saavutettavuus

Julkisen sektorin verkko- ja mobiilipalveluja koskeva ns. saavutettavuuslaki eli laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan huhtikuussa 2019, ja julkisten palveluiden mobiilisovellukset siirtyivät lain piiriin kesäkuussa 2021. Laki koskee mm. hyvinvointialueiden ja kuntien kotisivuja ja muita sähköisiä palveluita, kuten erilaisia omaportaaleja. Digipalvelulaki vaatii, että palveluiden tulee olla käytettäviä niin tekniikan, käytettävyyden kuin sisällön selkeyden kannalta. Seuraava merkittävä etappi on kesäkuussa 2025, kun EU:n esteettömyysdirektiivin muun muassa digipalvelulakiin aiheuttamia muutoksia aletaan soveltaa. Esteettömyysdirektiivin myötä digipalvelulain piiriin tulee suuri joukko erilaisia – myös yksityisiä – kuluttajapalveluita, kuten verkkokauppojen, sähkökirjojen ja liikennepalvelujen tarjoamat digitaaliset palvelut. Digipalvelulain tarkoitus on varmistaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jonka eteen mekin Istekillä teemme paljon töitä. Monesti ajatellaan, että palveluiden saavutettavuus on tärkeää vain ihmisille, joilla on merkittäviä ja selkeitä toimintarajoitteita kuten sokeus tai fyysinen vamma. Digitaalisen maailman esteettömyys mahdollistaa kuitenkin yhä useammalle itsenäisen asioinnin, ja asiakaslähtöinen, saavutettava suunnittelu hyödyttää meitä kaikkia; jokaiselle saattaa tulla eteen tilanteita, jolloin nettiyhteyden hitauden takia kuvat eivät lataannu tai hiiren käyttö ei onnistu kipsin takia. Teknisen saavutettavuuden lisäksi monille käyttäjäryhmille on erittäin tärkeää palvelun sisällön selkeys ja käytettävyys. Saavutettavuuden tekniset vaatimukset määritellään verkkosisällön saavutettavuusohjeissa WCAG 2.1 (Web Content Accessibility Guidelines). Lain vaatimus on WCAG 2.1 – ohjeiden A- ja AA-tason kriteerien täyttäminen. Tekniset vaatimukset pystytään teoriassa pitkälti toteuttamaan HTML-natiivielementtien oikeaoppisella käytöllä. Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös sivustolla olevia tekstitiedostoja, kuten PDF- ja Word-tiedostoja. Yleisiä saavutettavuusongelmia palveluissa ovat muun muassa tekstin heikko kontrasti ja html-koodin käyttäminen toisin kuin tarkoitettu, esimerkiksi teksteissä ei käytetä otsikkotyylejä loogisessa järjestyksessä tai muotoillaan otsikko vain muokkaamalla otsikon kokoa tai väriä. Monet ruudunlukijan käyttäjät navigoivat tekstissä otsikoiden avulla, ja jos otsikkoelementtejä ei käytetä, ei löydy myöskään sisältöä niin helposti. Usein myös käytetään taulukkoelementtejä tekstien ja kuvien sommitteluun. Tästä seuraa, että ruudunlukijat lukevat sisällön taulukkodatana rivi ja sarake kerrallaan, jolloin käyttäjä ei saa tietoja loogisessa järjestyksessä niin kuin pitäisi. Sisältöä pitää myös pystyä skaalaamaan 200% suurennokseksi ilman, että mitään tietosisältöä tai toimintoja menetetään. Kaiken toiminnallisuuden tulee myös olla saavutettavissa pelkästään näppäimistöä käyttäen. Tämä koskee niin linkkejä, kenttiä, painikkeita kuin yleistä navigointia sivustolla. Palvelun, kuten nettisivun teknisen alustan mahdollistaessa saavutettavan sisällön tuottamisen, jää sisällöntuottajille suuri vastuu näiden mahdollisuuksien käyttämisestä. Sisällöntuottajien ohjeistaminen saavutettavan sisällön tuottamisessa on yksi koulutuskohde niin Istekillä kuin asiakkaillammekin. Käytännön esimerkkinä saavutettavan suunnittelun kohderyhmästä toimivat henkilöt, joilla on värinäön häiriö: arvioiden