icmt

Teknologiaturvaajat-podcastin mainoskuva, jossa Kati Tuovisen, Veijo Romppasen ja Ari Voutilaisen potretit harmaata taustaa vasten.

Blogi: Digitaalinen muutosmatka kohti sujuvampaa Suomea 

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea, kun luvassa on asiaa digitaalisesta transformaatiosta ja palvelukehityksestä sekä automatisoituvasta päätöksenteosta. Katin kanssa asiaan syventyvät johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä.  Digitaalisella transformaatiolla haetaan helpotusta arkeen  Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat suuressa roolissa, kun tavoitellaan sujuvampaa arkea. Veijo Romppainen kertoo, että asiat täytyy tehdä asiakaslähtöisesti: mitä sujuvampaa ja helpompaa asioiden hoitaminen on, sen helpompaa on myös työntekijöiden ja asiakkaiden elämä.   ”Digitaalisissa palveluissa on helppo seurata, kuinka asiakas toimii ja miten palvelua käytetään. Tällä hetkellä kehitämme eteenpäin vaikuttavuuden menetelmiä ja mittarointia. Kun tuotamme palveluita asiakkaille, haluamme tietää, mikä palveluiden vaikuttavuus on ja mihin asioihin ne aidosti vaikuttavat”, Voutilainen pohtii.  Sekä Verohallinto että Istekki ovat kulkeneet pitkät ja merkittävät digitaaliset matkat. Usein prosesseja ja palveluja lähdetään digitalisoimaan muun muassa kilpailukyvyn varmistamiseksi, virheiden vähentämiseksi sekä kustannussäästöjen luomiseksi. Kun asia digitalisoituu, se nopeutuu ja helpottuu ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Verohallinnon tapauksessa kustannussäästöistä hyötyy nimenomaan tavallinen veronmaksaja, kun Verohallinnon toimintaan tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän varoja.   Vaikka digitalisoituminen tuo paljon tavoittelemisen arvoisia etuja, digitaalinen transformaatio voi myös epäonnistua. Romppaisen kokemuksen mukaan epäonnistumisia voi ehkäistä ottamalla koko organisaation mukaan muutokseen.  ”Ei ole erillistä ATK-osastoa, joka tekisi muutoksen. Se lähtee ylimmästä johdosta ja tulee sieltä ydinliiketoimintoihin. Verohallinnolla olemme ottaneet vuosittain suuria määriä veroasiantuntijoitamme mukaan kehittämisprojekteihin kertomaan, millainen järjestelmä kannattaa tehdä”, Romppainen kertoo.  Digitaalinen palvelukehitys alkaa asiakkaan ymmärtämisestä  Digitaalinen palvelukehitys edellyttää samoja prosesseja ja elementtejä kuin mikä tahansa palvelukehitys, lopputulos vain on digitaalinen. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä ja jatkuu käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen sekä mittareiden kehittämiseen. Myös turvallisuus ja tietosuoja ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Romppainen uskoo, että tekoäly ja pilvipalvelut tulevat osaltaan vaikuttamaan digitaaliseen palvelukehitykseen ja sen tulevaisuuteen – emmekä ole edes vielä nähneet kaikkea, mitä ne mahdollistavat.  ”Me haluamme toimijana olla etunenässä viemässä julkishallintoa myös pilveen. Pilvi on oikein käytettynä turvallinen. Täytyy sanoa, että tämäkin on aikamoinen vuori kiivettäväksi, mutta siitäkin selvitään pienin askelin.”  Voutilainen taas uskoo vahvasti ekosysteemitalouden tulevaisuuteen, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa tuottaakseen vaikuttavampia palveluita. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaisu monimutkaisiin asioihin.   ”Näitä ekosysteemejähän on jo olemassa tietyllä tavalla. Eihän Istekkikään toimijana ratkaise itse kaikkea, vaan käytämme muita toimijoita. Siksi raja- ja yhteistyöpinnat ovat tänä päivänä tarpeellisia. Niiden kehitys tukee datatalouden kehittämistä, koska data saadaan hyötykäyttöön useassa paikassa”, Voutilainen jatkaa.  Romppainen huomauttaa vielä, että esimerkiksi suurin osa näkee OmaVeron digitaalisena palveluna, mutta sen lisäksi Verohallinnolla on yli 60 rajapintaa julkaistuna eri toimintoihin. Verohallinto käy aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa, jotta esimerkiksi verokortti API otettaisiin aktiivisemmin käyttöön. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun ihminen muokkaisi omaa verokorttiaan, niin tieto menisi automaattisesti työnantajan palkanlaskentajärjestelmään.   Voutilainen lisää, että yksi kehityssuunta onkin henkilökohtaistaminen: ”Kuten Veijo mainitsi, niin eikö olisikin hienoa, että saisin henkilökohtaista palvelua, jossa tunnistettaisiin juuri minun verokäyttäytymiseni! Tämä on kehityssuunta, joka ainakin itseäni kiinnostaa.”  Automaatio on tässä hetkessä todella ajankohtainen asia, sillä toukokuussa 2023 tulee voimaan uusi laki, joka koskee automaatiota viranomaisen päätöksessä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että viranomainen voi tietyillä lain rajaamilla ehdoilla käyttää automaatiota asiakkaitaan koskevassa päätöksenteossa. Se tulee sujuvoittamaan asiakkaiden elämää ja mahdollistaa arvokkaan ja osaavan henkilöstön siirtämisen pois rutiineista hankalampien tehtävien pariin  ”Päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä automaattisesti esimerkiksi silloin, jos kohteessa on piirteitä, joita ei tietokoneen prosesseilla pysty oikeudenmukaisesti päättämään. Järjestelmän olisi osattava itse valita tapauksia automaattiseen päätöksentekoon sekä virkailijoiden päätettäväksi”, Romppainen toteaa.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssä. 

