2.7.2026

Nyt, kun SOTE ATK -päivistä on kulunut hetki ja on ollut aikaa pysähtyä päivien esityksiin ja muistiinpanoihin, mieleeni nousi ajatus, joka tuntui kulkevan monen puheenvuoron ja keskustelun taustalla: mihin ihmisen aikaa, harkintaa ja viisautta tulevaisuuden sotessa tarvitaan eniten? Sotessa puhutaan nyt paljon digipalveluista, automaatiosta, tekoälystä, robotiikasta, tiedolla johtamisesta ja uusista teknologioista. Ehkä meidän pitäisi kääntää katse näistä kysymyksistä siihen, mitä niillä yritetään saavuttaa. Aikaa?Huomiota?Työrauhaa?Parempaa harkintaa?Tilaa kohtaamiselle?Kykyä nähdä kokonaisuuksia? Automaatio voi vapauttaa aikaa, mutta mihin? Meri Utriainen ja Johanna Pakarinen kuvasivat esityksessään Mitä potilasvirtoja voidaan automatisoida erikoissairaanhoidossa? HUSin rintasyöpäseurannan automaatiopohjaista hallinnointiratkaisua. Tavoitteena oli, että ammattilainen tekee yhden määräyksen potilaan seurannasta jopa koko kymmenvuotisen seurantajakson ajalle, potilas käy itse varaamissaan tutkimuksissa ja ammattilaisen huomio kohdistuu erityisesti niihin tilanteisiin, joissa tarvitaan uusia hoitopäätöksiä. Saman esityksen luvut pysäyttävät: automaatiopohjaisessa seurannassa oli 6909 potilasta, automaatio oli hoitanut 6768 tehtävää ja sihteereille nostettuja tehtäviä oli vain 83, eli 1,2 prosenttia. Tässä ei ole kyse vain tehokkuudesta. Tässä on kyse työn uudelleen kohdentamisesta. Kun automaatio hoitaa rutiinia, ihmisen ei tarvitse olla järjestelmän muistuttaja, siirtäjä, tarkistaja ja manuaalinen varmistaja kaikissa kohdissa. Ihmisen huomio voidaan kohdistaa sinne, missä tarvitaan tulkintaa, päätöstä, vastuuta ja kohtaamista. Mutta tämä ei tapahdu itsestään. Jos vapautuvaa aikaa ei johdeta, se täyttyy helposti uudella hallinnollisella työllä, keskeytyksillä, jonojen paikkaamisella tai uuden teknologian aiheuttamalla lisäkuormalla. Tieto ei yksin paranna toimintaa Martta Forsell kysyi esityksessään Joko sosiaalihuollon tiedot ovat tarpeeksi laadukkaita hyödynnettäväksi? tärkeitä kysymyksiä: Onko tiedot kirjattu ja tallennettu oikeassa muodossa?Ovatko toimintakäytännöt vakiintuneita?Onko tietoja taulukoitu tarkastelua varten?Onko tietoja analysoitu toiminnan kontekstissa? Tämä on olennainen muistutus. Tieto ei muutu viisaudeksi sillä, että sitä kertyy.Tieto ei muutu johtamiseksi sillä, että se näkyy raportilla.Tieto ei muuta arkea, jos kukaan ei pysähdy sen äärelle kysymään: mitä tämä tarkoittaa ihmisille, palveluille ja päätöksille? Forsellin esityksen viimeinen ajatus tiivistää tämän hienosti: ”Tieto yksin ei paranna sosiaalihuoltoa. Tiedon äärelle pysähtyvät ammattilaiset parantavat.” Minusta tämä lause osuu koko soten digimurroksen ytimeen. Tulevaisuuden sotessa ei riitä, että meillä on enemmän tietoa. Tarvitsemme enemmän kykyä pysähtyä tiedon äärelle, tulkita sitä yhdessä ja tehdä sen pohjalta parempia päätöksiä. Tekoäly ei poista johtamisen tarvetta Heikki Onnela ja Juho Parkkola sanoivat esityksessään Miksi pelkät AI-pilotit eivät tuota odotettuja hyötyjä? että hyötyjen lunastamiseen tarvitaan johtamista, integraatiota ja rohkeutta. Tekoälyä voidaan pilotoida loputtomasti. Voimme tehdä yhteenvetoja, luonnoksia, apureita, ennusteita ja automaatioita. Mutta, jos ne eivät kytkeydy työnkulkuun, vastuisiin, päätöksentekoon ja arjen johtamiseen, ne jäävät helposti irrallisiksi kokeiluiksi. Silloin teknologia kyllä kehittyy, mutta toiminta