tulevaisuus

Keräsimme Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien aikana tapahtuman osallistujilta näkemyksiä alan skenaarioista. Osastomme skenaarioseinälle kertyi runsaasti ajatuksia siitä, miten asiat ovat nyt, miten niiden pitäisi olla, ja mitä mahdollisesti tapahtuu, jos mikään ei muutu. Teimme yhteenvedon messupäivien aikana keräämistämme sadoista ajatuksista. Ne jakautuivat seuraaviin teemoihin:    Yhdessä kehittäminen ja yhteiset ratkaisut  Asiakasorganisaatioillamme kuten hyvinvointialueilla on paljon yhteisiä ratkaisutarpeita. Sen sijaan että jokainen kehittäisi oman ratkaisunsa, yhteinen etu olisi kehittää yhdessä. Tähän tarvitaan kokonaiskuva nykyisistä palveluista ja järjestelmistä ja siitä, miten ne linkittyvät toisiinsa. Palveluiden kehittämiseen kaivattiinkin vahvempaa kansallista ohjausta.    Pitkäjänteinen kehittäminen (versus ns. ”pikavoitot”)  Keskusteluista kuulsi huoli, että tällä hetkellä rahoitusmalli ohjaa säästöjä väärään suuntaan: resurssia jää vain pakolliseen tekemiseen, jolloin pitkäjänteisempään kehittämiseen ei pystytä panostamaan. Tulisi tehdä kestävää kehittämistä ja sijoittaa tulevaan: kokonaissäästöjä ei tulla saavuttamaan ilman investointeja, joiden hyödyt nähdään vasta yli viiden vuoden päästä.    Tiedolla johtaminen ja tiedon liikkuvuus  Useampi osallistuja esitti toiveensa ammattilaisten välisen tiedon siirtymisen parantamisesta järjestelmätasolla sekä toiminnan laadun näkökulmasta. Suunnitelmallisempi tiedon hyödyntäminen johtamisen ja tulevaisuuden ennakoimisen tukena edellyttää datan eheyden varmistamista. Järjestelmiä yhtenäistettäessä datan kerääminen talteen on tärkeää, jotta jatkossakin on käytettävissä taustadataa esimerkiksi tutkimuksen tueksi. Palveluprosessien tulisi hyödyntää kerättyä tietoa paremmin: tiedolla johtamisen tulisi ulottua myös operatiivisen tason toimintaan.  Edistystäkin tunnistettiin tapahtuneen: tiedon liikkuvuus on parantunut, tietojärjestelmiä on yhdistetty ja tietoaltaiden ja -integraatioiden kehitys etenee kansallisella tasolla esimerkiksi Kanta-palvelujen myötä.    Palveluiden vaikuttavuus ja toiminnan tehokkuus  Tiedolla johtamiseen liittyy myös vaikuttavuus ja sen seuraaminen. Tulisi olla uskallusta tarkastella toiminnan vaikuttavuutta sekä sitä mitkä IT-palvelut tuottavat arvoa ja mistä taas koituu kustannuksia. Tätä arviointia tulisi tehdä säännöllisesti. Keskusteltiin paljon ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ja hoidon vaikuttavuudesta, edellyttäähän terveydenhuoltolakikin näyttöön perustuvia hoito- ja palvelupolkuja. Hoidon vaikuttavuutta edesauttaa myös inhimillinen hoitoon pääsy ja potilaan parempi tunteminen.    Tekoälyn hyödyntäminen  Tekoäly oli selvästi yksi ajankohtaisista aiheista ATK-päivillä. Vastausten perusteella tällä hetkellä tekoälyn hyödyntämistä edistetään isoin harppauksin mm. asiakastyössä ja työntekijöiden apuna. Automaation ja tekoälyn mahdollisuuksina nähtiin etenkin rutiinitöiden hoitaminen ja hoidon tarpeen arvioinnin ja kirjaamisen avustaminen. Tiedolla johtava tekoälyn hyödyntäminen tuottaa hyötyjä kustannussäästöinä, toiminnan tehostumisena ja työn helpottamisena.    Järjestelmien, mutta myös toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen  Toinen toistuva aihe oli tietysti järjestelmien yhtenäistäminen eli konsolidointi, onhan tällä hetkelläkin käynnissä useampi laaja potilas- tai asiakastietojärjestelmän yhtenäistämishanke. Järjestelmien yhtenäistämisen lisäksi myös toimintatapojen yhtenäistämistä tarvitaan, ei vain toimintamallin jalkautumisen varmistamiseksi vaan myös siksi, että yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen turvaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.     