Yleinen

Kuvituskuva. Tummansininen tausta jonka päällä on vaaleampaa turkoosinsinistä verkkoa joka kuvaa tekoälyä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa yhteinen potilastietojärjestelmä käyttöön

Hyvinvointialueilla on useita eri potilastietojärjestelmiä, joita yhdenmukaistetaan parhaillaan. Istekillä on vahva rooli monen järjestelmän yhdenmukaistamisessa omistaja-asiakkaillemme. Päällekkäisistä järjestelmistä luopuminen parantaa tiedonkulkua ja säästää kustannuksia. Yhteinen potilastietojärjestelmä parantaa myös potilasturvallisuutta ja tukee hoidon jatkuvuutta, kun potilastiedot löytyvät  jatkossa yhdestä paikasta. Lue lisää, kuinka Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät nyt perusterveydenhuollossa yhteistä potilastietojärjestelmää.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa yhteinen potilastietojärjestelmä käyttöön Read More »

Kuvituskuva jossa on läppäri, kuulokkeet ja asiakaspalvelua kuvaavia ikoneita.

Yhteistyöllä oikea ratkaisu asiakkaan tarpeisiin – asiakaspalveluratkaisun kartoitus Kuopion Vedelle

Kuopion Veden asiakaspalvelutiimillä oli arjen haaste: työssä oli käytössä useita eri tietojärjestelmiä, ja tiedon etsiminen vaati siirtymistä järjestelmästä toiseen. Tämä toi mukanaan haasteita ja hidasti päivittäistä tekemistä, sillä tieto oli hajallaan eri paikoissa. Asiakaspalvelun kehittämisen tueksi tarvittiin selkeä kokonaiskuva nykytilasta ja ratkaisu, joka yhdistäisi eri palvelukanavat ja mahdollistaisi tiedon tehokkaan hyödyntämisen. ”Meille oli tärkeää, että saimme ulkopuolisen asiantuntijan tuen ja selkeän mallin, jonka avulla pystyimme tekemään oikean valinnan. Yhteistyö oli sujuvaa ja koimme, että meidän tarpeemme ja näkemyksemme otettiin aidosti huomioon,” kertoo Kuopion Veden asiakaspalvelupäällikkö. Ratkaisu – yhteistyön voima ja asiantuntijuus Kuopion Veden asiakaspalveluratkaisun kartoitus -projektissa toteutettiin nimensä mukaisesti kartoitus, jossa analysoitiin asiakaspalvelun työskentelytavat, tietojärjestelmät ja tiedontarpeet. Järjestimme yhteistyössä Kuopion Veden kanssa työpajoja, joissa tunnistettiin keskeiset haasteet ja määriteltiin tavoitteet. Tuloksena syntyivät arkkitehtuurin kuvaukset, eli selkeä visio, tavoitteet, ratkaisusuunnitelma sekä vaatimusmäärittely hankintaa varten. Projektin aikana tuotettiin myös materiaalia, joka tuki sekä toimittajavalintaa että tulevaa kehitystyötä. Yhteistyö oli tiivistä ja vuorovaikutteista: asiakkaan näkemykset ja tarpeet ohjasivat ratkaisun muotoilua. Hankintaa erityisesti tukenut vaihe oli toimittajavertailu, jonka avulla projektitiimi pystyi arvioimaan sekä toimittajia että eri ratkaisuvaihtoehtoja objektiivisesti ja täsmällisesti. Tämä auttoi asiakasta tekemään perustellun ja onnistuneen valinnan. Hyödyt ja tulokset Asiakas sai selkeän ja konkreettisen mallin asiakaspalvelun tietojärjestelmälle sekä tiekartan jatkokehittämiselle. Hankintaprosessi helpottui, kun vaatimukset ja tavoitteet oli määritelty yhdessä. Toiminnan kehittäminen perustuu nyt yhteiseen ymmärrykseen ja läpinäkyvään tietoon. Projektin tuotokset tukevat jatkossa myös integraatioiden ja uusien palveluiden käyttöönottoa. Toimittajavertailu toi asiakkaalle varmuutta ja säästi aikaa: oikea ratkaisu löytyi nopeasti ja perustellusti. Ratkaisu on otettu käyttöön, ja ensimmäiset kokemukset ovat olleet myönteisiä. Jatkossa kehitystyötä jatketaan valitun toimittajan kanssa vaiheittain, erityisesti integraatioiden ja asiakaspalvelun prosessien osalta. Kokonaisarvio projektin tuotoksista Projektin kokonaisuus oli Kuopion Veden mukaan onnistunut. Työ eteni vaiheittain, ja jokainen osa-alue – nykytilan kartoitus, tavoitteiden määrittely, vaatimusten keruu, arkkitehtuurin mallinnus, toimittajavertailu ja tiekartta – vietiin loppuun asti. Projektin asiantuntijatyö oli laadukasta ja täsmällistä: asiat toteutettiin vaiheittain, työpajat fasilitoitiin ammattimaisesti ja dokumentaatio oli selkeää sekä helposti hyödynnettävää. ”Alussa kutsuimme toimittajia esittelemään ratkaisujaan. Huomasimme pian, että emme pystyneet hahmottamaan ratkaisujen eroja ja ominaisuuksia. Tarvitsimme asiantuntijan apua, jotta saisimme selkeän määrittelyn ja pystyisimme tekemään perustellun valinnan.  Tämä projekti toi juuri sen,” kommentoi Kuopion Veden talouspäällikkö. Kokonaisuus toteutettiin johdonmukaisesti ja aikataulussa. Tämä toi Kuopion Vedelle luottamusta ja varmuutta koko prosessin ajan.  Projektin tulokset muodostavat vahvan perustan asiakaspalvelun kehittämiselle ja tuleville kehitystoimenpiteille. Asiakaspalveluratkaisun kartoitus osoittaa, miten asiantunteva yhteistyö, täsmällinen suunnittelu ja laadukas dokumentaatio auttavat pääsemään eteenpäin kehittämisessä sekä löytämään juuri oikean ratkaisun tarpeisiisi.

