vastuullisuusraportointi

Tummansininen tausta, jonka päällä valkoisella teksti "Istekin kestävyysraportti 2023".

Istekin kestävyysraportti 2023 on julkaistu

Kestävyysraportti on ensimmäinen laatuaan. Tavoitteemme on tuottaa jatkossa EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD:n) mukaista kestävyysraportointia. CSRD:n varsinainen raportointivelvollisuus koskee Istekkiä vuodesta 2025 alkaen. ”Olemme ottaneet vastuullisuuden osaksi toimintaamme sekä arvonamme että osana strategiaamme. Vastuullinen kumppani -linjauksella olemme halunneet tuoda vastuulliset toimintatavat osaksi kaikkea toimintaamme. Kestävät liiketoimintatavat eivät siten ole meille pelkästään regulaation mukanaan tuoma asia, vaan haluamme aidosti tukea kestävää kehitystä tässä hetkessä sekä jättää jälkeemme elinkelpoisen ympäristön”, kertoo Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori. Lue Istekin kestävyysraportti 2023

Istekin kestävyysraportti 2023 on julkaistu Read More »

Istekin hiilijalanjälki 2022

Vuonna 2022 Istekin kokonaispäästöt olivat arviolta 25 406 tCO2e. Istekin selkeästi suurimmat päästöt syntyvät hankinnoista ja ostoista, joiden osuus on 74 % kokonaispäästöistä. Seuraavaksi suurimmat päästöt syntyvät myytyjen tuotteiden käytöstä ja kierrätyksestä.  Vuoden 2022 hiilijalanjälki on ensimmäinen arvio Istekin toiminnan aiheuttamista päästöistä, minkä vuoksi tuloksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että kehitämme laskentaa vuosi vuodelta tarkemmaksi. Tulokset ovat kuitenkin tarjonneet meille arvokasta tietoa, jonka avulla voimme kehittää toimintaamme päästöjen kannalta oleellisimmilla osa-alueilla.  Laskentaperusteet  Istekin hiilijalanjälki on laskettu vuoden 2022 osalta yhteistyössä Third Rock Oy:n kanssa. Laskenta kattaa organisaation koko arvoketjun, eli yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt (Scope 1), ostoenergiasta syntyvät epäsuorat päästöt (Scope 2), sekä kaikkien myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli epäsuorat päästöt (Scope 3).  Hiilijalanjälkilaskennassa hyödynnettiin standardia nimeltä Greenhouse Gas Protocol Corporate Standard. Laskentaan mukaan luettavat päästöt rajattiin koskemaan toiminnallista hallintaa, eli organisaation hallinnassa olevat vuokratut ja liisatut hyödykkeet lasketaan myös organisaation päästölähteiksi.  Laskennan kehityskohteet  Energian ja polttoaineiden, hankintojen, logistiikan ja matkustamisen päästöjen laskennassa käyttämässämme datassa on tiettyjä kehityskohteita tulevien vuosien laskennan osalta.  Esimerkiksi toimitilojemme energiankulutus on arvioitu pinta-alan perusteella eikä toteutuneen kulutuksen mukaan. Arviointi on toteutettu näin, koska vuokraamissamme toimitiloissa ei mitata sähkön- ja lämmönkulutusta toteutuneen kulutuksen mukaan eri toimistotilojen tasolla vaan esimerkiksi koko rakennuksen tasolla. Pyrimme vaikuttamaan sidosryhmiimme niin, että laskenta olisi mahdollista tarkemmalla tasolla ja mikäli tulevaisuudessa saamme vuokranantajiltamme tarkat kulutusluvut, pystymme kehittämään päästölaskentaamme sähkön- ja lämmönkulutuksen osalta tarkemmaksi.  Logistiikan päästöjen osalta emme saaneet vuoden 2022 kaikkea dataa kerättyä. Liikematkustamisen ajokilometrien määrää perustuu karkeaan arvioon ja julkisilla liikennevälineillä matkustamisen päästöt on arvioitu kustannusten perusteella. Työssäkäyntimatkustamisesta saatu data ei myöskään kuvaa koko totuutta johtuen työssäkäyntimatkustuskyselyn toteutustavasta. Nämä puutteet ovat meille hyviä kehityskohteita tulevia laskelmia ajatellen, jotta voimme arvioida tarkemmin hiilijalanjälkeämme.  Mistä organisaation hiilijalanjälkilaskenta muodostuu?  Hiilijalanjälkilaskennassa päästöt jaotellaan kolmen luokan (Scope) alle. Niiden avulla pystytään kuvaamaan ja erottelemaan mistä yrityksen hiilijalanjälki muodostuu.  Kuva: GHG Protocol’s Technical Guidance for Calculating Scope 3 Emissions, sivu 6. Scope 1: Suorat päästöt  Laskentaan kuuluvat suorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen omasta toiminnasta ja sen kontrolloitavista lähteistä. Näihin päästölähteisiin kuuluvat esimerkiksi oma energiantuotanto, kiinteistöt ja ajoneuvot.  Scope 2: Ostoenergian päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen ostamasta energiantuotannosta syntyvät epäsuorat päästöt. Näihin päästölähteisiin kuuluvat omaan käyttöön ostetun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat päästöt.  Scope 3: Epäsuorat päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt. Nämä päästöt syntyvät osana yrityksen toimintaa, mutta ne ovat peräisin asioista, joita yritys ei itse omista tai kontrolloi. Tällaisia päästölähteitä voivat olla siis esimerkiksi yrityksen ostamien tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Tämän vuoksi Scope 3 päästöjen laskeminen on vaikeampaa kuin Scope 1 ja Scope 2 päästöjen laskeminen. Scope 3 osalta päästölähteet voidaan jakaa arvoketjun mukaan ennen raportoitavaa organisaatiota aiheutuviin ja raportoitavan organisaation jälkeen aiheutuviin päästölähteisiin. Yhteensä päästölähdekategorioita on 15.  Istekin hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu seuraavat Scope 3 päästökategoriat:  Ostot ja hankinnat  Tuotantohyödykkeet  Energiatuotannon elinkaarivaikutukset  Saapuva logistiikka  Jätehuolto  Liikematkustaminen  Työssäkäyntimatkustaminen  Lähtevä logistiikka  Vuokratut tuotteet ja laitteet  Lue lisää Greenhouse Gas Protocol Corporate Standardista. 