mukaan jopa 8 %:lla ihmisistä on jonkin asteinen värinäön häiriö kuten puna-vihersokeus, ja 40 % heistä ei ole edes tietoinen tästä ominaisuudestaan (Värisokeus ja poikkeava värinäkö, Duodecim). Liikennevalovärejä punainen-keltainen-vihreä käytetään usein erilaisen tiedon esittämiseen, mutta värit yksistään eivät ole riittävä keino, jos melkein joka kymmenes ei erota värejä riittävän selkeästi toisistaan. Kuva 1 Erilaiset liikennevaloikonit ovat suosittuja, mutta tiedon välittäminen pelkillä väreillä ei palvele kaikkia. Vasemmalla ikonit normaalilla värinäöllä, oikealla miten ikonit näkyvät puna-vihersokealle. (Kuvan lähde UX Design, Beautiful, accessible traffic lights). Laissa on vaatimus myös sisällön selkeydelle ja helppokäyttöisyydelle eli kognitiiviselle saavutettavuudelle. Lomakkeiden, kysymysten ja ohjeiden selkeys ja yksitulkintaisuus on erittäin tärkeää. Byrokraattisen koukerokielen sijasta pitää suosia helposti löydettävää tietoa ja riittävän selkeää ilmaisua, jonka pystyvät ymmärtämään niin kehitysvammaiset, muistisairaat, huonosti kieltä osaavat tai yleisemmin tottumattomat netin käyttäjät. On hyvä muistaa, että ymmärrettävän ja helposti hyödynnettävän tiedon tarve – kuten muunkin saavutettavan palvelun – voi aina olla tilapäinen tai väliaikainen (esimerkiksi hätätilanteessa, sairastaessa) tai pysyvä (kehitysvamma, lukihäiriö, ADHD). Verkkopalveluiden saavutettavuuden toteuttaminen ei ole kertasuoritus, vaan saavutettavuutta pitää arvioida säännöllisin väliajoin, erityisesti sen jälkeen, kun sivustolle on tullut suurempia muutoksia. Myös sivuston saavutettavuusselostetta tulee päivittää säännöllisesti. Saavutettavuusseloste vaaditaan kaikille julkisen alan kotisivuille ja web-palveluille. Selosteessa kerrotaan, millainen on sivuston saavutettavuuden tila, arvioinneissa havaitut puutteet sekä aikataulu, jossa asioita korjataan. Lisäksi kerrotaan yhteystiedot, mihin voi ilmoittaa havaituista puutteista sekä saavutettavuusviranomaisen tiedot. Saavutettavuusviranomainen myös tarkkailee julkisia verkkosivuja, ja saattaa vaatia korjauksia – uhkasakon uhallakin. Saavutettavuuden arviointeja on tehty Istekillä testauspalvelun kautta osana palveluiden testausta jo vuodesta 2019. Asko Palmu -ryhmä eli asiakaskokemuksen ja palvelumuotoilun asiantuntijamme taas varmistavat, että saavutettavuus on alusta asti osa palveluiden kehitys- ja suunnitteluvaiheita. Nyt Istekillä aloittaa myös saavutettavuusasiantuntija, jonka rooliin kuuluu olla niin asiakkaiden kuin istekkiläisten tukena saavutettavuuteen liittyvissä asioissa. Taina Prusti, saavutettavuusasiantuntija Istekki Oy Kirjoittajasta: Taina Prusti on ollut Istekissä vuodesta 2019 lähtien mukana edistämässä saavutettavuusasioita eri tavoin. Hän aloittaa nyt uudessa roolissa Istekin saavutettavuusasiantuntijana koordinoiden ja ohjeistaen muita saavutettavuuden parissa työskenteleviä asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja istekkiläisiä. Linkkivinkkejä Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ® Esteettömyysdirektiivi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) Verkkosisällön saavutettavuusohjeet WCAG 2.1 Digitaaliset palvelut saavutettaviksi – Saavutettavuusvaatimukset Papunet – saavutettavuus » Etusivu Selkeästi meille – Vinkkejä ja ohjeita kognitiiviseen saavutettavuuteen (selkeastimeille.fi) Saavutettavan kielen työkalupakki – Työkaluja digipalvelujen saavutettavaan kieleen (saavutettavakieli.fi)