Blogi: Digitaalinen muutosmatka kohti sujuvampaa Suomea  Read More »

IT-alan 250 suurinta yritystä Suomessa teksti sinistä taustaa vasten

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-yritystä – Istekki nousi sijalle 29

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-alan yritystä vuodelle 2023. Istekki nousi sijalle 29. Viime vuonna Istekki oli sijalla 35. Tivi 250 -listalle pääsyn alaraja jatkoi tasaista nousua. Tivin mukaan listalle pääsyyn vaadittiin vähintään 11,1 miljoonan euron liikevaihto, joka on uusi ennätys. Viime vuonna alaraja oli 10,4 ja tätä edeltävänä vuonna 9,1 miljoonaa euroa. Lue lisää TiVin uutisesta.

TiVi listasi Suomen 250 suurinta IT-yritystä – Istekki nousi sijalle 29 Read More »

Kati Tuovisen, Niina Ratsulan ja Laura Ylitalon potretit harmaata taustaa vasten.

Blogi: Suomi vastuullisuuden ajatusjohtajaksi 

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Teknologian kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat yhä enemmän ihmisten elämään ja työhön. Samalla ne haastavat meidät pohtimaan vastuullisuutta ja kehitystä tavalla, joka huomioi ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kestävyyden. Näistä teemoista Katin kanssa saapuvat keskustelemaan yrittäjä, tietokirjailija sekä Code of Conductin perustaja Niina Ratsula ja Istekin hankinnan ja vastuullisuuden johtaja Laura Ylitalo. Tämä on tiivistelmä ensimmäisen kauden neljännestä jaksosta.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Vastuullisuus ei ole vain brändimielikuvan rakentamista  Vastuullisuuteen kuuluu usein keskusteluun nousevan ympäristön lisäksi muun muassa sosiaalinen sekä taloudellinen vastuu. Yrityksen vastuullisuuden tulee olla kokonaisvaltaista, mutta vastuullisuustyössä ei tulla koskaan valmiiksi vaan se vaatii jatkuvaa työtä.  ”Vastuullisuus on moniulotteinen asia ja sitä voidaan myös lähestyä erilaisista näkökulmista. Minulle vastuullisuus on toimintatapa eikä tiettyyn teemaan keskittyvä asia”, Ylitalo toteaa.  Myös kestävä liiketoiminta linkittyy olennaisesti vastuullisuuteen. Sen avulla yritys voi tehdä tuttuun tapaan omaa liiketoimintaansa, mutta kestävämmällä tavalla. Ratsulasta on tärkeä tunnistaa se, miten yrityksen ikä ja toimiala vaikuttavat siihen, miten sen vastuullisuudesta ajatellaan. Ratsulan mukaan tänä päivänä ei esimerkiksi ole järkeä perustaa startupia, joka ei jollain tavalla pyri ratkomaan kestävän kehityksen ongelmia. Hän puhuu myös moraalin ja etiikan merkityksestä:  ”Kun keskustelemme ihmisten tekemistä valinnoista ja pohdinnasta siitä, mikä on tavoittelemisen arvoista ja mikä ei, puhumme moraalista. Vastuullisuus ei saa olla vain keino brändimielikuvan rakentamiseen, vaan se kuuluu osaksi yrityksen ydinarvoja.”  Myös Istekillä etiikkakysymystä on pohdittu, sillä yhtiö koostuu useista teknologiaturvaajista, joista jokaisella on oma käsityksensä oikeasta ja väärästä. Yrityksessä on siksi oltava mietittynä, mikä sen toiminnan kontekstissa on oikein ja väärin. Näin syntyy työyhteisössä hyväksytty ja kaikille yhteinen toimintatapa.  Vastuullisuuden mittaaminen on haastavaa  Ratsula summaa vastuullisuustyön perustaksi sen, että yritys ymmärtää oman toimintansa kaikki vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäksi on pohdittava, mitä ongelmia yritys pyrkii ratkaisemaan ja mitä hyvää se tuo liiketoiminnallaan.  ”Vaikutusten arvioinnin jälkeen on asetettava vastuullisuuden painopisteet, tavoitteet sekä mittarit”, hän lisää.  Istekin yksi arvo on vastuullisuus ja sitä työstetään yrityksessä johtoryhmän sekä hallituksen kanssa. Henkilöstölle on tärkeää istuttaa ymmärrys vastuullisuudesta, sillä he tekevät arjessa vastuullisia tekoja ja valintoja. Lisäksi Istekki on selvittänyt sidosryhmäkyselyiden ja haastattelujen avulla tärkeimpiä vastuullisuusteemoja ja sen myötä vastuullisuustiimille on hahmotettu painopistealueet, joita lähteä viemään eteenpäin.  Vastuullisuutta on mahdollista mitata, vaikka yksikään mittari ei ole täydellinen. Tyypillisesti yrityksissä mitataan esimerkiksi hiilijalanjälkeä sekä energiatehokkuutta. Olennaista on, että organisaatiolla on käytössään mittarit, jotka ohjaavat arjen toimintaa oikeaan suuntaan.  ”Vastuullisuustavoitehan on nimenomaan tavoite, ei lupaus olla täydellinen. Siksi mittaaminenkin on haastavaa. Vastuullisuudessa on hyvin inhimillinen puoli, sillä vaikka puhumme oikein toimimisesta, niin kukapa meistä ei joskus toimisi myös väärin”, Ylitalo lisää.  Ratsula kertoo, että tutkimuksissa on havaittu, että tiettyjen elementtien läsnä ollessa yrityksissä kukoistaa oikein toimimisen kulttuuri. Tästä klassinen esimerkki on, kun organisaatioon saapuu uusi työntekijä, joka pohtii yrityksen toimintatapoja ja arvoja.   ”Tässä tilanteessa henkilö ei lue vastausta paperista vaan katsoo omaa esihenkilöään ja tämän esimerkkiä. Oikeudenmukaisuus olisi todella tärkeää, mutta valitettavasti usein ihmisillä on taipumus katsoa tilanteita läpi sormien, jos kyseessä on yrityksen tähtityöntekijä”, Ratsula pohtii.  Yksittäinen taho ei voi ratkaista kaikkea  Myös ICT-toimialalla vastuullisuus kattaa useita näkökulmia. Ympäristöasioita pohditaan esimerkiksi siitä kulmasta, millaisia tiedonsiirron tapoja on, miten palvelinsaleja ylläpidetään ja miten käytöstä poistuvat laitteet kierrätetään tai jatkokäsitellään. Eri vaihtoehdot kuluttavat eri tavalla energiaa. Yritysten on oltava läpinäkyviä siinä, mihin ihmisten tietoja käytetään ja mihin kerätty data päätyy.  ”On hyvä hoksata, että kukaan ei voi tehdä kaikkea. Mikään yksittäinen taho ei voi olla vastuussa koko yhteiskunnan vastuullisuudesta, mutta jokainen voi onneksi tehdä jotain”, Ylitalo kertoo.  Suomessa etenkin sosiaalisen vastuullisuuden kehittämiseen liittyy haasteita, sillä ajatuksena on, että Suomessa kaikki on hyvin ja toimimme lainsäädännön mukaan. Siksi voi olla haastavaa perustella, miksi jotain pitäisi tehdä:  ”Välillä pidetään itsestään selvänä, että asiat ovat hyvin. Tuntuu, että välillä pitää oikein myydä ajatus siitä, että on järkevää investoida yrityskulttuurin ja eettisten periaatteiden kehittämiseen”, Ratsula kertoo.  Tulevaisuudessa tulemme kuitenkin suuntaamaan kohti entistä selkeämpää vastuullisuutta, kiitos lainsäädännössä tapahtuvien muutosten. Ratsula kuvailee vastuullisuuden olleen aiemmin ”villi länsi”, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa luomassa yhteisiä kriteerejä sille, mitä voidaan kutsua vastuulliseksi.  ”Vaikka Suomi on pieni maa, meillä on mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja ajatusjohtajana vastuullisuuden osalta. Emme voi ratkoa ongelmia yksin, mutta voimme olla mukana viemässä asioita oikeaan suuntaan ja näyttää hyvää esimerkkiä”, Ylitalo kannustaa.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifystä. 

