Vuosi 2023 on alkanut vauhdikkaasti. Innostusta ja inspiraatiota on ollut tarjolla runsain mitoin. Strategia- ja tulevaisuus -yksikköön sijoittuvan roolini sekä Istekin Teknologiaturvaajat-podcastin hostaamisen myötä olen päässyt mukaan mitä moninaisimpiin keskusteluihin. Olen tutustunut erilaisiin teknologisiin ilmiöihin, kohdannut innovaattoreita ja kehitystä eteenpäin vieviä arjen ammattilaisia. Kaikkia näitä kohtaamisia on yhdistänyt halu rakentaa sujuvampaa Suomea ja tuottaa teknologian avulla parempia palveluja yhteiskunnan eri tarpeisiin.

Viime viikolla vierailin Keski-Suomessa hyvinvointialueen tulevaisuusseminaarissa. Vuodenvaihteen iso ponnistus kuuluu vielä puheissa, mutta katseet on jo vahvasti käännetty tulevaan: minne mennään tänä vuonna? Entäpä valtuustokaudella? Tai miten ICT vastaa hyvinvointialueen tarpeisiin, kun tarkastelujänne yltää vuoteen 2030?

Työpajoissa ja keskusteluissa kaksi teemaa nousi ylitse muiden. Ensimmäinen liittyy käyttöönotetun ICT:n hyödyntämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa on jo pitkään käytetty erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä, mutta siitä huolimatta ICT:n hyödyntäminen palveluissa on jäänyt usein vajaaksi. Miksi näin on ja miten tilannetta voisi korjata?

Keskusteluissa yksi merkittävimmistä syistä ICT:n alikäyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa oli järjestelmien paljous ja monimutkaisuus sekä kyvyttömyys jakaa tietoa järjestelmien välillä. Toinen keskeinen syy oli resurssipula. Henkilökunta ei yksinkertaisesti ehdi hyödyntää ICT-järjestelmiä. Ammattilaisten tuskaa kuunnellessani oivalsin, että ICT:n käyttöönotto ja hyödyntäminen vaativat muutoksia myös organisaation toimintakulttuurissa. Ammattilaisten on ymmärrettävä muutos, hyväksyttävä siihen liittyvät uudet työskentelytavat ja opittava käyttämään uusia työkaluja, jotta ICT:n hyödyt tosiasiallisesti voidaan saada käyttöön. Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että meidän on opittava kehittämään paremmin toimintaa tukevia, yhteentoimivia järjestelmiä, joista ammattilainen saa tarvitsemansa tiedon nopeasti ja helposti.

Toinen vahvasti esille noussut teema oli uusien teknologioiden ja tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nopeita voittoja voidaan saada jo sillä, että automatisoidaan rutiinitoimintoja. Varsinainen läpimurto vaatii kuitenkin ajattelun avartamista laatikon ulkopuolelle. Uusia mahdollisuuksia on tarjolla runsaasti. Tekoälypohjaiset diagnostiikkatyökalut voivat auttaa tunnistamaan sairauksia ja yhteyksiä eri sairauksien ja oireiden välillä aikaisemmin ja tarkemmin, mutta mitä jos laitettaisiinkin tekoäly miettimään uusia toiminta- ja hoitomalleja? Saataisiinko uutta älykkyyttä ja tulokulmaa asioihin, nähtäisiinkö uusia mahdollisuuksia, syntyisikö jopa parempia ratkaisuja?

Vaikka tulevaisuuden teknologioissa tuntuu olevan vain mielikuvitus rajana, on syytä muistaa, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa uusien teknologioiden ja tekoälyn käyttöönottoon liittyy tärkeitä huomioitavia asioita:

• Potilaiden yksityisyyden ja tietoturvan takaaminen. Potilastiedot ovat arkaluonteista tietoa, joten on tärkeää varmistaa, että uusia teknologioita ja tekoälyä käytetään tietoturvallisella tavalla.
• Eettisten periaatteiden noudattaminen. Uudet teknologiat ja tekoäly voivat tarjota huomattavia etuja sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, mutta on tärkeää varmistaa, että niitä käytetään eettisesti oikein.
• Potilaan kohtaaminen ja osallisuus. Uusien teknologioiden ja tekoälyn käytön on tärkeää tukea potilaiden kohtaamista ja osallisuutta. Potilaslähtöinen hoitokulttuuri ja potilaiden yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon teknologioiden ja tekoälyn suunnittelussa ja käytössä. Lisäksi potilailla tulee olla mahdollisuus saada selkeää tietoa siitä, miten heidän tietojaan käytetään ja millä tavoin teknologia on osallisena heidän hoidossaan.
• Henkilökunnan koulutus ja tuki. Uusien teknologioiden ja tekoälyn käyttöön liittyy usein uusia taitoja ja työtapoja, joten on tärkeää varmistaa, että henkilökunta saa riittävän koulutuksen ja tuen. Tämä auttaa varmistamaan, että teknologiaa käytetään oikein ja tehokkaasti, ja että henkilökunta on tietoinen uusista toimintatavoista ja mahdollisuuksista.

Kaiken tämän kehityksen keskellä on tärkeää muistaa, että uudet teknologiat ja tekoäly eivät korvaa inhimillistä vuorovaikutusta ja hoitotyötä. Ne ovat jatkossakin osa kokonaisvaltaista hoitoa ja tukevat henkilökuntaa potilaiden hoidossa. Kun teknologiaa käytetään tarkoituksellisesti ja oikein, se voi auttaa tehostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja tarjoamaan potilaille parempia hoitotuloksia.

- Kati Tuovinen
Teknologiaturvaaja, Strategia ja Tulevaisuus