Istekin hiilijalanjälki 2022 Read More »

Kuvituskuva vastuullisuudesta.

Istekki aloittaa vastuullisuusraportoinnin

Kestävän liiketoiminnan edistäminen on tärkeää myös meille Istekillä. Aloitamme säännöllisen ja suunnitelmallisen vastuullisuusraportoinnin vuodesta 2023. Vastuullisuusraportointi tarjoaa sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja viranomaisille, tärkeää tietoa yrityksen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Raportointi kytkeytyy vastuullisuudelle tuttujen teemojen ympärille – ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnollisen vastuun näkökulmista Sääntely vastuullisuuden saralla lisääntyy ja CSRD eli yritysvastuudirektiivi tekee tuloaan. Raportointivelvoite tulee koskettamaan aiempaa suurempaa joukkoa myös suomalaisia yrityksiä ja direktiivi on yksi osa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2050 ja Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen ilmastolaissa vuoden 2035. Istekki on lähtenyt edistämään vastuullisuustyötä vuoden 2022 alussa. Työ on edennyt vastuullisuuteen sitoutumisesta, alkukartoituksen, sidosryhmäkyselyn, olennaisuusanalyysin sekä tavoite ja mittari asetannan kautta raportoitavien seikkojen tunnistamiseen. Tavoitteenamme on toteuttaa ensimmäinen CSRD:n vaatimuksia mukaileva vastuullisuusraportti vuodelta 2023 vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Näin saamme arvokasta oppia ja harjoitusta tulevia vuosia varten.​​​​​​​ Raportointia tärkeämpää on kuitenkin ne ihan konkreettiset arjen teot, sillä niistähän me raportoimme. Ilmastonmuutos vaatii toimenpiteitä nyt heti – meiltä kaikilta.

Istekki aloittaa vastuullisuusraportoinnin Read More »