Blogi: Suomi vastuullisuuden ajatusjohtajaksi  Read More »

Ohjelmistorobotiikkaratkaisu arkistoi sosiaalihuollon asiakastietoja Pohjois-Savossa

Digital Workforce Services Oyj kertoi merkittävästä ohjelmistorobotiikkaratkaisusta, joka arkistoi sosiaalihuollon asiakastietoja Pohjois-Savossa. Istekki Oy toimii projektissa palveluintegraattorina. ”Halusimme asiakastietojen migraatioon luotettavan ratkaisun, joka on myös kokonaistaloudellisesti tehokas. Saamme yhdenmukaistettua järjestelmiä, tietoja turvallisesti arkistoon ja Pro consona -pääkäyttäjämme tekevät määrittelytyön arkistoitaviin dokumentteihin. Potilasdata arkistoidaan kantaan ja hallinnollinen data arkistoidaan Istekki-arkistoon.” kertoo Istekin Projektipäällikkö Eino Järvinen. Lue lisää Digital Workforcen artikkelista: Ohjelmistorobotiikkaratkaisu arkistoi sosiaalihuollon asiakastietoja Pohjois-Savossa | Digital Workforce

Ohjelmistorobotiikkaratkaisu arkistoi sosiaalihuollon asiakastietoja Pohjois-Savossa Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin mainoskuva, jossa on Kati Tuovisen, Patrik Ekströmin, Heikki Lahdensuon ja Juha Tukiaisen potretit harmaata taustaa vasten.

