hva

Istekin Softa 2030 -hanke on vauhdittanut hyvinvointialueiden tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja vähentänyt merkittävästi päällekkäisiä järjestelmiä. Hankkeessa kriittisten sote-järjestelmien määrä vähenee noin 93 prosenttia, ja konsolidointien arvioidaan tuovan yli 10 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt. Samalla sote-ICT-kokonaisuus on selkeytynyt ja luotu edellytyksiä toiminnallisille hyödyille, jotka tukevat ammattilaisten työtä ja potilasturvallisuutta.  ”Softa 2030 -hankkeessa on tunnistettu ja käynnistetty tarvittavat sote-tietojärjestelmä muutokset, joiden avulla toiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen on mahdollista. Mittavat muutoshankkeet ovat vaatineet tiivistä yhteistyötä toiminnan, tietohallintojen ja Istekin sekä useiden sovellustoimittajien kesken ja siitä suuri kiitos kaikille. Näiden muutosten jälkeen on yksinkertaisempaa lähteä kehittämään yhtenäisten järjestelmien toimintaa automaatiolla ja tekoälyllä,” kommentoi Istekin johtava konsultti Harri Kumpulainen. Lähtötilanne: liikaa järjestelmiä ja päällekkäisyyksiä Hankeideaa esiteltiin ensimmäisen kerran kesällä 2021. Tuolloin Istekillä oli tuotannossa ja hallinnassa yhteensä noin 2 600 erilaista tietojärjestelmää. Näistä arviolta noin 1 000 järjestelmää palveli samaa käyttötarkoitusta, mutta eri sopimuksilla ja eri versioina. Myös asiakkaiden omissa ympäristöissä tunnistettiin runsaasti vastaavia päällekkäisyyksiä. Järjestelmäkentän hajanaisuus aiheutti merkittäviä kustannuksia, vaikeutti kehittämistä ja lisäsi integraatioiden määrää. Hyvinvointialueiden käynnistyessä järjestelmiä ja rajapintoja oli liikaa, ja kokonaisuus oli vaikeasti hallittava. Konsolidointimalli ja laaja yhteistyö Softa 2030 -hankkeessa luotiin konsolidointimalli, jonka avulla Istekki ja sen asiakkaat voivat yhdessä yhtenäistää tietojärjestelmiä hallitusti. Toteutuksessa huomioitiin muun muassa voimassa olevat sopimukset, teknologia- ja kyberturvallisuustrendit, asiakkaiden taloudellinen tilanne ja käytettävissä olevat resurssit. Kartoitus- ja analysointivaiheessa selvitettiin järjestelmien sopimukset, elinkaaret, kustannukset ja integraatiot. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja järjestelmätoimittajien kanssa, ja hyödynnettiin myös aiemmin tehtyjä hyvinvointialueiden tietojärjestelmäselvityksiä. Merkittäviä tuloksia ja säästöjä Hankkeen aikana on käynnistetty ja toteutettu useita merkittäviä konsolidointeja. Kriittisten sote-järjestelmien määrä vähenee 134:stä 9:ään, mikä tarkoittaa noin 93 prosentin vähennystä. Hankkeessa on arvioitu, että hyvinvointialueen toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen järjestelmämäärä on keskimäärin noin 400–500 järjestelmää. Konsolidointien arvioidut vuosittaiset säästöt ovat tällä hetkellä yli 10 miljoonaa euroa käyttökustannuksista ja säästöjä tulee myös päällekkäisten järjestelmien kehittämiskustannusten vähenemisestä. Lopullinen kustannusvaikutus selviää vasta projektien valmistuessa. Hyödyt näkyvät myös toiminnassa ja potilasturvallisuudessa ”Tietojärjestelmäkentän selkeyttämisellä tavoitellaan välillisesti toiminnallisia hyötyjä kustannustehokkuuden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkuuden, potilasturvallisuuden, kokonaisvaltaisen hoidon parantamisella. Potilastietojärjestelmien määrän vähentäminen helpottaa potilastiedon vaihtoa ja parantaa potilastiedon eheyttä. Yhtenäistettyjen järjestelmien avulla on mahdollista automatisoida ja tehostaa hoitoprosesseja sekä vähentää virheitä. Tuloksena on tiedon nopeampi saatavuus sekä tietoturvan ja tietosuojan hallittavuus, joka parantaa potilasturvallisuutta. Lisäksi tietojärjestelmäresurssien parempi hallinta tehostaa henkilöstön ja laitteiden optimaalista käyttöä. Iso kiitos Softa 2030 -hankkeeseen osallistuneille,” kertoo Istekin johtava konsultti Auli Viitanen. Järjestelmämuutokset koskettavat arviolta noin 35 000 sote-ammattilaista ja noin 700 000 hyvinvointialueiden asukasta.   Softa 2030 pähkinänkuoressa Tavoite: Yksi tietojärjestelmä yhteen käyttötarkoitukseen – vähemmän päällekkäisyyksiä, parempi hallittavuus ja kustannustehokkuus. Lähtötilanne: Noin 2 600 tietojärjestelmää, joista arviolta 1 000 päällekkäisiä, sekä tuhansia integraatioita. Toimenpiteet: Järjestelmien kartoitus, analysointi ja konsolidointi tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Tulokset: Kriittisten sote-järjestelmien 134:stä 9:ään, mikä tarkoittaa noin 93 prosentin vähennystä. Vaikuttavuus: Arvioidut säästöt yli 10 M€ vuodessa käyttömenoista. Tämän lisäksi säästöjä tulee myös päällekkäisten järjestelmien kehittämisen kustannusten vähenemisestä. Hyödyt: Selkeämmät hoitoprosessit, parempi potilasturvallisuus, helpompi integraatio tiedolla johtamiseen ja sähköiseen asiointiin sekä parempi huoltovarmuus.