ei välttämättä muutu. Siksi tulevaisuudessa meidän tehtävämme on kysyä: Mitä ihmisen ei enää kannata tehdä?Mitä ihmisen pitää edelleen tehdä itse?Missä ihmisen harkinta on välttämätöntä?Missä vastuu ei saa hämärtyä?Mihin vapautuva aika tietoisesti ohjataan? Ihmisen tehtävä ei katoa, se tarkentuu Ville Riikkala kiteytti sairaalarobotiikkaa koskevassa esityksessään Future Frontiers of Robotics in the Hospital ajatuksen, joka jäi vahvasti mieleen: robotiikka ei korvaa hoitajaa, vaan antaa hoitajalle aikaa olla hoitaja. Tämä on minusta yksi tärkeimmistä tulevaisuuden sote-ajatuksista. Teknologian paras lupaus ei ole se, että ihminen poistetaan prosessista. Paras lupaus on se, että ihminen saa keskittyä siihen, missä ihminen on korvaamaton. Kohtaamiseen.Kokonaisuuksien näkemiseen.Eettiseen harkintaan.Tilannetajuun.Luottamuksen rakentamiseen.Päätöksiin, joissa ei ole vain oikeaa vastausta vaan myös vastuu seurauksista. Tulevaisuuden sotessa ihmisen tehtävä ei siis katoa. Se tarkentuu.   Viisaus on kykyä kysyä, mitä ei pidä ulkoistaa Mitä enemmän sote saa käyttöönsä tekoälyä, automaatiota ja dataa, sitä tärkeämmäksi nousee kysymys viisaudesta. Älykkyys auttaa ratkaisemaan, miten jokin tehdään nopeammin.Viisaus kysyy, miksi se tehdään, kenelle se tehdään ja mitä seurauksia siitä syntyy. Tulevaisuuden sote tarvitsee teknologiaa. Mutta se tarvitsee myös kykyä erottaa, mitä voidaan automatisoida ja mitä ei pidä ulkoistaa. Kaikkea, mikä on hidasta, ei pidä poistaa.Kaikkea, mikä on inhimillistä, ei pidä tehostaa pois.Kaikkea, mikä ei näy mittareissa, ei pidä pitää merkityksettömänä. Jos teknologia vapauttaa aikaa, meidän pitää johtaa se aika sinne, missä syntyy eniten arvoa ihmiselle. Siksi tulevaisuuden soten keskeinen kysymys ei ole ainoastaan, mitä uusia teknologioita otamme käyttöön, vaan miten rakennamme niiden ympärille toimintatapoja, jotka tukevat ihmisiä, päätöksentekoa ja palveluiden vaikuttavuutta. Tässä kohtaa myös Istekin rooli kumppanina korostuu. Emme tarkastele teknologiaa itseisarvona, vaan välineenä vaikuttavamman toiminnan rakentamiseksi. Autamme asiakkaitamme tunnistamaan, missä teknologia, data, automaatio ja tekoäly voivat aidosti tukea tavoitteita, mutta ennen kaikkea siinä, miten muutosta johdetaan niin, että hyöty näkyy ihmisten työssä, päätöksenteossa, palveluiden vaikuttavuudessa ja asiakkaiden arjessa. Lopulta uudistuminen ei synny uusista ratkaisuista yksin, vaan kyvystä yhdistää teknologian mahdollisuudet ihmisten osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja viisaaseen johtamiseen. Johtamiskysymys tulevaisuuden soteen Ehkä tulevaisuuden soten yksi tärkeimmistä kysymyksistä on tämä: mihin ihmisen aikaa, harkintaa ja viisautta tulevaisuuden sotessa tarvitaan eniten? Jos emme vastaa tähän kysymykseen, teknologia kyllä täyttää arjen. Mutta jos vastaamme siihen hyvin, teknologia voi vapauttaa tilaa sille, mitä varten sote lopulta on olemassa: ihmiselle, avulle, hoidolle, turvalle ja paremmalle elämälle. Älykäs sote tarvitsee teknologiaa. Mutta vielä enemmän se tarvitsee viisasta johtamista ja ihmisiä.   Kirjoittajasta Sini Lindroos toimii strategisen muotoilun johtavana asiantuntijana. Hän yhdistää työssään strategisen palvelumuotoilun ja fasilitoinnin erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan yhteistä suuntaa, päätöksentekoa tukevaa tietoa ja vaikuttavuuden johtamisen rakenteita.   https://www.istekki.fi/jup/