Yhteistyöllä oikea ratkaisu asiakkaan tarpeisiin – asiakaspalveluratkaisun kartoitus Kuopion Vedelle Read More »

Kuvituskuva Istekki

Istekin innovaatio- ja kehitystoiminnan tilannekuva

Suuntana ekosysteeminen ja ketterä kehittäminen    Vuosi 2026 käynnistyi vauhdikkaasti: käynnistimme strategisen avainmuutoksen, jossa siirrymme yksittäisistä, tapauskohtaisista kumppanuuksista kohti pitkäjänteistä ekosysteemiyhteistyötä. Näin vahvistamme kykyämme synnyttää uusia palveluja ja kehitämme ratkaisuja ketterästi ja kekseliäästi asiakkaidemme todellisiin tarpeisiin.  Osana ekosysteemiyhteistyötä päätimme lähteä mukaan Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen Suomen Akatemian lippulaivahankkeisiin. Tavoitteena on tutkia tulevaisuuden sote-järjestelmän kehittämistä, digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. Mikäli Suomen Akatemia rahoittaa lippulaivat, toiminta käynnistyy vuoden 2027 alussa.  Haemme myös konkreettisia ideoita palvelujemme kehittämiseen ja asiakkaidemme toiminnan uudistamisen tueksi. Teimme mm. tietoliikenneteemaisen tutkimusmatkan Ouluun ja perehdyimme Nokian tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä Oulun yliopiston langattomien teknologioiden tutkimukseen.  Yhteiskehittäminen laajenee ja muuttuu entistä systemaattisemmaksi. Vuonna 2026 vakiinnutamme Istekin ILO-kehityskiihdyttämön ja AI Lab -toiminnan, viemme uusia ratkaisuja piloteiksi ja vahvistamme vaikuttavuusperusteista kehittämistä.  Innovatiivisuus ja uudet ratkaisut: ILO ja AI Laboratorio    Kehittäjäverkostomme kokoaa yhteen asiakkaidemme ja kumppaneidemme osaajat. Ideoita syntyy arjen pienistä parannuksista aina teknologiaa hyödyntäviin läpimurtoihin. Kiihdytämme yhteiskehittämistä ILO-kehityskiihdyttämön ja AI Lab -tekoälylaboratorion kautta – ja toivotamme uudet osallistujat tervetulleiksi mukaan verkostoon. Kehittäjäverkoston tavoitteena on pitää yhteyttä, kuulla ja ymmärtää sidosryhmiä sekä innovoida uusia ideoita pilotointiin.  Uusilla toimintamalleilla asiakkaat saavat ideat nopeammin kokeiluun ja käyttöön: lyhennämme matkaa ideasta pilotointiin, opimme nopeasti ja pienennämme epäonnistuneiden investointien riskiä. Tavoitteemme on selkeä – vauhdittaa polkua pilotista tuotantoon ja tuottaa arvoa käyttäjille.  ILO kehityskiihdyttämö buustaa ideat uusiksi palveluiksi  ILO-kehityskiihdyttämössä asiakaslähtöinen ideointi on kasvanut merkittävästi. Johdamme asiakkaidemme strategioista kehitysteemoja, joiden ympärillä toteutamme ideointisprinttejä ja viemme lupaavimmat ideat nopeasti eteenpäin. Vuoden alussa syntyneistä ideoista ensimmäinen, ”Digitaalinen identiteetti”, on jo edennyt pilotointiin.  AI Lab edistää tekoälyn hyödyntämistä   AI Labissa tunnistamme ja jalostamme tekoälyideoita, jotka vastaavat asiakkaidemme arjen tarpeisiin. Maaliskuussa järjestimme tekoälyaiheisen asiakaspaneelin (Pohde, Pirha ja PSHVA), jossa keskustelimme kehityksestä ja käyttöönoton edellytyksistä. Taustalla hyödynnetään Istekin tilaamaa tutkimusta ”Tekoäly suomalaisessa sote-järjestelmässä ja sen tutkimuksessa”, jonka tulokset julkaistaan verkostollemme huhtikuussa.   Paneelin jälkeisessä työpajassa tunnistimme yhteiskehittämisen kohteita, joita edistämme tiiviissä yhteistyössä. Lisäksi olemme liittyneet AI Finland -verkostoon ja rakennamme AI Actin mukaista laatujärjestelmää, jotta luomme valmiudet tekoälyratkaisujen jakeluun ja valmistamiseen.  Uudet palvelumme tuottavat vaikuttavuutta asiakkaiden toiminnassa    Varmistamme kehitystyön mitattavan hyödyn vaikuttavuuskorteilla ja tuemme investointipäätöksiä digitaalisen muutoksen vaikuttavuusmallilla (DIVA). Näin ohjaamme tekemistä ennakoivasti ja keskitymme ratkaisuihin, joilla on todellinen vaikutus palveluihin ja arkeen. Uudet palvelut, kuten mobiilikirjaaminen ja keskitetty viestintäpalvelu (Viima), tehostavat asiakkaidemme arkea ja mahdollistavat vaikuttavuuden todentamisen aidoissa käyttöympäristöissä.   Lisäksi laajennamme tarjontaa muun muassa Google-palveluilla, Contact Center -ratkaisulla, puhepalvelualustalla ja häiriöttömän sähkönsyötön ratkaisulla ja kehitämme etäpalveluja (esim. etämittaus ja etädialyysi) sekä sähköistä asiointia (esim. omalääkäripalvelu).  Kehityssalkku 2026: investoinnit tulevaisuuteen   Kehityspanostuksemme TKI-toimintaan vuonna 2026 ovat merkittävät. Investoimme uusiin palveluihin, nykyisten palvelujen kehittämiseen sekä sisäisten kyvykkyyksien vahvistamiseen. Kehityssalkussamme on 50 aktiivista projektia, ja painopiste on uusissa palveluissa sekä toiminnan modernisoinnissa.  Vuosi 2026 antaa erinomaiset edellytykset kehittää yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Tiivistämme dialogia, nopeutamme käyttöönottoja ja tuotamme selkeät mittarit vaikuttavuuden seurantaan. Asiakkaille tämä näkyy konkreettisina uusina ja parannettuina palveluina sekä testattuina ratkaisuina ennen laajaa käyttöönottoa. 

Istekin innovaatio- ja kehitystoiminnan tilannekuva Read More »

Kuvituskuva, joka kuvaa verkkoa. Tummansininen tausta ja kirkkaamman sininen verkosto-grafiikka.

