istekki podcast

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Ensimmäiden kauden seitsemännessä jaksossa syvennytään siihen, miten organisaation toimintakulttuuria voidaan kehittää kohti haluttua suuntaa ja mikä rooli teknologialla on muutoksessa. Katin vieraaksi studioon saapuvat Humapin toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen sekä Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Strategian toteutumisen moottorina ovat ihmiset  Strategia ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, sillä strategian käytäntöön viemisen moottorina ovat lopulta ihmiset ja heidän tapansa toimia. Rimmanen toteaakin, että vaikka organisaatioon tulisi uusi strategia, vanhat kaavat ovat juurtuneet todella syvälle ja huomaamatta ohjaavat edelleen tekemistä. Hän kertoo, että organisaatiot mielletään usein yksittäisinä laatikkoina ja vastuualueina:  ”Näin yritetään pilkkoa monimutkainen organisaatio hallittavaksi kokonaisuudeksi. Usein organisaatiomuutostenkin uskotaan tapahtuvan näitä palikoita muuttamalla. Me Humapilla lähdemme toisesta näkökulmasta ja haastamme uuden ajan johtamisella perinteiset organisaatiokeskeiset kategoriset ja yksilölähtöiset johtamisopit.”  Katja Patojoki on samoilla linjoilla ja uskoo, että muutosta tehdessä on vaikea irrottaa hallinnan tunteesta. Ihmiset myös usein pettyvät, jos heille ei heti viestitä, minkälainen uusi kulttuuri nyt on ja mitä tässä tavoitellaan. Patojoki muistuttaa, että matka on päämäärää tärkeämpi ja kun ihmiset kutsutaan mukaan matkalle, toivotut asiat seuraavat perässä.  Organisaatioiden tärkeä supervoima on yhteistyö ja epävarmassa maailmassa vaaditaan nopeaa muutoskyvykkyyttä. Tällöin jokaisen on osaltaan oltava joustava, mutta yksi ihminen ei voi tehdä koko työtä. Moni myös varmasti pohtii työssään, kuinka suuren vastuun uskaltaa epävarmassa tilanteessa ottaa.  ”Psykologinen turvallisuus syntyy tunteesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Kun virheet uskalletaan tuoda näkyviin, yhteisö on täynnä kyvykkäitä muutoksen tekijöitä ja tällöin kyseessä on yhteisön voima, ei yksilön”, Rimmanen summaa.  Epävarmoina muutoksen hetkinä dialogin merkitys kasvaa. Heräävistä kysymyksistä pitäisi käydä aktiivista keskustelua, ei jäädä odottelemaan. Tällaisissa muutoksen hetkissä tarvitaan riittävä määrä ihmisiä, jotka näkevät suunnan selkeänä ja saavat energiat liikkeelle.  ”Ihminen pyrkii luontaisesti minimoimaan energian käytön. Mukavia kehittämisasioita halutaan toki edistää, mutta muutoksessa on kyse myös ristiriitaisia tunteita herättävästä asiasta”, Patojoki pohtii.  Paras lahja on oivaltava esihenkilö  Tutkimusten mukaan menestyneimpien yritysten johtajilla on vahva kyky reflektoida itseään ja omaa tekemistään. Tällainen itsereflektio sekä positiivinen uteliaisuus ovat hyviä piirteitä myös muutostilanteissa, Patojoki tietää.  ”Yksilön on myös tärkeä sietää keskeneräisyyttä itsessään ja toisissaan, näin uuden oppimisesta ei koskaan luovuta. Harry Potter -esimerkki kuvaa tätä hyvin. Kirjailija Rowling ei luovuttanut, vaikka ensimmäinen Potter-kirja hylättiin kustantamoissa monta kertaa. Hän kuunteli palautetta ja jatkoi yrittämistä, kunnes viimein saavutti unelmansa”, Rimmanen kertoo.  Paras lahja, jonka organisaatiossa voi saada, on hyvä ja oivaltava esihenkilö, joka auttaa pohtimaan turvallisesti muutoksen ja oppimisen esteenä olevia asioita. Hyvä asiantuntija ei välttämättä olekaan se, joka osaa aina vastata kysymyksiin. Sen sijaan olennaista on lopulta taito esittää parhaita kysymyksiä, jotta yhteisössä keskustellaan oikeista asioista.  Muutkin kuin esihenkilöt ja ylin johto voivat arjessaan pohtia, millaista energiaa ja tunnelmaa eri tilanteisiin tuo. Kehonkieli viestii enemmän kuin pelkkä suusanallinen viestintä. Tahattomatkin ilmeet ja eleet luovat omaa tunnelmaansa ja myös virtuaaliympäristössä on pohdittava sosiaalisen ilmapiirin luomista.  Teknologia muutoksessa mukana  Miten teknologia voi olla muutoksessa avuksi? Patojoen ja Rimmasen mukaan paljonkin. Teknologiset alustat mahdollistavat esimerkiksi jouhevamman yhteiskehittelyn: kun henkilöstöltä kysytään nykyään ajatuksia, jokainen näkee heti vastatessaan, miten muut kollegat ovat reagoineet. Lisäksi isoja henkilömääriä on mahdollista osallistaa samanaikaiseen keskusteluun digitaalisesti ja sen jälkeen käyttää esimerkiksi tekoälyä ryhmien ajatusten niputtamisessa.  ”Teknologian avulla keskusteluun saadaan myös erilaisia näkökulmia. Kun eri näkökulmat huomioidaan, päästään aina paremmin kiinni kulloisenkin asian pihviin. Näin syntyy lopulta laadukkaampia päätöksiä”, Rimmanen sanoo.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssa.