Blogi: Jos vain odotat, olet pahasti myöhässä  

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen, ja ensimmäisen kauden toisessa jaksossa hän saa vieraakseen Patrik Ekströmin ja Heikki Lahdensuon. He molemmat toimivat executive partnereina Gartnerilla. Kolmantena vieraana keskusteluun liittyy Juha Tukiainen strateginen neuvonantaja Istekistä. Jaksossa tempaudutaan kiinnostavimpien teknologisten trendien ja ilmiöien maailmaan sekä siihen, miten maailma muuttuu näiden ilmiöiden myötä.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Uutta teknologiaa halutaan kokeilla  Pioneeri Roy Amara on aikanaan sanonut, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, se ei ole ennalta määrättyä, mutta siihen voi vaikuttaa. Lahdensuo kertoo, mitä tulevaisuustutkimus oikeastaan on:  ”Emme voi tietää tarkasti mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten meidän on tarkasteltava myös menneisyyttä. On ymmärrettävä, missä olemme nyt ja pystyttävä piirtämään vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja tunnistaa sieltä erilaisia asioita.”   Ekström ja Lahdensuo kertovat, että asiakaskohtaamisissa keskustellaan usein siitä, miten tulevaisuuden kehityksiin ja muutoksiin voi valmistautua. Gartnerin asiakasyrityksiä kiinnostaa erityisesti mitä hyötyjä uudella teknologialla voidaan saada ja koska siitä tulee heille liiketoiminnallisestikin relevanttia. Ei riitä, että vain seurataan kilpailijoiden tekemistä, vaan yritys tarvitsee oman toimintasuunnitelmansa. Keskusteluja käydään myös inhouse-kentällä, tietää Tukiainen.  ”Erityisesti nyt, kun hyvinvointialueet ovat käynnistyneet, niin fokus on siirtynyt kauemmas tulevaisuuteen. Nyt on rohkeutta lähteä kokeilemaan ja ottaa hallittuja riskejä. Uusien teknologiainvestointien lisäksi tarvitaan ohjeistusta siihen, miten jo olemassa olevasta saadaan kaikki hyöty ja arvo irti”, hän summaa.  Ekström kertoo, että yksi teknologian trendi tällä hetkellä onkin, että uutta teknologiaa halutaan ja uskalletaan kokeilla. Tässä maailmassa sallitaan epäonnistuminen, joka on edellytys hyötyjen saamiseen.   ”Jos odotat, että kaikki muut ovat jo tehneet kaikki virheet, olet pahasti myöhässä”, Ekström muistuttaa.  Demokratisoituva IT koskettaa meitä kaikkia  Tulevaisuuden teknologiassa puhuttaa demokratisoituva IT sekä ihmiskeskeinen automaatio. Demokratisoituva IT tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että yhä useampi meistä osaa IT:tä ja käyttää erilaisia sovelluksia helpottamaan päivittäisiä rutiineja.   ”Aiemmin ehkä nähtiin, että IT:n pitää valvoa kaikkea. Jonkunlaista kontrollia toki edelleen tarvitaan, mutta kukaan uuden sukupolven työntekijä tuskin miettii, pitääkö pyytää lupa jonkun kyselyn tekemiseen”, kertoo Ekström.  Kyseessä on siis valtava kulttuurinmuutos organisaation sisällä. Sen sijaan, että IT-puolella tehtäisiin valmiita ratkaisuja, tarjotaankin rakennuspalikoita, joista demokratisoituvan IT:n käyttäjät voivat luoda omia ratkaisujaan. Tukiainen sanoo odottavansa suorastaan innolla kehitystä, jossa varsinaiset käyttäjät ovat ohjaksissa ja vaikuttavat aktiivisesti siihen, millaiseksi palvelu lopulta muodostuu.  