Oma runkoverkko turvaa kriittiset palvelut

Julkisen sektorin tietoliikenne ei ole vain tekniikkaa. Hyvinvointialueilla, kunnissa ja terveydenhuollossa se on osa arjen toimintakykyä, jonka on kestettävä myös häiriöitä ja poikkeusoloja. – Dedikoitu, suljettu ja 24/7 omassa hallinnassa oleva tietoliikenneverkko vahvistaa julkisen sektorin toimintavarmuutta, kyberturvallisuutta ja digitaalista suvereniteettia. Kun palvelujen toimivuus riippuu yhä enemmän datasta ja digitaalisista järjestelmistä, verkosta tulee osa kokonaisturvallisuutta, muistuttaa Istekki Oy:n digiturvapalvelut-liiketoimintayksikön johtaja Jenni Siermala. Kunta- ja sotesektorilla pitkät toimitusketjut tekevät kokonaisuudesta helposti haavoittuvan. Mitä monimutkaisemmiksi arkkitehtuuri ja toimittajaverkosto kasvavat, sitä vaikeammaksi häiriöistä toipuminen käy. – Verkon laatu näkyy suoraan käyttäjäkokemuksessa ja työn sujuvuudessa. Jos potilastietojärjestelmissä ja kirjaamisessa on viivettä, se kuormittaa henkilöstöä, hidastaa työtä ja lisää virheriskiä. Samalla se kasvattaa terveydenhuollon ammattilaisten kokemaa teknostressiä, Siermala huomauttaa. Yhtenäinen infrastruktuuri tuo suvereniteettia ja mittakaavaetuja Palvelun toimivuuden lisäksi olennaista on se, kuka verkkoa hallitsee ja kenellä on pääsy dataan.– Istekin palvelut on rakennettu turvaamaan asiakkaiden kriittinen toiminta ja sen jatkuvuus. Verkon keskeiset osat, kuten IP-avaruudet, reititykset ja ydintoiminnot, ovat omassa hallinnassa. Verkossa ei ole kuluttajaliikennettä, järjestelmiä voidaan ajaa Istekin datakeskuksista paikkakuntariippumattomasti ja viiveet on pystytty minimoimaan, sanoo Istekki Oy:n infrastruktuuripalvelut-liiketoimintayksikön johtaja Reijo Kontkanen. Istekki tarjoaa palveluja yhden luukun periaatteella, mikä tuo mittakaavaetuja ja kustannussäästöjä. Yhteiset kilpailutukset, valmiit turvalliset yhteydet ja keskitetty osaaminen keventävät asiakkaiden omaa toimittajahallintaa ja helpottavat varautumista. Samalla julkinen sektori saa käyttöönsä ratkaisuja, joissa jatkuvuus ja turvallisuus asetetaan lyhyen aikavälin osaoptimoinnin edelle. Dedikoidun runkoverkon merkitys julkiselle sektorille tiivistyy kolmeen asiaan: se vahvistaa toimintavarmuutta, tukee kyberturvallisuutta ja lisää digitaalista suvereniteettia. Näin kriittiset julkiset palvelut voidaan pitää toiminnassa myös poikkeusoloissa. KirjoittajaKati Halonen, toimitus@mediplanet.com

Oma runkoverkko turvaa kriittiset palvelut Read More »

Kuvituskuva, joka kuvaa verkkoa. Tummansininen tausta ja kirkkaamman sininen verkosto-grafiikka.