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea, kun luvassa on asiaa digitaalisesta transformaatiosta ja palvelukehityksestä sekä automatisoituvasta päätöksenteosta. Katin kanssa asiaan syventyvät johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä.  Digitaalisella transformaatiolla haetaan helpotusta arkeen  Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat suuressa roolissa, kun tavoitellaan sujuvampaa arkea. Veijo Romppainen kertoo, että asiat täytyy tehdä asiakaslähtöisesti: mitä sujuvampaa ja helpompaa asioiden hoitaminen on, sen helpompaa on myös työntekijöiden ja asiakkaiden elämä.   ”Digitaalisissa palveluissa on helppo seurata, kuinka asiakas toimii ja miten palvelua käytetään. Tällä hetkellä kehitämme eteenpäin vaikuttavuuden menetelmiä ja mittarointia. Kun tuotamme palveluita asiakkaille, haluamme tietää, mikä palveluiden vaikuttavuus on ja mihin asioihin ne aidosti vaikuttavat”, Voutilainen pohtii.  Sekä Verohallinto että Istekki ovat kulkeneet pitkät ja merkittävät digitaaliset matkat. Usein prosesseja ja palveluja lähdetään digitalisoimaan muun muassa kilpailukyvyn varmistamiseksi, virheiden vähentämiseksi sekä kustannussäästöjen luomiseksi. Kun asia digitalisoituu, se nopeutuu ja helpottuu ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Verohallinnon tapauksessa kustannussäästöistä hyötyy nimenomaan tavallinen veronmaksaja, kun Verohallinnon toimintaan tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän varoja.   Vaikka digitalisoituminen tuo paljon tavoittelemisen arvoisia etuja, digitaalinen transformaatio voi myös epäonnistua. Romppaisen kokemuksen mukaan epäonnistumisia voi ehkäistä ottamalla koko organisaation mukaan muutokseen.  ”Ei ole erillistä ATK-osastoa, joka tekisi muutoksen. Se lähtee ylimmästä johdosta ja tulee sieltä ydinliiketoimintoihin. Verohallinnolla olemme ottaneet vuosittain suuria määriä veroasiantuntijoitamme mukaan kehittämisprojekteihin kertomaan, millainen järjestelmä kannattaa tehdä”, Romppainen kertoo.  Digitaalinen palvelukehitys alkaa asiakkaan ymmärtämisestä  Digitaalinen palvelukehitys edellyttää samoja prosesseja ja elementtejä kuin mikä tahansa palvelukehitys, lopputulos vain on digitaalinen. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä ja jatkuu käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen sekä mittareiden kehittämiseen. Myös turvallisuus ja tietosuoja ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Romppainen uskoo, että tekoäly ja pilvipalvelut tulevat osaltaan vaikuttamaan digitaaliseen palvelukehitykseen ja sen tulevaisuuteen – emmekä ole edes vielä nähneet kaikkea, mitä ne mahdollistavat.  ”Me haluamme toimijana olla etunenässä viemässä julkishallintoa myös pilveen. Pilvi on oikein käytettynä turvallinen. Täytyy sanoa, että tämäkin on aikamoinen vuori kiivettäväksi, mutta siitäkin selvitään pienin askelin.”  Voutilainen taas uskoo vahvasti ekosysteemitalouden tulevaisuuteen, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa tuottaakseen vaikuttavampia palveluita. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaisu monimutkaisiin asioihin.   ”Näitä ekosysteemejähän on jo olemassa tietyllä tavalla. Eihän Istekkikään toimijana ratkaise itse kaikkea, vaan käytämme muita toimijoita. Siksi raja- ja yhteistyöpinnat ovat tänä päivänä tarpeellisia. Niiden kehitys tukee datatalouden kehittämistä, koska data saadaan hyötykäyttöön useassa paikassa”, Voutilainen jatkaa.  Romppainen huomauttaa vielä, että esimerkiksi suurin osa näkee OmaVeron digitaalisena palveluna, mutta sen lisäksi Verohallinnolla on yli 60 rajapintaa julkaistuna eri toimintoihin. Verohallinto käy aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa, jotta esimerkiksi verokortti API otettaisiin aktiivisemmin käyttöön. