Takaisin

Istekki mukana katkeamattoman lääkehoidon kehittämisessä

Istekki toteutti Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa mielenkiintoisen projektin,
joka tähtäsi katkeamattoman lääkehoidon toimintakokonaisuuden määrittämiseen ja tehostamiseen arkkitehtuurikuvausten avulla.
 
Istekin puolelta projektissa toiminnan kehittämisen konsulttina toiminut Ritva Ikäheimo kertoo arkkitehtuurikuvausten olevan osa kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, jonka keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa eri toimintojen yhteentoimivuus. 
 

Yhteentoimivuudella tarkoitetaan toimijoiden, prosessien ja tietojärjestelmien kykyä viestiä keskenään sellaisella tavalla, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää ja ymmärtää toistensa tietoja. Katkeamattomassa lääkehoidossa tämä tarkoittaa esimerkiksi potilaan hoitopolun ja sairaala-apteekin sujuvaa yhteispeliä, Ikäheimo kertoo.
 
Tays uudistamisohjelman projektipäällikkö Marjo Uusitalon mukaan projektin hyödyt tulevat näkymään potilaille entistä turvallisempina  ja tehokkaampina toimintatapoina.
 

Kokonaisarkkitehtuurikuvaukset katkeamattomasta lääkehoitoprosessista auttavat kehittämään lääkitysturvallisimpia ja tehokkaampia toimintatapoja (myös yli organisaatiorajojen), joissa voidaan osittain myös osallistaa potilasta ja jossakin määrin myös helpottaa lääkityksen toteutusta ja seurantaa, Uusitalo toteaa.
 
Jo olemassa olleita sekä projektin aikana tuotettuja uusia kuvauksia käytettiin toiminnassa olevien esteiden tunnistamiseen sekä tarvittavien muutosten ja ratkaisujen ideointiin, päämääränä laadukas, turvallinen ja sujuva erikoissairaanhoidon katkeamattoman lääkehoidon toimintakokonaisuus.

Projektissa oli myös merkityksellistä tunnistaa vuorovaikutuksen ja tiedonhallinnan kautta toimintaan keskeisesti liittyvät ulkopuoliset toimijat ja sidosryhmät. Erityisesti sairaala-apteekin ja potilaan hoitopolun näkökulmat tulee huomioida keskeisinä toimijoina vuorovaikutuksessa.
 

Projektissa tarkasteltiin toimintakokonaisuutta erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden; lääkäreiden ja hoitajien näkökulmasta. Painopisteenä olivat prosessin vaiheet ja työnkulut, sekä niissä olevat tietotarpeet yleisesti ja erikoisalakohtaisesti. Oli mahtavaa huomata, miten asiakkaamme kliinisen työn tekijät sitoutuivat projektiin aktiivisesti. Saimme kesälomakaudellakin hyvän osanottajajoukon työpajoihin, Ikäheimo kiittelee.
 
Projekti oli vaiherikas ja Marjo Uusitalon mukaan rupeama sujui hyvin ja aikataulut pitivät, vaikka suunnitelmaa piti matkan aikana tarkentaa ja vähän muovatakin.
 

Yhteistyö Istekin kanssa sujui hyvin. Projektin aikana sain lisävahvistuksen asian tärkeydestä ja esiin nousi monta asiaa, joiden kehittämistä pitää jatkaa. Lisäksi kansallisen yhteistyön tekemisen tärkeys sai uuden merkittävyyden, Uusitalo summaa.
 
Istekin puolelta projektissa toiminut Ritva Ikäheimokin saa asiakkaalta positiivia terveisiä.
 

Oli mukava työskennellä asiantuntijan kanssa, joka osasi tehdä oikeat kysymykset substanssista, hahmottaa keskeiset asiat ja yhteydet ja vielä tehdä selkeät tuotokset. Ritva on erittäin luotettava, eli tekee ne asiat (ja vähän yli), joista sovittu. Erittäin joustava, mutta myös tehokas, Uusitalo päättää.
 
Yhteistyö Istekin kanssa jatkuu toiminnan- ja tiedonhallinnankuvausten osalta mm. UNA -kehittämisen tiimoilta.