Kehitämme runkoverkkoamme ja panostamme uusiin yhteysteknologioihin

Istekillä tietoliikenne on keskeinen osa Infrastruktuuripalveluiden kokonaisuutta. Tuotamme valtakunnallisesti asiakkaillemme laadukkaita tietoliikennepalveluja, jotka muodostavat perustan monille muille tuottamillemme palveluille. Palvelumme tukeutuvat vahvasti ylläpitämäämme runkoverkkoon, joka on tarkoitettu täysin Istekin ja omistaja-asiakkaidemme käyttöön. Verkkomme on kasvanut viime vuosina merkittävästi: valvonnassa olevien laitteiden – kuten reitittimien, kytkimien ja tukiasemien – määrä on noussut noin 21 000 laitteeseen. Kasvu kuvastaa toimintamme laajentumista ja verkon keskeistä roolia palvelutuotannossamme.   Panostamme viivekriittisiin ja haastaviin kohteisiin Kehitämme jatkuvasti ratkaisuja, joilla vastaamme asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Yhtenä kehityssuuntana ovat lyhyen viiveen mobiilidataliittymät. Tällä teknologialla pystymme pienentämään yhteysviiveitä, mikä mahdollistaa joustavien mobiiliyhteyksien hyödyntämisen viivekriittisissä palveluissa. Olemme myös testanneet ja tuotteistaneet satelliittiteknologiaan perustuvan toimipisteliittymän. Ratkaisu soveltuu erityisesti maantieteellisesti haastaviin kohteisiin ja tukee osaltaan huoltovarmuutta. Lisää läpinäkyvyyttä asiakkaillemme Olemme päättäneet toteuttaa asiakasraportointiportaalin, jonka tarkoituksena on tarjota asiakkaillemme selkeä ja ajantasainen näkymä heidän omaan verkkoympäristöönsä. Portaalin avulla vahvistamme läpinäkyvyyttä ja tuemme asiakkaitamme kokonaisuuden hallinnassa. Mittavia kilpailutuksia ja pitkäjänteistä kehittämistä Parhaillaan käynnissä on laajoja kilpailutuksia, joista työn alla ovat internet-kapasiteetin kilpailutus ja valtakunnallinen toimipisteliittymien kilpailutus. Erityisesti toimipisteliittymien kilpailutus on hankinta-arvoltaan merkittävä kokonaisuus. Samalla kirkastamme visiotamme tuleville vuosille. Näkemyksemme mukaan verkkoympäristömme tulee sisältämään entistä laajemmin automaatiota ja tekoälyä. Kehityssuunta vie kohti yhä älykkäämpää ja pitkälle automatisoitua, jopa autonomista verkkoympäristöä.  

Kehitämme runkoverkkoamme ja panostamme uusiin yhteysteknologioihin Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilö suorittaa tietokoneella ostoa.

Vuonna 2025 hankintamme mahdollistivat säästöjä, yhteistyötä ja parempia ratkaisuja asiakkaille