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun ihminen muokkaisi omaa verokorttiaan, niin tieto menisi automaattisesti työnantajan palkanlaskentajärjestelmään.   Voutilainen lisää, että yksi kehityssuunta onkin henkilökohtaistaminen: ”Kuten Veijo mainitsi, niin eikö olisikin hienoa, että saisin henkilökohtaista palvelua, jossa tunnistettaisiin juuri minun verokäyttäytymiseni! Tämä on kehityssuunta, joka ainakin itseäni kiinnostaa.”  Automaatio on tässä hetkessä todella ajankohtainen asia, sillä toukokuussa 2023 tulee voimaan uusi laki, joka koskee automaatiota viranomaisen päätöksessä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että viranomainen voi tietyillä lain rajaamilla ehdoilla käyttää automaatiota asiakkaitaan koskevassa päätöksenteossa. Se tulee sujuvoittamaan asiakkaiden elämää ja mahdollistaa arvokkaan ja osaavan henkilöstön siirtämisen pois rutiineista hankalampien tehtävien pariin  ”Päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä automaattisesti esimerkiksi silloin, jos kohteessa on piirteitä, joita ei tietokoneen prosesseilla pysty oikeudenmukaisesti päättämään. Järjestelmän olisi osattava itse valita tapauksia automaattiseen päätöksentekoon sekä virkailijoiden päätettäväksi”, Romppainen toteaa.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssä. 

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Teknologian kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat yhä enemmän ihmisten elämään ja työhön. Samalla ne haastavat meidät pohtimaan vastuullisuutta ja kehitystä tavalla, joka huomioi ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kestävyyden. Näistä teemoista Katin kanssa saapuvat keskustelemaan yrittäjä, tietokirjailija sekä Code of Conductin perustaja Niina Ratsula ja Istekin hankinnan ja vastuullisuuden johtaja Laura Ylitalo. Tämä on tiivistelmä ensimmäisen kauden neljännestä jaksosta.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Vastuullisuus ei ole vain brändimielikuvan rakentamista  Vastuullisuuteen kuuluu usein keskusteluun nousevan ympäristön lisäksi muun muassa sosiaalinen sekä taloudellinen vastuu. Yrityksen vastuullisuuden tulee olla kokonaisvaltaista, mutta vastuullisuustyössä ei tulla koskaan valmiiksi vaan se vaatii jatkuvaa työtä.  ”Vastuullisuus on moniulotteinen asia ja sitä voidaan myös lähestyä erilaisista näkökulmista. Minulle vastuullisuus on toimintatapa eikä tiettyyn teemaan keskittyvä asia”, Ylitalo toteaa.  Myös kestävä liiketoiminta linkittyy olennaisesti vastuullisuuteen. Sen avulla yritys voi tehdä tuttuun tapaan omaa liiketoimintaansa, mutta kestävämmällä tavalla. Ratsulasta on tärkeä tunnistaa se, miten yrityksen ikä ja toimiala vaikuttavat siihen, miten sen vastuullisuudesta ajatellaan. Ratsulan mukaan tänä päivänä ei esimerkiksi ole järkeä perustaa startupia, joka ei jollain tavalla pyri ratkomaan kestävän kehityksen ongelmia. Hän puhuu myös moraalin ja etiikan merkityksestä:  ”Kun keskustelemme ihmisten tekemistä valinnoista ja pohdinnasta siitä, mikä on tavoittelemisen arvoista ja mikä ei, puhumme moraalista. Vastuullisuus ei saa olla vain keino brändimielikuvan rakentamiseen, vaan se kuuluu osaksi yrityksen ydinarvoja.”  Myös Istekillä etiikkakysymystä on pohdittu, sillä yhtiö koostuu useista teknologiaturvaajista, joista jokaisella on oma käsityksensä oikeasta ja väärästä. Yrityksessä on siksi oltava mietittynä, mikä sen toiminnan kontekstissa on oikein ja väärin. Näin syntyy työyhteisössä hyväksytty ja kaikille yhteinen toimintatapa.  