Ihmiskeskeisessä automaatiossa lähtökohtana pitäisi olla, miten käyttäjä tästä hyötyy. Monesti automaatiota mietitään enemmän siitä näkökulmasta, miten organisaation prosessit saadaan ryskyttämään tasaisesti ja tuottavasti.  ”Yksi esimerkki ihmiskeskeisestä automaatiosta on Omavero-järjestelmä, joka on helpottanut veroilmoitusten tekemistä huomattavasti.”  Kolmas kiinnostava termi, joka liittyy tulevaisuuden teknologioihin, on metaversumi. Metaversumi on askel eteenpäin virtuaalisissa maailmoissa ja voidaankin puhua todellisuuden lisäämisestä. Juha Tukiainen kertoo tarinan siitä, kun hän kävi metaversumissa katsomassa jääkiekkomatsin:  ”Sain ilon ja kunnian päästä tutustumaan siihen, mitä kaikkea metaversumi voisi olla. Teemana oli jääkiekkopeli ja metaversumin maailmassa sinä päätät, missä haluat peliä katsoa. Voit seurata ottelua esimerkiksi pelaajien seassa, se oli häkellyttävä kokemus! Tätä voisi hyödyntää vaikka terveydenhuollossamme etävastaanottona, jossa yhdessä lääkärin kanssa tarkastellaan potilaasta otettua digitaalista kaksosta ja tuumaillaan, mitä vaikka tuolle tukkeutuneelle suonelle kannattaisi tehdä.”  Tulevaisuuden teknologiaa ei tarvitse pelätä  Teknologian tulevaisuus on niin laaja, ettemme osaa edes keksiä, mitä kaikkea voimme siltä odottaa. Havainnollistetaan tätä eläinmaailmasta tutuilla ilmauksilla: musta joutsen sekä harmaa sarvikuono. Musta joutsen terminä kuvaa epätodennäköistä asiaa, jota ei olisi voinut ennustaa, mutta jolle löytyy järkevä selitys: aikanaan pohjoisella pallonpuoliskolla kaikki joutsenet olivat valkoisia ja syntyi oletus, että kaikki joutsenet ovat valkoisia – ja lopulta Australiasta löytyi mustia joutsenia. Harmaat sarvikuonot taas edustavat riskiä tai vaaraa, joka sinänsä on tunnistettu, mutta johon ei olla varauduttu riittävästi ja se pääsee siksi yllättämään.   ”Tällä hetkellä yksi harmaa sarvikuono on etätyöhön ja hybridimaailmaan siirtyminen, johon ihmiset alkavat väsyä. Ei olekaan ehkä optimaalisin työntekijäkokemus olla paljon kotona ja itsekseen, ja tämä voi näkyä tuottavuuden laskussa”, Ekström huomauttaa.  Tulevaisuuden teknologiaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, vieraat painottavat. Tukiainen haastaakin kaikki ICT:nkin parissa työskentelevät kääntämään pelon odotusarvoksi ja uskoksi, että uusi teknologia tulee parantamaan ja helpottamaan arkea.  ”Teknologinen kehitys tuo sellaistakin apuja, että pystytään paremmin huolehtimaan tietoturvasta sekä hallitsemaan, mitä tietoja meistä minnekin leviää”, Lahdensuo kiteyttää.  Jakson lopussa taklataan vielä yksi termi: ubiikki yhteiskunta. Lahdensuo muistaa törmänneensä termiin jo vuosikymmeniä sitten. Tuolloin se ilmeni niin, että joku näki unta, että matkapuhelimella voi tehdä muutakin kuin soittaa. Nykyään ubiikkius onkin sitä, että tietotekniikasta ja teknologiasta tulee osa normaalia oloamme – teknologinen varustelu voi olla kaikkialla ympärillämme, mutta häivytettynä näkymättömiin, niin kuin se olisi ilmaa, jota hengitämme.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifystä. 

