Teknologiaturvaajien tämän kertaisessa jaksossa mennään teemalla Behind The Scenes. Jaksossa kurkataan podcastin hostin Kati Tuovisen johdolla millaisia keskusteluja ja kohtaamisia nämä kaksi podcastin tuotantokautta ovat pitäneet sisällään ja paljastetaan myös studiossa tapahtuneita asioita matkan varrelta. Tervetuloa mukaan!
Teknologiaturvaajat-podcast jakso 10: Behind The Scenes Read More »
Vuonna 2009 perustettu in-house-yhtiö Istekki esittäytyy ICMT-talona. ICT on suurelle yleisölle tuttu lyhenne, mutta mitä tämä mystinen M-kirjain tarkoittaa toimialasidonnaisissa palveluissa ja millaista arvoa se tuo Istekille muihin ICT-taloihin nähden? Kati Tuovisen kanssa M-kirjaimesta ovat tänään keskustelemassa Istekin liiketoimintapäälliköt Mikko Väätäinen ja Kati Liljeroos sekä laatuasiantuntija Marja Kuosmanen. Tervetuloa mukaan!
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” sisältää kirjauksia, jotka kohdistuvat sidosyksiköihin eli nk. in-houseen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Ja tähän aiheeseen pureutuu myös tämänkertainen Teknologiaturvaajien jakso, kun Kati Tuovisen vieraiksi saapuvat Jocka Träskbäck Istekin hallituksesta sekä Laura Ylitalo ja Saila Pekkarinen Istekin Hankinnat ja vastuullisuus -tulosalueelta.
Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 7: Toimiva markkina ei ole meistä kiinni Read More »
PMO eli Project Management Office ja SMO eli Service Management Office ovat avain organisaation menestykseen. ja Ne tarjoavat yhdenmukaisen mallin projektitoimintaan ja palveluhallintaan ja liiketoimintaan integroituina niillä on keskeinen rooli tavoitteissa onnistumisessa ja asiakastyytyväisyydessä. Tällä kertaa Teknologiaturvaajat-podcastin host Kati Tuovinen saa vieraakseen Istekin palvelutoimitusyksikön johtajan Annika Mäenpään ja kehityspäällikkö Jenni Korhosen. Tässä jaksossa perehdymme tarkemmin näihin kahteen organisaation menestystekijään: millaista tekemistä ne tarkoittavat ja mitä lisäarvoa niillä tavoitellaan. Tervetuloa mukaan!
Teknologiaturvaajat-podcastin 5. jaksossa puhutaan viestinnästä. Istekin Kati Tuovinen saa vieraakseen digikanavien mestarin, Istekin viestintäjohtajan Minttu Lampisen sekä teatteri- ja elokuvataiteen virtuoosin Heikki Vihisen. He molemmat ovat todellisia viestinnän ammattilaisia – kumpikin omalla tavallaan. Nyt he jakavat meille omat oivalluksensa viestinnän merkityksestä niin digitaalisissa kanavissa kuin teatterilavalla. Kuulemme myös viestinnän roolista arjessamme, tarinankerronnan voimasta sekä aitouden tärkeydestä viestinnässä. Katso videopodcast jakso alta:
Tehokkuus, vaikuttavuus, saatavuus ja kustannussäästöt ovat fokuksessa hyvinvointialueiden toiminnan uudelleenjärjestelyissä. Haasteena on monimutkaisuus, kun eri toimijat, käytännöt ja taustat kohtaavat tavoitteenaan luoda uuden aikakauden julkiset palvelut. Teknologiaturvaajat-podcastin Kati Tuovisen vieraina jaksossa ovat kehitysjohtaja Kimmo Siponen Monetrasta sekä Softa 2030 -hankkeen johtaja Matti Hakomäki ja hankepäällikkö Auli Viitanen Istekistä. Mikä on datan ja tietojärjestelmien rooli, miten erilaiset toimijat löytävät yhteiset pelisäännöt ja miten yhteistyötä tehdään tehokkaasti? Ja mitä tähän yhtälöön tuovat tukipalveluyhtiöt? Tule ottamaan selvää!