Vastuullisuuden mittaaminen on haastavaa  Ratsula summaa vastuullisuustyön perustaksi sen, että yritys ymmärtää oman toimintansa kaikki vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäksi on pohdittava, mitä ongelmia yritys pyrkii ratkaisemaan ja mitä hyvää se tuo liiketoiminnallaan.  ”Vaikutusten arvioinnin jälkeen on asetettava vastuullisuuden painopisteet, tavoitteet sekä mittarit”, hän lisää.  Istekin yksi arvo on vastuullisuus ja sitä työstetään yrityksessä johtoryhmän sekä hallituksen kanssa. Henkilöstölle on tärkeää istuttaa ymmärrys vastuullisuudesta, sillä he tekevät arjessa vastuullisia tekoja ja valintoja. Lisäksi Istekki on selvittänyt sidosryhmäkyselyiden ja haastattelujen avulla tärkeimpiä vastuullisuusteemoja ja sen myötä vastuullisuustiimille on hahmotettu painopistealueet, joita lähteä viemään eteenpäin.  Vastuullisuutta on mahdollista mitata, vaikka yksikään mittari ei ole täydellinen. Tyypillisesti yrityksissä mitataan esimerkiksi hiilijalanjälkeä sekä energiatehokkuutta. Olennaista on, että organisaatiolla on käytössään mittarit, jotka ohjaavat arjen toimintaa oikeaan suuntaan.  ”Vastuullisuustavoitehan on nimenomaan tavoite, ei lupaus olla täydellinen. Siksi mittaaminenkin on haastavaa. Vastuullisuudessa on hyvin inhimillinen puoli, sillä vaikka puhumme oikein toimimisesta, niin kukapa meistä ei joskus toimisi myös väärin”, Ylitalo lisää.  Ratsula kertoo, että tutkimuksissa on havaittu, että tiettyjen elementtien läsnä ollessa yrityksissä kukoistaa oikein toimimisen kulttuuri. Tästä klassinen esimerkki on, kun organisaatioon saapuu uusi työntekijä, joka pohtii yrityksen toimintatapoja ja arvoja.   ”Tässä tilanteessa henkilö ei lue vastausta paperista vaan katsoo omaa esihenkilöään ja tämän esimerkkiä. Oikeudenmukaisuus olisi todella tärkeää, mutta valitettavasti usein ihmisillä on taipumus katsoa tilanteita läpi sormien, jos kyseessä on yrityksen tähtityöntekijä”, Ratsula pohtii.  Yksittäinen taho ei voi ratkaista kaikkea  Myös ICT-toimialalla vastuullisuus kattaa useita näkökulmia. Ympäristöasioita pohditaan esimerkiksi siitä kulmasta, millaisia tiedonsiirron tapoja on, miten palvelinsaleja ylläpidetään ja miten käytöstä poistuvat laitteet kierrätetään tai jatkokäsitellään. Eri vaihtoehdot kuluttavat eri tavalla energiaa. Yritysten on oltava läpinäkyviä siinä, mihin ihmisten tietoja käytetään ja mihin kerätty data päätyy.  ”On hyvä hoksata, että kukaan ei voi tehdä kaikkea. Mikään yksittäinen taho ei voi olla vastuussa koko yhteiskunnan vastuullisuudesta, mutta jokainen voi onneksi tehdä jotain”, Ylitalo kertoo.  Suomessa etenkin sosiaalisen vastuullisuuden kehittämiseen liittyy haasteita, sillä ajatuksena on, että Suomessa kaikki on hyvin ja toimimme lainsäädännön mukaan. Siksi voi olla haastavaa perustella, miksi jotain pitäisi tehdä:  ”Välillä pidetään itsestään selvänä, että asiat ovat hyvin. Tuntuu, että välillä pitää oikein myydä ajatus siitä, että on järkevää investoida yrityskulttuurin ja eettisten periaatteiden kehittämiseen”, Ratsula kertoo.  Tulevaisuudessa tulemme kuitenkin suuntaamaan kohti entistä selkeämpää vastuullisuutta, kiitos lainsäädännössä tapahtuvien muutosten. Ratsula kuvailee vastuullisuuden olleen aiemmin ”villi länsi”, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa luomassa yhteisiä kriteerejä sille, mitä voidaan kutsua vastuulliseksi.  ”Vaikka Suomi on pieni maa, meillä on mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja ajatusjohtajana vastuullisuuden osalta. Emme voi ratkoa ongelmia yksin, mutta voimme olla mukana viemässä asioita oikeaan suuntaan ja näyttää hyvää esimerkkiä”, Ylitalo kannustaa.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifystä. 