Vuosi 2025 oli Istekin hankinnoissa vahva. Panostimme markkinavuoropuheluun, vastuullisuuteen ja hankintojen kehittämiseen. Pystyimme tuottamaan konkreettisia hyötyjä asiakkaillemme kustannussäästöjen ja parempien ratkaisujen muodossa.  Merkittäviä säästöjä ja vaikuttavia kilpailutuksia  Vuoden aikana toteutimme 26 kilpailutusta, joiden yhteenlaskettu arvo oli 129,5 M€. Tarjouspyyntömme herättivät mielenkiintoa: yhtä tarjouspyyntöä kohti oli keskimäärin 28 tutustunutta. Saimme keskimäärin 2,7 tarjousta per kilpailutus. Tavoittelemme nousevaa tarjousten määrää, ja yhtenä tätä tavoitetta tukevana toimenpiteenä aloimme kerätä tarjouspyyntöön tutustuneilta palautetta tarjouspyynnöistämme.   Kilpailutukset toivat merkittäviä säästöjä asiakkaillemme. Esimerkiksi teleoperaattoripalveluiden kilpailutus toi arviolta noin 15 miljoonan euron säästöt hankinnassa mukana olleille omistaja-asiakkaille. Kilpailutuksessa saimme edullisemmat hinnat matkapuhelinliittymille, tietoliikenne- ja mobiilidatapalveluille.  Keskeisiä kilpailutuksia olivat lisäksi:  tehohoidon tietojärjestelmä, joka mahdollistaa turvallisen ja yhtenäisen tiedonhallinnan usean hyvinvointialueen välillä   Google-ekosysteemin lisenssit ja asiantuntijapalvelut, joiden kautta asiakkaat voivat hyödyntää kustannustehokkaita vaihtoehtoisia ratkaisuja   Ostomme toimittajilta olivat 157,6 M€, mikä vastasi 60 % yhtiön liikevaihdosta. Voimassa olevia hankintasopimuksia oli 1 611, ja toimittajarekisterissä oli vuoden lopussa 1 608 toimittajaa.  Laatua ja vastuullisuutta hankintoihin  Panostimme vuoden aikana vahvasti markkinavuoropuheluun. Lähes kaikissa kilpailutuksissa käytiin aktiivista keskustelua toimittajien kanssa jo ennen tarjouspyyntöjen julkaisemista. Tämä parantaa hankintojen laatua ja varmistaa, että ratkaisut vastaavat aidosti asiakkaiden tarpeisiin.  Vastuullisuus oli keskeinen osa hankintojamme. Sisällytimme vastuullisuusvaatimukset ja eettiset periaatteet kaikkiin kilpailutuksiin osana normaalia toimintaa. Tavoitteena on varmistaa, että hankinnat tukevat kestävää kehitystä ja läpinäkyvää toimintaa koko toimitusketjussa.  Hankintojen kehittäminen tukee asiakkaita myös tulevaisuudessa  Vuoden aikana kehitimme hankintatoimintaa systemaattisesti. Kartoitimme alkuvuodesta hankintatoimemme kypsyysastetta Hanselin Hankintatutkan avulla. Tulosten valossa kypsyysaste oli kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla. Vahvimmiksi osa-alueiksi nousivat toimittajayhteistyö, sopimushallinta ja hankintatoimen johtaminen. Kehittämiskohteistamme olivat innovatiivinen hankintatoimi, hankintasuunnittelu ja hankinnasta maksuun -prosessi.    Otimme vuoden alusta käyttöön uudistetun hankintakategoriajaon, mikä parantaa läpinäkyvyyttä ja tukee entistä paremmin asiakkaiden tarpeiden ennakointia. Uudet kategoriat ovat: Tietojärjestelmät, Asiantuntijapalvelut, Infrastruktuuripalvelut, Data-, digi- ja turvallisuusliiketoiminta, Loppukäyttäjälaitteet ja -palvelut, Lääkintäteknologia ja Muut hankinnat.  Avoimuutta ja vuoropuhelua markkinoiden kanssa  Julkaisemme tulevia kilpailutuksia aktiivisesti Hilman hankintakalenterissa. Kilpailutussuunnitelmat antavat yrityksille mahdollisuuden valmistautua tuleviin kilpailutuksiin hyvissä ajoin ennen ennakko- tai hankintailmoituksen julkaisemista. Lisäksi järjestimme vuoden aikana kuusi palvelu- ja hankintawebinaareja asiakkaille ja toimittajille ajankohtaisista hankinta-aiheista.  Tavoitteenamme on lisätä avoimuutta, kehittää yhteistyötä ja varmistaa, että markkinat pystyvät tarjoamaan parhaat mahdolliset ratkaisut julkiselle sektorille.  Yhteistyöllä enemmän hyötyä koko julkiselle sektorille  Istekki on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa yhteistyössä, jossa kehitetään julkisia ICT-hankintoja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.  Osallistumme muun muassa ICT-kohtaamoon, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään hankintoja yhdessä markkinan kanssa ja Lyhty-yhteistyöverkostoon, jonka tavoitteena on ohjelmistolisenssien kustannusten hillitseminen ja säästöjen mahdollistaminen koko julkiselle hallinnolle   Yhteistyön kautta saavutetaan mittakaavaetuja, parempaa osaamisen jakamista ja vaikuttavampia ratkaisuja asiakkaille.

Vuonna 2025 hankintamme mahdollistivat säästöjä, yhteistyötä ja parempia ratkaisuja asiakkaille Read More »

