa eli sosiaalihuollon työkuorma on merkittävästi kasvanut. AI-asiakirja-avustaja tukee sosiaalihuollon prosessien sujuvuutta ja yhdenmukaisuutta hyvinvointialueella ja on jatkossa skaalattavissa myös muihin asiakirjoihin ja asiakasryhmiin. ”Tekoäly voi parhaimmillaan keventää ammattilaisten asiakirjatyötä ja auttaa kokoamaan keskeiset tiedot selkeästi ja johdonmukaisesti yhteen. Olennaista on, että tekoäly tukee työtä eikä korvaa ammattilaisen harkintaa. Kun tekoälyratkaisu on luonteva osa toimintamalleja, sen hyödyt syntyvät vastuullisesti ja hallitusti ammattilaisten ohjauksessa,” sanoo Istekin tekoäly- ja automaatiopalveluiden tuoteomistaja Tiia Lehtinen. Jo pilottikäytössä AI-Asiakirja-avustaja tehosti toimintaa merkittävästi, vaikka sitä ei ollut integroitu asiakastietojärjestelmään. Integraation jälkeen työajan säästö on todennäköisesti vieläkin suurempi. ”Tekoälytyökalusta saa parhaan hyödyn työssä, kun se on liitetty moderniin asiakastietojärjestelmään, jolloin se tukee ammattilaisen arkea ilman ylimääräisiä työvaiheita,” sanoo Mediconsultin tekoälyratkaisuista vastaava lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro. Mikä tekoälyavustaja on? Palvelutarpeen arvion yhteenvedon laatimiseen tarkoitettu AI-asiakirja-avustaja on Istekin tuottama tekoälypalvelu, joka on kehitetty yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Accenturen kanssa. AI-asiakirja-avustajasta saadaan paras hyöty, kun se on liitetty osaksi ammattilaisten päivittäisessä työssä käytettävää asiakastietojärjestelmää. Järjestelmätoimittaja Mediconsult on integroinut AI-asiakirja-avustajan käyttäjäystävällisesti Saga Sosiaalihuolto -järjestelmään, ja työkalu on saumaton osa sosiaalihuollon prosesseja. Lue Pirhan tiedote Tekoäly avuksi lasten palvelutarpeen arvioinnin yhteenvedon käsittelyyn

Tekoäly nopeuttaa lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointia Pirkanmaalla Read More »

Kuvituskuva, jossa on vanhempi henkilö ja hoitaja.

Saga sosiaalihuolto ja Hilkka kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön Pirhan kotihoidossa

Pirha on ottanut 4.5.2026 käyttöön kaksi kotihoidon kannalta keskeistä järjestelmää – Mediconsultin Saga sosiaalihuollon sekä uuden myneva Finland Hilkka kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän. Käyttöönottoja on valmisteltu projektina Pirhan ja Istekin asiantuntijoiden yhteistyönä, ja projektissa on ollut mukana laaja joukko eri roolien asiantuntijoita Istekistä. Käyttöönoton myötä Pirkanmaan hyvinvointialueella on Sagassa noin 7000 ja Hilkassa noin 3300 loppukäyttäjää. Käyttöönoton myötä järjestelmät siirtyvät Istekin jatkuvien palveluiden piiriin. Lue lisää Pirhan tiedotteesta.

Saga sosiaalihuolto ja Hilkka kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön Pirhan kotihoidossa Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö pitää kädessään digitaalista henkilökorttia.

ILO-kehityskiihdyttämössä selvitetään digi-identiteetin mahdollisuuksia hyvinvointialueille ja kunnille