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen, ja ensimmäisen kauden toisessa jaksossa hän saa vieraakseen Patrik Ekströmin ja Heikki Lahdensuon. He molemmat toimivat executive partnereina Gartnerilla. Kolmantena vieraana keskusteluun liittyy Juha Tukiainen strateginen neuvonantaja Istekistä. Jaksossa tempaudutaan kiinnostavimpien teknologisten trendien ja ilmiöien maailmaan sekä siihen, miten maailma muuttuu näiden ilmiöiden myötä.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Uutta teknologiaa halutaan kokeilla  Pioneeri Roy Amara on aikanaan sanonut, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, se ei ole ennalta määrättyä, mutta siihen voi vaikuttaa. Lahdensuo kertoo, mitä tulevaisuustutkimus oikeastaan on:  ”Emme voi tietää tarkasti mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten meidän on tarkasteltava myös menneisyyttä. On ymmärrettävä, missä olemme nyt ja pystyttävä piirtämään vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja tunnistaa sieltä erilaisia asioita.”   Ekström ja Lahdensuo kertovat, että asiakaskohtaamisissa keskustellaan usein siitä, miten tulevaisuuden kehityksiin ja muutoksiin voi valmistautua. Gartnerin asiakasyrityksiä kiinnostaa erityisesti mitä hyötyjä uudella teknologialla voidaan saada ja koska siitä tulee heille liiketoiminnallisestikin relevanttia. Ei riitä, että vain seurataan kilpailijoiden tekemistä, vaan yritys tarvitsee oman toimintasuunnitelmansa. Keskusteluja käydään myös inhouse-kentällä, tietää Tukiainen.  ”Erityisesti nyt, kun hyvinvointialueet ovat käynnistyneet, niin fokus on siirtynyt kauemmas tulevaisuuteen. Nyt on rohkeutta lähteä kokeilemaan ja ottaa hallittuja riskejä. Uusien teknologiainvestointien lisäksi tarvitaan ohjeistusta siihen, miten jo olemassa olevasta saadaan kaikki hyöty ja arvo irti”, hän summaa.  Ekström kertoo, että yksi teknologian trendi tällä hetkellä onkin, että uutta teknologiaa halutaan ja uskalletaan kokeilla. Tässä maailmassa sallitaan epäonnistuminen, joka on edellytys hyötyjen saamiseen.   ”Jos odotat, että kaikki muut ovat jo tehneet kaikki virheet, olet pahasti myöhässä”, Ekström muistuttaa.  Demokratisoituva IT koskettaa meitä kaikkia  Tulevaisuuden teknologiassa puhuttaa demokratisoituva IT sekä ihmiskeskeinen automaatio. Demokratisoituva IT tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että yhä useampi meistä osaa IT:tä ja käyttää erilaisia sovelluksia helpottamaan päivittäisiä rutiineja.   ”Aiemmin ehkä nähtiin, että IT:n pitää valvoa kaikkea. Jonkunlaista kontrollia toki edelleen tarvitaan, mutta kukaan uuden sukupolven työntekijä tuskin miettii, pitääkö pyytää lupa jonkun kyselyn tekemiseen”, kertoo Ekström.  Kyseessä on siis valtava kulttuurinmuutos organisaation sisällä. Sen sijaan, että IT-puolella tehtäisiin valmiita ratkaisuja, tarjotaankin rakennuspalikoita, joista demokratisoituvan IT:n käyttäjät voivat luoda omia ratkaisujaan. Tukiainen sanoo odottavansa suorastaan innolla kehitystä, jossa varsinaiset käyttäjät ovat ohjaksissa ja vaikuttavat aktiivisesti siihen, millaiseksi palvelu lopulta muodostuu.  