Istekin hiilijalanjälki 2025

Hiilijalanjäljen laskenta on tehty vuodesta 2022 lähtien ja se kattaa kaikki toimintamme kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2025 Istekin hiilijalanjälki oli 27 345 tCO2-ekv. Selkeästi suurimmat päästöt syntyvät Scope 3 kategoriaan kuuluvista hankinnoista ja ostoista (~ 80 %) sekä myytyjen tuotteiden käytöstä ja kierrätyksestä (lähes 15 %). Energiankulutus on merkittävä osa hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutustamme. Käyttämämme sähkö on pääsääntöisesti peräisin uusiutuvista energialähteistä, minkä seurauksena Scope 2 päästöt ovat vähentyneet 66 % vuoteen 2023 verrattuna. Laskentaperusteet Hiilijalanjäljen laskennassa hyödynnämme Greenhouse Gas Protocol -standardia. Hiilijalanjälkilaskenta kattaa organisaation koko arvoketjun: yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt (Scope 1), ostoenergiasta syntyvät epäsuorat päästöt (Scope 2), sekä myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli epäsuorat päästöt (Scope 3). Laskentaan mukaan luettavat päästöt on rajattu koskemaan toiminnallista hallintaa, eli organisaation hallinnassa olevat vuokratut ja liisatut hyödykkeet on laskettu organisaation päästölähteiksi. Kehitämme edelleen osaamistamme, parannamme datan kattavuutta ja luotettavuutta päästölaskennan tarkentamiseksi. Mistä organisaation hiilijalanjälkilaskenta muodostuu?  Hiilijalanjälkilaskennassa päästöt jaotellaan kolmen luokan (Scope) alle. Niiden avulla pystytään kuvaamaan ja erottelemaan mistä yrityksen hiilijalanjälki muodostuu.  Scope 1: Suorat päästöt  Laskentaan kuuluvat suorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen omasta toiminnasta ja sen kontrolloitavista lähteistä. Näihin päästölähteisiin kuuluvat esimerkiksi oma energiantuotanto, kiinteistöt ja ajoneuvot.  Scope 2: Ostoenergian päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen ostamasta energiantuotannosta syntyvät epäsuorat päästöt. Näihin päästölähteisiin kuuluvat omaan käyttöön ostetun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat päästöt.  Scope 3: Epäsuorat päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt. Nämä päästöt syntyvät osana yrityksen toimintaa, mutta ne ovat peräisin asioista, joita yritys ei itse omista tai kontrolloi. Tällaisia päästölähteitä voivat olla siis esimerkiksi yrityksen ostamien tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Tämän vuoksi Scope 3 päästöjen laskeminen on vaikeampaa kuin Scope 1 ja Scope 2 päästöjen laskeminen. Scope 3 osalta päästölähteet voidaan jakaa arvoketjun mukaan ennen raportoitavaa organisaatiota aiheutuviin ja raportoitavan organisaation jälkeen aiheutuviin päästölähteisiin. Yhteensä päästölähdekategorioita on 15.  Istekin hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu seuraavat Scope 3 päästökategoriat:  Ostot ja hankinnat  Tuotantohyödykkeet  Energiatuotannon elinkaarivaikutukset  Saapuva logistiikka  Jätehuolto  Liikematkustaminen  Työssäkäyntimatkustaminen  Lähtevä logistiikka  Vuokratut tuotteet ja laitteet  Lue lisää Greenhouse Gas Protocol Corporate Standardista.