Blogi: Jos vain odotat, olet pahasti myöhässä   Read More »

Tulossa: Istekin hankintawebinaari – Katsaus tuleviin hankintoihin ja ICT-palveluiden vastuullisuuteen

Ma 18.9.2023 klo 9:00-10:30, Teams-yhteydellä Webinaari tarjoaa tietoa Istekin hankinnoista ja niiden tuloksellisesta johtamisesta. Tule kuulemaan, mitä on tulossa lähitulevaisuudessa, mitä vastuullisuus voi tarkoittaa ICT-palvelussa, sekä miten Softa 2030 -hanke vaikuttaa hankintoihin. Lopussa on aikaa kysymyksille ja keskustelulle asiantuntijoidemme kanssa.  Tilaisuuteen ovat tervetulleita nykyiset kumppanit, tarjoajat, asiakkaat, sekä muut toimijat. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautuneille lähetetään myös tallenne tilaisuudesta, joten kannattaa ilmoittautua mukaan, vaikka et pääsisikään paikalle Teams-tapahtumaan. Ilmoittaudu webinaariin täällä. Tervetuloa!

Tulossa: Istekin hankintawebinaari – Katsaus tuleviin hankintoihin ja ICT-palveluiden vastuullisuuteen Read More »

Blogi: Teknologiaturvaajat edistävät arjen toimivuutta ja turvallisuutta 

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen, ja ensimmäisen kauden ensimmäisessä jaksossa hänen vieraakseen saapuvat Istekin hallituksen aiempi puheenjohtaja Jarmo Puputti ja toimitusjohtaja Lasse Koskivuori. Jaksossa pureudutaan teknologiaturvaajiin sekä heidän merkitykseensä yhteiskunnassamme.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Teknologiaturvaajat ovat istekkiläisyyden sydän  Termiin teknologiaturvaajat kiteytyy istekkiläisyyden sisin ja sydän: se on varmistamista, auttamista, edistämistä ja työskentelyä arjen toiminnan turvaamiseksi. Mutta mitä teknologiaturvaajat arjessa oikeasti tekevät? Istekin toimitusjohtaja Lassi Koskivuori kertoo:  ”Meillä Istekillä on monenlaista tekemistä teknologiaturvaamisen näkökulmasta. Me suunnittelemme yhdessä asiakasomistajiemme kanssa, miten heidän prosessinsa toimivat ja miten me varmistamme, että kyberturvallisuus ja jatkuvuus ovat kunnossa.”  Tällä hetkellä Istekillä on reilu 1200 teknologiaturvaajaa. Suurin ja näkyvin viimeaikainen teko teknologiaturvan eteen on hyvinvointialueuudistus, jonka eteen teknologiaturvaajat tekivät mittavaa työtä ja varmistivat, että uudistus käynnistyy onnistuneesti.  ”Kaikki hyvinvointialueet, jossa teknologiaturvaajamme ovat olleet mukana, menivät aikataulussa nappiin”, Koskivuori iloitsee.  Teknologiaturvaaminen vaatii uusia taitoja  Istekin hallituksen aiempi puheenjohtaja Jarmo Puputti tietää, että teknologiaturvaaminen vaatii useita uusia taitoja ja osaamisalueita – asia esimerkiksi mutkistuu monella tavalla etäteknologian kehittyessä.   ”Esimerkiksi dataa kerätään ja pyritään hyödyntämään enemmän. Toisaalta hyödyntäminen pitäisi tehdä käyttäjille mahdollisimman joustavaksi ja helpoksi. Miten teemme asioista vaivattomia samalla, kun teknologiaa hyödynnetään turvallisesti ja kestävästi? Näiden asioiden yhteensovittaminen haastaa, koska tarvitsemme tekijöitä, jotka ratkaisevat kahdesta suunnasta tulevan haasteen”, Puputti toteaa.  Uuteen teknologiaan liittyy paljon erilaisia odotuksia ja mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyy kuitenkin myös riskejä, mutta onneksi niiden hallintaan on olemassa päteviä työkaluja.   ”Keinoja on monia ja Istekin yksi ratkaisu on, ettemme käytä aivan viimeisintä ja tuoreinta teknologiaa vaan aina jo koeponnistettuja teknologioita ja alustoja. Silloin pystymme varmistamaan, että ne toimivat laajasti ja myös meidän ympäristöissämme. Tietysti tarvitaan myös hyvää suunnittelua”, Koskivuori kertoo.  Teknologian kehitys tulee aina sovittaa yhteen koko yrityksen strategian kanssa, niiden on oltava linjassa keskenään. Puputin mukaan strategia lähtee yrityksen perustarkoituksen ymmärtämisestä: minkä takia olemme olemassa ja miten pystymme vaikuttamaan? Strategia pyrkii tunnistamaan ympäristön muutosvoimia ja trendejä.  ”Kun puhutaan teknologiasta, on pidettävä silmät auki sen luomille mahdollisuuksille. Toinen elementti strategiassa on ihmisten saaminen mukaan. On varmistettava, että johtamista ja organisaatiota kehitetään, jotta teknologiaturvaajilla on keskenään hyvä olla ja tiimityö toimii”, Puputti summaa.  