Ihmiskeskeisessä automaatiossa lähtökohtana pitäisi olla, miten käyttäjä tästä hyötyy. Monesti automaatiota mietitään enemmän siitä näkökulmasta, miten organisaation prosessit saadaan ryskyttämään tasaisesti ja tuottavasti.  ”Yksi esimerkki ihmiskeskeisestä automaatiosta on Omavero-järjestelmä, joka on helpottanut veroilmoitusten tekemistä huomattavasti.”  Kolmas kiinnostava termi, joka liittyy tulevaisuuden teknologioihin, on metaversumi. Metaversumi on askel eteenpäin virtuaalisissa maailmoissa ja voidaankin puhua todellisuuden lisäämisestä. Juha Tukiainen kertoo tarinan siitä, kun hän kävi metaversumissa katsomassa jääkiekkomatsin:  ”Sain ilon ja kunnian päästä tutustumaan siihen, mitä kaikkea metaversumi voisi olla. Teemana oli jääkiekkopeli ja metaversumin maailmassa sinä päätät, missä haluat peliä katsoa. Voit seurata ottelua esimerkiksi pelaajien seassa, se oli häkellyttävä kokemus! Tätä voisi hyödyntää vaikka terveydenhuollossamme etävastaanottona, jossa yhdessä lääkärin kanssa tarkastellaan potilaasta otettua digitaalista kaksosta ja tuumaillaan, mitä vaikka tuolle tukkeutuneelle suonelle kannattaisi tehdä.”  Tulevaisuuden teknologiaa ei tarvitse pelätä  Teknologian tulevaisuus on niin laaja, ettemme osaa edes keksiä, mitä kaikkea voimme siltä odottaa. Havainnollistetaan tätä eläinmaailmasta tutuilla ilmauksilla: musta joutsen sekä harmaa sarvikuono. Musta joutsen terminä kuvaa epätodennäköistä asiaa, jota ei olisi voinut ennustaa, mutta jolle löytyy järkevä selitys: aikanaan pohjoisella pallonpuoliskolla kaikki joutsenet olivat valkoisia ja syntyi oletus, että kaikki joutsenet ovat valkoisia – ja lopulta Australiasta löytyi mustia joutsenia. Harmaat sarvikuonot taas edustavat riskiä tai vaaraa, joka sinänsä on tunnistettu, mutta johon ei olla varauduttu riittävästi ja se pääsee siksi yllättämään.   ”Tällä hetkellä yksi harmaa sarvikuono on etätyöhön ja hybridimaailmaan siirtyminen, johon ihmiset alkavat väsyä. Ei olekaan ehkä optimaalisin työntekijäkokemus olla paljon kotona ja itsekseen, ja tämä voi näkyä tuottavuuden laskussa”, Ekström huomauttaa.  Tulevaisuuden teknologiaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, vieraat painottavat. Tukiainen haastaakin kaikki ICT:nkin parissa työskentelevät kääntämään pelon odotusarvoksi ja uskoksi, että uusi teknologia tulee parantamaan ja helpottamaan arkea.  ”Teknologinen kehitys tuo sellaistakin apuja, että pystytään paremmin huolehtimaan tietoturvasta sekä hallitsemaan, mitä tietoja meistä minnekin leviää”, Lahdensuo kiteyttää.  Jakson lopussa taklataan vielä yksi termi: ubiikki yhteiskunta. Lahdensuo muistaa törmänneensä termiin jo vuosikymmeniä sitten. Tuolloin se ilmeni niin, että joku näki unta, että matkapuhelimella voi tehdä muutakin kuin soittaa. Nykyään ubiikkius onkin sitä, että tietotekniikasta ja teknologiasta tulee osa normaalia oloamme – teknologinen varustelu voi olla kaikkialla ympärillämme, mutta häivytettynä näkymättömiin, niin kuin se olisi ilmaa, jota hengitämme.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifystä. 