Miten Istekin kasvu näkyy yrityksen ja toimitusjohtajankin arjessa? Entä mikä on inhouse-yhtiöiden yhteiskunnallinen rooli nyt ja tulevaisuudessa? Tässä Teknologiaturvaajat-podcastin jaksossa Kati Tuovinen ja kuuntelijat pääsevät mukaan Istekin toimitusjohtajan Lasse Koskivuoren työpäivään. Automatkalla Lasse ehtii kertoa yrityksen ajankohtaisia kuulumisia sekä keskustella yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa. Jaksossa Lasse ja Kati ovat matkalla tapaamaan Kuopion kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston puheenjohtajaa, joten Lasse avaa myös sitä, millaisia yhteistyö ja keskustelut omistajayhteisöjen kanssa ovat. Katso ja kuuntele jakso alta:
Teknologiaturvaajat-podcast kausi 2 jakso 1: Toimarin terveiset Read More »
Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Ensimmäiden kauden seitsemännessä jaksossa syvennytään siihen, miten organisaation toimintakulttuuria voidaan kehittää kohti haluttua suuntaa ja mikä rooli teknologialla on muutoksessa. Katin vieraaksi studioon saapuvat Humapin toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen sekä Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki. Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Strategian toteutumisen moottorina ovat ihmiset Strategia ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, sillä strategian käytäntöön viemisen moottorina ovat lopulta ihmiset ja heidän tapansa toimia. Rimmanen toteaakin, että vaikka organisaatioon tulisi uusi strategia, vanhat kaavat ovat juurtuneet todella syvälle ja huomaamatta ohjaavat edelleen tekemistä. Hän kertoo, että organisaatiot mielletään usein yksittäisinä laatikkoina ja vastuualueina: ”Näin yritetään pilkkoa monimutkainen organisaatio hallittavaksi kokonaisuudeksi. Usein organisaatiomuutostenkin uskotaan tapahtuvan näitä palikoita muuttamalla. Me Humapilla lähdemme toisesta näkökulmasta ja haastamme uuden ajan johtamisella perinteiset organisaatiokeskeiset kategoriset ja yksilölähtöiset johtamisopit.” Katja Patojoki on samoilla linjoilla ja uskoo, että muutosta tehdessä on vaikea irrottaa hallinnan tunteesta. Ihmiset myös usein pettyvät, jos heille ei heti viestitä, minkälainen uusi kulttuuri nyt on ja mitä tässä tavoitellaan. Patojoki muistuttaa, että matka on päämäärää tärkeämpi ja kun ihmiset kutsutaan mukaan matkalle, toivotut asiat seuraavat perässä. Organisaatioiden tärkeä supervoima on yhteistyö ja epävarmassa maailmassa vaaditaan nopeaa muutoskyvykkyyttä. Tällöin jokaisen on osaltaan oltava joustava, mutta yksi ihminen ei voi tehdä koko työtä. Moni myös varmasti pohtii työssään, kuinka suuren vastuun uskaltaa epävarmassa tilanteessa ottaa. ”Psykologinen turvallisuus syntyy tunteesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Kun virheet uskalletaan tuoda näkyviin, yhteisö on täynnä kyvykkäitä muutoksen tekijöitä ja tällöin kyseessä on yhteisön voima, ei yksilön”, Rimmanen summaa. Epävarmoina muutoksen hetkinä dialogin merkitys kasvaa. Heräävistä kysymyksistä pitäisi käydä aktiivista keskustelua, ei jäädä odottelemaan. Tällaisissa muutoksen hetkissä tarvitaan riittävä määrä ihmisiä, jotka näkevät suunnan selkeänä ja saavat energiat liikkeelle. ”Ihminen pyrkii luontaisesti minimoimaan energian käytön. Mukavia kehittämisasioita halutaan toki edistää, mutta muutoksessa on kyse myös ristiriitaisia tunteita herättävästä asiasta”, Patojoki pohtii. Paras lahja on oivaltava esihenkilö Tutkimusten mukaan menestyneimpien yritysten johtajilla on vahva kyky reflektoida itseään ja omaa tekemistään. Tällainen itsereflektio sekä positiivinen uteliaisuus ovat hyviä piirteitä myös muutostilanteissa, Patojoki tietää. ”Yksilön on myös tärkeä sietää keskeneräisyyttä itsessään ja toisissaan, näin uuden oppimisesta ei koskaan luovuta. Harry Potter -esimerkki