Eurooppalainen digitaalinen identiteetti ottaa merkittävän askeleen eteenpäin kohta myös Suomessa. Digi- ja väestötietovirasto DVV toteuttaa kansallisen digilompakon (ns. EUDI-lompakon), joka toimii jatkossa kansalaisten digitaalisena identiteettivälineenä. Sen myötä syntyy täysin uusia mahdollisuuksia turvalliseen, käyttäjälähtöiseen ja sujuvaan asiointiin julkisissa palveluissa. Tavoitteena on, että vuoden 2026 loppuun mennessä lompakkoon saadaan ensimmäisenä mm. digitaalinen henkilöllisyystodistus ja henkilön keskeiset tunnistetiedot. Käytännössä puhutaan siis digitaalisesta henkilökortista – digihenkkarista – ja mahdollisesti myöhemmin myös esimerkiksi ajokortista. Tämä ei ole vain uusi tekninen ratkaisu, vaan muutos tavassa, jolla henkilöllisyys, oikeudet ja valtuudet todistetaan digitaalisesti, sekä verkossa että fyysisissä kohtaamistilanteissa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä hyvinvointialueille, kunnille ja in-house toimijoille kuten Istekki? Digi-identiteetin hyödyntämistä ei rakenneta tyhjästä. Myös Istekki on aloittanut selvitystyön digi-identiteetin hyödyntämisestä asiakkaillaan ILO-kehityskiihdyttämön avulla. Parhaillaan on käynnissä kartoitus, jossa tutkitaan, miten digitaalinen identiteetti istuu arjen palveluketjuihin ja eri käyttäjäryhmiin niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin kunnillakin. Digilompakon ympärille rakentuu kokonainen uusi palvelukerros. Erilaisia käyttötapauksia, joissa digilompakko voisi toimia keskiössä ovat esimerkiksi sote-ammattilaisen ja asiakkaan tunnistaminen erilaisissa palvelutilanteissa. Tämä tukisi potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä helpottaisi arjen prosesseja. Kenties myös vaikkapa palvelusetelit voitaisiin myöntää, säilyttää ja käyttää digilompakon kautta. Tämä vähentäisi hallinnollista työtä, parantaisi läpinäkyvyyttä ja helpottaisi asiakkaan asiointia. Digilompakkoon voitaisiin ehkä tuoda myös erilaisia edunsaajakortteja, kuten eläkeläiskortit ja vaikkapa kulttuuri-, museo- ja kirjastokortit. Kaikki yhdessä turvallisessa digitaalisessa lompakossa, aina mukana. Lisäksi digitaalinen identiteetti voisi mahdollistaa suostumusten ja valtuutusten hallinnan täysin uudella tavalla. Omaisten valtuudet sekä hoitoon ja tiedonjakoon liittyvät suostumukset olisivat varmistettuja ja todennettuja – tietoturvallinen näkökulma, joka luonnollisesti on erityisen merkittävää sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa. Entä myös ammattilaisten pätevyydet, oikeudet ja roolit, voitaisiinko myös ne todentaa digitaalisesti? Olisiko kätevää saada mm. koulutus- ja pätevyystodistukset sekä organisaatio- ja roolikohtaiset oikeudet helposti kännykkään? Aihe on vallan herkullinen ja saa ajatuksen laukkaamaan mahdollisuuksien ympärillä. Ideoiden tuotteistus vaatii kuitenkin tehokasta yhteiskehittämistä ja tahtoa yhdistää ja mukauttaa rajapintoja, jotta palvelujen sujuvuus ja asiakaslähtöisyys olisi turvattu. Mikä Istekin ILO-kehityskiihdyttämön rooli tässä kaikessa sitten on? ILO-kehityskiihdyttämö on perustettu nopeuttamaan toteutuskelpoisten ja selkeärajaisten ideoiden etenemistä pilotointiin ja tuotantoon. Digilompakko on tällaisesta ideasta erinomainen esimerkki. Kyse ei ole vain identiteetistä, vaan luottamuksesta, sujuvuudesta ja yhteen toimivista palveluista, jotka palvelevat sekä kansalaista että ammattilaista. Istekille tämä avaa mahdollisuuden rakentaa lompakon päälle käytännönläheisiä, vaikuttavia ratkaisuja hyvinvointialueille ja kunnille yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa. ILO-kehityskiihdyttämö Sote-ATK päivillä 25.-27.5. Helsingissä Tulevilla Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä tulemme pitämään ILO-kehityskiihdyttämön toiminnasta asiantuntijaesityksiä Istekin osastolla K5. Tule siis ideoimaan ja kuulemaan, miten Istekki voisi olla auttamassa juuri sinun ideaasi eteenpäin! Lisätietoja Sote-ATK 2026 -verkkosivultamme.

ILO-kehityskiihdyttämössä selvitetään digi-identiteetin mahdollisuuksia hyvinvointialueille ja kunnille Read More »