Istekin hiilijalanjälki 2025 Read More »

Kuvituskuva, jossa henkilön kädet näkyvät läppärin näppäimistön päällä kirjoittamassa.

Istekki on mukana Lyhty-verkostossa

Julkisen hallinnon lisenssienhallinnan yhteistyöverkosto Lyhty aloitti työnsä 1.10.2025. Verkoston tavoitteena on saavuttaa suoria kustannussäästöjä ja tehostaa ohjelmistolisenssienhallintaa julkisen hallinnon organisaatioissa. Yhteistyön koordinaattorina toimii Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja verkostossa on mukana iso joukko julkisia toimijoita kuten valtion organisaatiota, kuntia, kaupunkeja, hyvinvointialueita ja korkeakouluja. Lyhty-verkostosta kerrotaan, että ”suurimpien teknologiatoimijoiden kanssa tarvitaan jatkuvaa neuvotteluyhteyttä ja sopimusten seurantaa. Lyhty-yhteistyöverkosto hyödyntää julkisen hallinnon yhteistä volyymia neuvotteluvoimana, edistää kilpailua ICT-markkinoilla ja vahvistaa Suomen teknologista asemaa. Päätavoitteena on saavuttaa merkittäviä säästöjä.” ”Istekin rooli Lyhty-verkostossa on ollut aloitteellinen. Olemme olleet mukana rakentamassa uusia ratkaisuja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Käynnistimme yhteistyön alussa keskusteluja, jotka johtivat laajempaan yhteiseen kehittämiseen. toimimme jatkossakin verkostossa aktiivisena kehittäjänä ja yhteistyön rakentajana,” kertoo Istekin strateginen neuvonantaja Juha Tukiainen. Lyhty-verkosto järjestää kevään aikana useita mielenkiintoisia webinaareja, joiden aiheina ovat HUSin Microsoft-neuvottelut, nykytilakartoituksen tulokset ja Keusoten Google-vaihdos Webinaarien aikataulut: – Case HUS: Voiko Microsoftin kanssa neuvotella? Keskiviikkona 11.3.2026 klo 13–14 Tässä webinaarissa syvennymme Microsoft lisenssien kustannusten hallintaan sote toimijoiden näkökulmasta. Vieraana on HUSin tietojärjestelmäpäällikkö Altti Salomäki, joka toimii Pilvi- ja kapasiteettipalvelut yksikön päällikkönä ja on vetänyt HUSin Microsoft EA sopimusneuvotteluja. Ilmoittaudu webinaariin >> – Lyhty-verkoston jäsenkyselyn tulokset Kaksi samansisältöistä webinaaria, joissa käymme läpi jäsenorganisaatioille tehdyn nykytilakartoituksen tulokset ja löydökset. Torstaina 26.3. klo 14-16 Perjantaina 27.3. klo 12-14 Ilmoittaudu webinaariin >> – Keusote: matka Google päätökseen Maanantaina 13.4.2026 klo 12–13 Vieraana Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tieto- ja digijohtaja Antti Ylä Jarkko sekä ICT aluepäällikkö Saku Salonen. Webinaari tarjoaa konkreettisen katsauksen siihen, miten merkittävä järjestelmästrateginen muutos johdetaan sote organisaatiossa. Ilmoittaudu webinaariin >> Lue lisää Lyhty-yhteistyöverkostosta.