Käytettävät ja asiakastarpeeseen vastaavat kokonaisvaltaiset palvelut   Meitä skenaarioseinää fasilitoimassa olleita palvelumuotoilijoita tietysti ilahdutti se, että niin moni osallistuja piti tärkeänä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä palveluiden kehittämisessä ja näki tärkeänä myös henkilöstön osallistamisen palveluiden kehittämiseen. Palvelut tulisi digitalisoida kokonaisuutta ajatellen: se varmistaa asiakkaan palvelupolun jatkuvuuden mutta tuottaa myös kustannussäästöjä. Oikeat palvelut oikeaan aikaan ja enemmän aikaa ihmisen kohtaamiseen ovat tärkeitä: voisiko asiakkaan palvelut järjestää aidosti yhden luukun periaatteella?    Työntekijöiden osallistaminen, luottamus henkilöstöön ja johtamisen vaikutus  Viime vuodet ovat olleet miltei jatkuvaa muutosta etenkin hyvinvointialueen henkilöstölle. Tietoisuus työntekijöiden osallistamisen tärkeydestä muutostilanteissa on noussut kiitettävästi. Muutostilanteissa henkilöstön ”käskyttäminen” johdolta ei toimi: työntekijät miettivät hyvin pitkälle hyötyjä muutoksesta itsekin. Siksipä työntekijöiden mukaan ottaminen ja heidän ymmärryksensä hyödyntäminen muutosjohtamisessa kannattaa! Mukaan tulisi ottaa kaikki, ei vain niitä äänekkäimpiä. Ns. ”vastarannan kiisket” voivat olla se arvokkain oivallusten lähde.  Usein toiminnasta kuitenkin puuttuu toimiva johtaminen. Muutosjohtajan onkin oltava mukana toiminnassa itse.    Henkilöstön digituen ja koulutuksen kehittäminen  Henkilöstö tarvitsee myös tukea palveluiden ja toiminnan kehittämiseen osallistumiseen. Henkilöstöä pitää kouluttaa, sillä kokemus työn hallinnasta tulee osaamisesta. Perehdytykseen on satsattava ja se on suunniteltava. Digituki toimii parhaiten, kun se on lähellä työntekijän päivittäistä työtä, jatkuvaa ja matalalla kynnyksellä lähestyttävää, esimerkiksi lähituen tai kollegan muodossa.    Kilpailutus Moni seinällä kävijä toivoi enemmän läpinäkyvyyttä kilpailutuksiin ja niiden päätöksentekoon. Hankintojen tekoon halutaan selkeitä toimintamalleja; selvitettäisiin jo etukäteen tarkemmin ja laajemmin nykytilaa sekä arvioitaisiin hankinnan vaikuttavuutta. Muutosvaikutusten arviointi on olennaista jo hankinnan aikana.     No mitä tapahtuu, jos ei tehdä mitään? Skenaarioseinän lopuksi osallistujat saivat palata nykytilanteeseen ja pohtia, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä. Aiemmin tässä yhteenvedossa luetellut asiat olivat niitä, joiden avulla tai joihin muutosta toivottiin. Uhkana nykyisessä tilanteessa on kustannusten kasvu, toiminnan tehottomuus ja hukkaan valuva työ. Onnistuneen muutoksen kautta toivottiin palveluiden vaikuttavuuden kasvua sekä laadun ja toiminnan tehokkuuden nousua. Apuna tulisi olla uusien palveluiden ripeä kehittäminen ja mahdollisuus vaihtaa tietojärjestelmiä tarvittaessa. Olemme Suomessa resurssipulan kynnyksellä, ja siksi työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työnantajien pitovoimasta on huolehdittava.    Kiitos yhteisistä skenaarioista  Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia, jotka osallistuivat SoteATK-päivien aikana osastollamme skenaariotyöskentelyyn. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen näytti jälleen voimansa. Osallistuminen ja aktiivinen keskustelu tekivät skenaarioseinästä antoisan ja onnistuneen. Innostuksenne ja asiantuntemuksenne olivat meille kaikille tärkeitä. Toivomme Istekillä, että skenaarioseinä ja tämä yhteenveto tarjosi teille uusia oivalluksia ja inspiraatiota. Jatkamme ajatusten työstämistä Istekissä ja palaamme keskusteluihin lomien jälkeen.