kuvaa tätä hyvin. Kirjailija Rowling ei luovuttanut, vaikka ensimmäinen Potter-kirja hylättiin kustantamoissa monta kertaa. Hän kuunteli palautetta ja jatkoi yrittämistä, kunnes viimein saavutti unelmansa”, Rimmanen kertoo. Paras lahja, jonka organisaatiossa voi saada, on hyvä ja oivaltava esihenkilö, joka auttaa pohtimaan turvallisesti muutoksen ja oppimisen esteenä olevia asioita. Hyvä asiantuntija ei välttämättä olekaan se, joka osaa aina vastata kysymyksiin. Sen sijaan olennaista on lopulta taito esittää parhaita kysymyksiä, jotta yhteisössä keskustellaan oikeista asioista. Muutkin kuin esihenkilöt ja ylin johto voivat arjessaan pohtia, millaista energiaa ja tunnelmaa eri tilanteisiin tuo. Kehonkieli viestii enemmän kuin pelkkä suusanallinen viestintä. Tahattomatkin ilmeet ja eleet luovat omaa tunnelmaansa ja myös virtuaaliympäristössä on pohdittava sosiaalisen ilmapiirin luomista. Teknologia muutoksessa mukana Miten teknologia voi olla muutoksessa avuksi? Patojoen ja Rimmasen mukaan paljonkin. Teknologiset alustat mahdollistavat esimerkiksi jouhevamman yhteiskehittelyn: kun henkilöstöltä kysytään nykyään ajatuksia, jokainen näkee heti vastatessaan, miten muut kollegat ovat reagoineet. Lisäksi isoja henkilömääriä on mahdollista osallistaa samanaikaiseen keskusteluun digitaalisesti ja sen jälkeen käyttää esimerkiksi tekoälyä ryhmien ajatusten niputtamisessa. ”Teknologian avulla keskusteluun saadaan myös erilaisia näkökulmia. Kun eri näkökulmat huomioidaan, päästään aina paremmin kiinni kulloisenkin asian pihviin. Näin syntyy lopulta laadukkaampia päätöksiä”, Rimmanen sanoo. Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssa.
Blogi: Epävarmassa maailmassa vaaditaan muutoskyvykkyyttä Read More »
Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin edellisessä jaksossa keskusteltiin sujuvammasta Suomesta ja digitaalisesta transformaatiosta. Kaiken digimurroksen keskiössä on kuitenkin lopulta ihminen ja siksi tässä jaksossa pureudutaankin muuttuvaan työhön ja siihen, mikä jaksamistamme tulevaisuudessa kannattelee. Katin kanssa asiasta keskustelevat työuupumusaktivisti, tietokirjailija ja yrittäjä Tanja Lappi sekä Istekin HRD-päällikkö Sanna Pantsu. Kyseessä oli Istekin podisarjan ensimmäisen kauden kuudes jakso. Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Työhyvinvointi on työpaikan yhteinen asia Työelämässä yksi merkittävimmistä teknologian ja digimurroksen mahdollistamista muutoksista on etä- ja hybridityö. Meistä jokainen pystyy omassa työarjessaan hallitsemaan eri tavoin etätyön tuomaa kuormaa. Sanna Pantsu kertoo, että muuttuvassa työelämässä aistiärsykkeitä tulee nyt enemmän kuin koskaan ja jokaisen on löydettävä itse keinoja hallita niitä. Teknologia tuo myös koko ajan uusia opeteltavia järjestelmiä ja siksi oma osaaminen on haastettuna päivittäin. Tanja Lappi tekee työssään paljon johdon valmennuksia. Myös niissä on noussut esille erilaiset etätyön haasteet: ”Tunnistan tässä myös psykologisen turvallisuuden tärkeyden: onko työntekijöillä tunne siitä, että heidät hyväksytään ja he voivat olla oma itsensä myös etänä? Avainasemassa ovat vuorovaikutus ja viestintä. Olennaista ei lopulta ole, olemmeko läsnä vai etänä, vaan se, kokeeko työntekijä tulleensa kuulluksi.” Kelan sairauspoissaolotilastoista ilmenee, että vuoteen 2016 verrattuna sairauspoissaolopäiville jäävien määrä on 60-kertaistunut. Suurin syy näihin poissaoloihin on mielenterveysdiagnoosit. Nykyään työssä jaksamisen haasteita uskalletaan puhua enemmän. Tämä on Lapista äärimmäisen hyvä asia, koska puhumisen kautta asioihin voi vaikuttaa ja saada muutosta. Istekillä työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ovat isosti agendalla. Pantsun mukaan työhyvinvoinnin tilaa tutkitaan säännöllisesti ja tulosten perusteella