Istekki on mukana Lyhty-verkostossa Read More »

Kuvituskuva, jossa on lääkärin stetoskooppi ja terveydenhuoltoon viittaavia symboleja.

Kehitämme digipalvelua tukemaan Omalääkärimallia

Suomeen rakentuva Omalääkärimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja pitkäjänteistä hoitosuhdetta. Istekki vastaa muutokseen kehittämällä OmaLääkäri-digipalvelua, joka tukee hyvinvointialueita mallin käytännön toteutuksessa. Projektin Proof of Concept ja tuotteistaminen tapahtuu vuoden 2026 aikana Istekin sisäisenä kehityksenä. Palvelua kehitetään yhteistyössä Istekin kilpailuttaman etävastaanottokumppanin SAG Flowmedik Oy:n kanssa. OmaLääkäri -digipalvelun keskeiset ominaisuudet Omalääkäri-digipalvelu mahdollistaa sujuvan ja tietoturvallisen yhteydenpidon asiakkaan ja oman hoitotiimin välillä. Asiakas voi asioida chatin, viestien sekä video- ja puheluvastaanottojen kautta. Yhteydenotot voidaan kohdentaa suoraan omalääkärille tai -hoitajalle, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja vähentää tarpeetonta jonotusta. Digipalvelu tukee myös moniammatillista yhteistyötä. Ammattilaiset näkevät oman potilaslistansa yhdestä näkymästä, voivat konsultoida toisiaan ja jakaa tietoa turvallisesti. Palvelu integroidaan alueellisiin potilastietojärjestelmiin, kuten Omni360, jotta tieto liikkuu sujuvasti osana olemassa olevaa järjestelmäkokonaisuutta. Integraatiot mahdollistavat myös ajanvarausten tekemisen palvelussa ilman päällekkäisiä kalentereita. Palvelussa on mahdollista myös jakaa liitteitä ja lomakkeita hoitoon liittyen. Pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa yhteensopivuus Kanta-palvelut-kokonaisuuden kanssa, mukaan lukien mahdollinen rooli Kanta PHR -kanavana kansalaisen itse tuottamalle terveystiedolle. Kustannustehokkuutta ja skaalautuvuutta Ratkaisu rakennetaan moniasiakasmallisena SaaS-palveluna, mikä mahdollistaa useiden hyvinvointialueiden palvelemisen kustannustehokkaasti ja tietoturvallisesti. Uusien alueiden käyttöönotto tapahtuu konfiguroimalla, jolloin erillistä ohjelmistoversiota ei tarvitse rakentaa. OmaLääkäri-digipalvelun tavoitteena on luoda vahva digitaalinen perusta hoidon jatkuvuudelle tukien sekä ammattilaisten työtä, että asiakkaiden sujuvaa asiointia.

Kehitämme digipalvelua tukemaan Omalääkärimallia Read More »