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen, ja ensimmäisen kauden ensimmäisessä jaksossa hänen vieraakseen saapuvat Istekin hallituksen aiempi puheenjohtaja Jarmo Puputti ja toimitusjohtaja Lasse Koskivuori. Jaksossa pureudutaan teknologiaturvaajiin sekä heidän merkitykseensä yhteiskunnassamme.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Teknologiaturvaajat ovat istekkiläisyyden sydän  Termiin teknologiaturvaajat kiteytyy istekkiläisyyden sisin ja sydän: se on varmistamista, auttamista, edistämistä ja työskentelyä arjen toiminnan turvaamiseksi. Mutta mitä teknologiaturvaajat arjessa oikeasti tekevät? Istekin toimitusjohtaja Lassi Koskivuori kertoo:  ”Meillä Istekillä on monenlaista tekemistä teknologiaturvaamisen näkökulmasta. Me suunnittelemme yhdessä asiakasomistajiemme kanssa, miten heidän prosessinsa toimivat ja miten me varmistamme, että kyberturvallisuus ja jatkuvuus ovat kunnossa.”  Tällä hetkellä Istekillä on reilu 1200 teknologiaturvaajaa. Suurin ja näkyvin viimeaikainen teko teknologiaturvan eteen on hyvinvointialueuudistus, jonka eteen teknologiaturvaajat tekivät mittavaa työtä ja varmistivat, että uudistus käynnistyy onnistuneesti.  ”Kaikki hyvinvointialueet, jossa teknologiaturvaajamme ovat olleet mukana, menivät aikataulussa nappiin”, Koskivuori iloitsee.  Teknologiaturvaaminen vaatii uusia taitoja  Istekin hallituksen aiempi puheenjohtaja Jarmo Puputti tietää, että teknologiaturvaaminen vaatii useita uusia taitoja ja osaamisalueita – asia esimerkiksi mutkistuu monella tavalla etäteknologian kehittyessä.   ”Esimerkiksi dataa kerätään ja pyritään hyödyntämään enemmän. Toisaalta hyödyntäminen pitäisi tehdä käyttäjille mahdollisimman joustavaksi ja helpoksi. Miten teemme asioista vaivattomia samalla, kun teknologiaa hyödynnetään turvallisesti ja kestävästi? Näiden asioiden yhteensovittaminen haastaa, koska tarvitsemme tekijöitä, jotka ratkaisevat kahdesta suunnasta tulevan haasteen”, Puputti toteaa.  Uuteen teknologiaan liittyy paljon erilaisia odotuksia ja mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyy kuitenkin myös riskejä, mutta onneksi niiden hallintaan on olemassa päteviä työkaluja.   ”Keinoja on monia ja Istekin yksi ratkaisu on, ettemme käytä aivan viimeisintä ja tuoreinta teknologiaa vaan aina jo koeponnistettuja teknologioita ja alustoja. Silloin pystymme varmistamaan, että ne toimivat laajasti ja myös meidän ympäristöissämme. Tietysti tarvitaan myös hyvää suunnittelua”, Koskivuori kertoo.  Teknologian kehitys tulee aina sovittaa yhteen koko yrityksen strategian kanssa, niiden on oltava linjassa keskenään. Puputin mukaan strategia lähtee yrityksen perustarkoituksen ymmärtämisestä: minkä takia olemme olemassa ja miten pystymme vaikuttamaan? Strategia pyrkii tunnistamaan ympäristön muutosvoimia ja trendejä.  ”Kun puhutaan teknologiasta, on pidettävä silmät auki sen luomille mahdollisuuksille. Toinen elementti strategiassa on ihmisten saaminen mukaan. On varmistettava, että johtamista ja organisaatiota kehitetään, jotta teknologiaturvaajilla on keskenään hyvä olla ja tiimityö toimii”, Puputti summaa.  Oman henkilöstön lisäksi myös asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä. Asiakastyytyväisyyden luominen lähtee aina toimintaympäristön ymmärtämisestä sekä aidosta kiinnostuksesta ratkoa siellä ilmeneviä haasteita. Jos lähdetään liikaa teknologia edellä, on riski, että rakennetaan teknologian tuomien mahdollisuuksien päälle asioita, joita kukaan ei lopulta tarvitse. Silloin päädytään tilanteisiin, jotka näyttäytyvät asiakkaalle hankalana ja näin luovat vain uusia ongelmia.   ”Teknologian tuomalla helpotuksella ja automatisoinnilla pyritään asiakkaiden tyytyväisyyteen. Suunnitteluvaiheen pilotoinnit ja kokeilut antavat osviittaa siitä, mikä on oikea ratkaisu asiakkaalle. Kun ratkaisuja on jo otettu käyttöön, niin asiakastyytyväisyyskyselyt loppukäyttäjille vauhdittavat jatkokehitystä”, Koskivuori lisää.  Moderni johtaja osallistaa ja kuuntelee  Työ2030 on työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka tähtää toimintatapojen uudistamiseen, työelämäinnovaatioiden luomiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla. Tämä haastaa myös johtamista uudistumaan. Ohjelmassa uudenlaisia toimintatapoja kehitetään yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa. Myös Istekki on mukana kehittämisessä:  ”Iso osa istekkiläisiä on ajatustyötä tekeviä asiantuntijoita. Lisäksi meillä on terveydenhuollon teknologian parissa työskenteleviä, lähityötä tekeviä ihmisiä. Haluamme tehdä kokeiluja, oppilaitosyhteistyötä, innovointia yhdessä asiakkaiden ja kumppaneidemme kanssa. Nykypäivänä ei ole mahdollista ratkaista asioita yksittäisenä toimijana. Verkostoituminen on A ja O”, Koskivuori sanoo.  Myös moderni johtaminen on tärkeä puheenaihe Istekillä. Johtaminen elää ajassa ja se on siksi oltava itseään tarkastelevaa, kertoo Puputti.   ”Modernissa johtamisessa ehkä kaikkein tärkeintä on, että ihmiset tarvitsevat osallistumisen tunnetta ja kokemuksen siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Mielestäni johtamisessa korostuu se, että luodaan suuntaa ja rakenteita, jotka mahdollistavat ihmisille oman toiminnan toteuttamisen ja osallistumisen yhteisen päämäärän rakentamiseen”.  Koskivuori on Puputin kanssa samoilla linjoilla, moderni johtajuus näyttäytyy samalla tavalla myös toimitusjohtajalle. Koskivuoresta tärkeää on luoda selkeitä tavoitteita, ilman niitä ei voida onnistua. Nykypäivässä ei voi tehdä enää vuositavoitetta, vaan ne on pilkottava pienempiin osiin. Merkitystä on myös kuulluksi tulemisella. On tärkeää kuulla asiantuntijoiden osaamista ja ammattiaitoa sekä hyödyntää sitä kehittämisessä.  Teknologialäpimurrot näkyvät kaikilla toimialoilla  Teknologia ja digitalisaatio vaikuttavat ICT-yritysten toimintaan ja liiketoimintamalleihin tulevaisuudessa. Nopea muutos näkyy kaikilla toimialoilla ja kun uusia asioita tulee eteen, on ymmärrettävä niiden vaikutukset liiketoimintaan ja asiakkaisiin. Joka vuosi tulee uusia teknologialäpimurtoja ja osana Istekin kehitystoimintaa ja tutkimustoimintaa hyödynnetään maailmalta tulevaa tietoa sekä megatrendejä, jotta läpimurtoja voisi ennakoida mahdollisimman hyvin. Näin myös asiakkaat hyötyisivät niistä paremmin:  ”Asiakkuutemme ovat hyvin kriittisellä toimialalla. Meidän pitää huolehtia koko ajan siitä, että asiat ovat heillä hyvällä mallilla kyberturvallisuuden, tietosuojan ja tietoturvan osalta.”  Teknologian tehokkuudella ja vaikuttavuudella on iso rooli. Vaikuttavuuden mittarointi on kuitenkin haastavaa perinteisillä taloudellisilla mittareilla, mutta Puputti uskoo, että tulevaisuudessa data-analyysi, tekoäly ja uudet teknologiat saattavat mahdollistaa sen, että vaikuttavuutta voidaan oikeasti mitata.  ”Tästä hyvä esimerkki on yhteistyö yliopistojen kanssa, Tampereella ja Itä-Suomessa tutkitaan vaikuttavuutta. Nykyään tutkimuksessa vaikuttavuudessa kiinnostaa kokovaikuttavuus, ei pelkkä substanssi. Istekki on mukana tutkimuksessa yliopistojen kanssa ja olemme rakentamassa vaikuttavuusmallia, josta on jo näytetty vähän teasereita”, Koskivuori kiteyttää.  Kuuntele Teknologiaturvaajat -podcastia Spotifyssä.