tehdään tarvittaessa isojakin muutoksia. ”Toimintakulttuuria rakennetaan yhdessä koko henkilöstön ja johdon kanssa. Olemme myös luoneet johtamislupauksia toimintakulttuuria tukemaan”, hän jatkaa. Jokaisella on myös oma vastuu Tanja Lappi muistuttaa, että työkyky koostuu monesta eri tekijästä: työn luonteesta, työympäristöstä, työyhteisöstä, johtamisesta ja omasta osaamisesta. Työkyvyn ylläpitämiseksi täytyy huomioida kaikki nämä tekijät ja myös työntekijällä itsellään oma roolinsa työkyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. ”Työntekijän on tärkeä tuntea omat voimavaransa. Jokaisella on vastuu tunnistaa itselle vaikeita asioita ja kertoa niistä rohkeasti. Sitten on työnantajan velvollisuus tukea niissä”, Pantsu toteaa. Lappi korostaa, että etenkin etätyössä yksilön vastuu korostuu. Kun työntekijällä on vapaus ja valta määritellä missä työskentelee, tulee myös suurempi vastuu omasta työkyvystä ja tarvittaessa avun pyytämisestä. Esihenkilöiden tärkeä rooli työkyvyn johtamisessa Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat osa koko työsuhteen elinkaarta. Jo rekryprosesseissa tulisi ottaa huomioon sellaisen ympäristön luominen, jossa uusi työntekijä voi selviytyä ja hoitaa omat tehtävänsä jaksavana ja hyvinvoivana. Kaikista olennaisinta on löytää työpaikkaan oikea tekijä. Kun työsuhde on syntynyt, olennaista on lähteä liikkeelle hyvällä perehdytyksellä. Etenkin juuri työelämään tuleville nuorille tämä perehdytysaika on äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Lappi. ”Kannattaa muistaa, että koeaika on myös työntekijää varten. Silloin kannattaa pohtia, tuntuuko työ itselle sopivalta. Jos ihminen joutuu olemaan itselle väärässä ympäristössä, se on iso työuupumuksen riskitekijä”, Lappi summaa. Hyvinvoivat työntekijät ovat tärkeä tekijä yrityksen menestyksessä. Kun arki sujuu, niin työntekijät ovat motivoituneempia ja tekevät laadukkaampaa työtä, mikä heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen. Pantsu ja Lappi nostavat olennaisiksi tekijöiksi myös organisaation toimivat prosessit, hyvinvointia tukevat toimintamallit, tiimityön sekä laadukkaan johtamisen. Erityisen merkityksellistä on jatkuva dialogi. ”Johtaminen on lopulta palveluammatti ja sille työlle on oltava riittävästi aikaa.” Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssä.
Blogi: Työssä jaksamiseen voi ja pitää vaikuttaa Read More »
Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea, kun luvassa on asiaa digitaalisesta transformaatiosta ja palvelukehityksestä sekä automatisoituvasta päätöksenteosta. Katin kanssa asiaan syventyvät johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä. Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Digitaalisella transformaatiolla haetaan helpotusta arkeen Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat suuressa roolissa, kun tavoitellaan sujuvampaa arkea. Veijo Romppainen kertoo, että asiat täytyy tehdä asiakaslähtöisesti: mitä sujuvampaa ja helpompaa asioiden hoitaminen on, sen helpompaa on myös työntekijöiden ja asiakkaiden elämä. ”Digitaalisissa palveluissa on helppo seurata, kuinka asiakas toimii ja miten palvelua käytetään. Tällä hetkellä kehitämme eteenpäin vaikuttavuuden menetelmiä ja mittarointia. Kun tuotamme palveluita asiakkaille, haluamme tietää, mikä palveluiden vaikuttavuus on ja mihin asioihin ne aidosti vaikuttavat”, Voutilainen pohtii. Sekä Verohallinto että Istekki ovat kulkeneet pitkät ja merkittävät digitaaliset matkat. Usein prosesseja ja palveluja lähdetään digitalisoimaan muun muassa kilpailukyvyn varmistamiseksi, virheiden vähentämiseksi sekä kustannussäästöjen luomiseksi. Kun asia digitalisoituu, se nopeutuu ja helpottuu ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Verohallinnon tapauksessa kustannussäästöistä hyötyy nimenomaan tavallinen veronmaksaja, kun Verohallinnon toimintaan tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän varoja. Vaikka digitalisoituminen tuo paljon tavoittelemisen arvoisia etuja, digitaalinen transformaatio voi myös epäonnistua. Romppaisen kokemuksen mukaan epäonnistumisia voi ehkäistä ottamalla koko organisaation mukaan muutokseen. ”Ei ole erillistä ATK-osastoa, joka tekisi muutoksen. Se lähtee ylimmästä johdosta ja tulee sieltä ydinliiketoimintoihin. Verohallinnolla olemme ottaneet vuosittain suuria määriä veroasiantuntijoitamme mukaan kehittämisprojekteihin kertomaan, millainen järjestelmä kannattaa tehdä”, Romppainen kertoo. Digitaalinen palvelukehitys alkaa asiakkaan ymmärtämisestä Digitaalinen palvelukehitys edellyttää samoja prosesseja ja elementtejä kuin mikä tahansa palvelukehitys, lopputulos vain on digitaalinen. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä ja jatkuu käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen sekä mittareiden kehittämiseen. Myös turvallisuus ja tietosuoja ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Romppainen uskoo, että tekoäly ja pilvipalvelut tulevat osaltaan vaikuttamaan digitaaliseen palvelukehitykseen ja sen tulevaisuuteen – emmekä ole edes vielä nähneet kaikkea, mitä ne mahdollistavat. ”Me haluamme toimijana olla etunenässä viemässä julkishallintoa myös pilveen. Pilvi on oikein käytettynä turvallinen. Täytyy sanoa, että tämäkin on aikamoinen vuori kiivettäväksi, mutta siitäkin selvitään pienin askelin.” Voutilainen taas uskoo vahvasti ekosysteemitalouden tulevaisuuteen, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa tuottaakseen vaikuttavampia palveluita. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaisu monimutkaisiin asioihin. ”Näitä ekosysteemejähän on jo olemassa tietyllä tavalla. Eihän Istekkikään toimijana ratkaise itse kaikkea, vaan käytämme muita toimijoita. Siksi raja- ja yhteistyöpinnat ovat tänä päivänä tarpeellisia. Niiden kehitys tukee datatalouden kehittämistä, koska data saadaan hyötykäyttöön useassa paikassa”, Voutilainen jatkaa. Romppainen huomauttaa vielä, että esimerkiksi suurin osa näkee OmaVeron digitaalisena palveluna, mutta sen lisäksi Verohallinnolla on yli 60 rajapintaa julkaistuna eri toimintoihin. Verohallinto käy aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa, jotta esimerkiksi verokortti API otettaisiin aktiivisemmin käyttöön. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun ihminen muokkaisi omaa verokorttiaan, niin tieto menisi automaattisesti työnantajan palkanlaskentajärjestelmään. Voutilainen lisää, että yksi kehityssuunta onkin henkilökohtaistaminen: ”Kuten Veijo mainitsi, niin eikö olisikin hienoa, että saisin henkilökohtaista palvelua, jossa tunnistettaisiin juuri minun verokäyttäytymiseni! Tämä on kehityssuunta, joka ainakin itseäni kiinnostaa.” Automaatio on tässä hetkessä todella ajankohtainen asia, sillä toukokuussa 2023 tulee voimaan uusi laki, joka koskee automaatiota viranomaisen päätöksessä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että viranomainen voi tietyillä lain rajaamilla ehdoilla käyttää automaatiota asiakkaitaan koskevassa päätöksenteossa. Se tulee sujuvoittamaan asiakkaiden elämää ja mahdollistaa arvokkaan ja osaavan henkilöstön siirtämisen pois rutiineista hankalampien tehtävien pariin ”Päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä automaattisesti esimerkiksi silloin, jos kohteessa on piirteitä, joita ei tietokoneen prosesseilla pysty oikeudenmukaisesti päättämään. Järjestelmän olisi osattava itse valita tapauksia automaattiseen päätöksentekoon sekä virkailijoiden päätettäväksi”, Romppainen toteaa. Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssä.
Blogi: Digitaalinen muutosmatka kohti sujuvampaa Suomea Read More »