Oman henkilöstön lisäksi myös asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä. Asiakastyytyväisyyden luominen lähtee aina toimintaympäristön ymmärtämisestä sekä aidosta kiinnostuksesta ratkoa siellä ilmeneviä haasteita. Jos lähdetään liikaa teknologia edellä, on riski, että rakennetaan teknologian tuomien mahdollisuuksien päälle asioita, joita kukaan ei lopulta tarvitse. Silloin päädytään tilanteisiin, jotka näyttäytyvät asiakkaalle hankalana ja näin luovat vain uusia ongelmia.   ”Teknologian tuomalla helpotuksella ja automatisoinnilla pyritään asiakkaiden tyytyväisyyteen. Suunnitteluvaiheen pilotoinnit ja kokeilut antavat osviittaa siitä, mikä on oikea ratkaisu asiakkaalle. Kun ratkaisuja on jo otettu käyttöön, niin asiakastyytyväisyyskyselyt loppukäyttäjille vauhdittavat jatkokehitystä”, Koskivuori lisää.  Moderni johtaja osallistaa ja kuuntelee  Työ2030 on työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka tähtää toimintatapojen uudistamiseen, työelämäinnovaatioiden luomiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla. Tämä haastaa myös johtamista uudistumaan. Ohjelmassa uudenlaisia toimintatapoja kehitetään yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa. Myös Istekki on mukana kehittämisessä:  ”Iso osa istekkiläisiä on ajatustyötä tekeviä asiantuntijoita. Lisäksi meillä on terveydenhuollon teknologian parissa työskenteleviä, lähityötä tekeviä ihmisiä. Haluamme tehdä kokeiluja, oppilaitosyhteistyötä, innovointia yhdessä asiakkaiden ja kumppaneidemme kanssa. Nykypäivänä ei ole mahdollista ratkaista asioita yksittäisenä toimijana. Verkostoituminen on A ja O”, Koskivuori sanoo.  Myös moderni johtaminen on tärkeä puheenaihe Istekillä. Johtaminen elää ajassa ja se on siksi oltava itseään tarkastelevaa, kertoo Puputti.   ”Modernissa johtamisessa ehkä kaikkein tärkeintä on, että ihmiset tarvitsevat osallistumisen tunnetta ja kokemuksen siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Mielestäni johtamisessa korostuu se, että luodaan suuntaa ja rakenteita, jotka mahdollistavat ihmisille oman toiminnan toteuttamisen ja osallistumisen yhteisen päämäärän rakentamiseen”.  Koskivuori on Puputin kanssa samoilla linjoilla, moderni johtajuus näyttäytyy samalla tavalla myös toimitusjohtajalle. Koskivuoresta tärkeää on luoda selkeitä tavoitteita, ilman niitä ei voida onnistua. Nykypäivässä ei voi tehdä enää vuositavoitetta, vaan ne on pilkottava pienempiin osiin. Merkitystä on myös kuulluksi tulemisella. On tärkeää kuulla asiantuntijoiden osaamista ja ammattiaitoa sekä hyödyntää sitä kehittämisessä.  Teknologialäpimurrot näkyvät kaikilla toimialoilla  Teknologia ja digitalisaatio vaikuttavat ICT-yritysten toimintaan ja liiketoimintamalleihin tulevaisuudessa. Nopea muutos näkyy kaikilla toimialoilla ja kun uusia asioita tulee eteen, on ymmärrettävä niiden vaikutukset liiketoimintaan ja asiakkaisiin. Joka vuosi tulee uusia teknologialäpimurtoja ja osana Istekin kehitystoimintaa ja tutkimustoimintaa hyödynnetään maailmalta tulevaa tietoa sekä megatrendejä, jotta läpimurtoja voisi ennakoida mahdollisimman hyvin. Näin myös asiakkaat hyötyisivät niistä paremmin:  ”Asiakkuutemme ovat hyvin kriittisellä toimialalla. Meidän pitää huolehtia koko ajan siitä, että asiat ovat heillä hyvällä mallilla kyberturvallisuuden, tietosuojan ja tietoturvan osalta.”  Teknologian tehokkuudella ja vaikuttavuudella on iso rooli. Vaikuttavuuden mittarointi on kuitenkin haastavaa perinteisillä taloudellisilla mittareilla, mutta Puputti uskoo, että tulevaisuudessa data-analyysi, tekoäly ja uudet teknologiat saattavat mahdollistaa sen, että vaikuttavuutta voidaan oikeasti mitata.  ”Tästä hyvä esimerkki on yhteistyö yliopistojen kanssa, Tampereella ja Itä-Suomessa tutkitaan vaikuttavuutta. Nykyään tutkimuksessa vaikuttavuudessa kiinnostaa kokovaikuttavuus, ei pelkkä substanssi. Istekki on mukana tutkimuksessa yliopistojen kanssa ja olemme rakentamassa vaikuttavuusmallia, josta on jo näytetty vähän teasereita”, Koskivuori kiteyttää.  Kuuntele Teknologiaturvaajat -podcastia Spotifyssä.

Blogi: Teknologiaturvaajat edistävät arjen toimivuutta ja turvallisuutta  Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin 10. jakson mainoskuva, jossa host Kati Tuovinen ja vieraat Marja Matinmikko-Blue, Hanna Niemi-Hugaerts ja Juhani Heikka kuvattuna harmaata taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 10: Innovaatiot – digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittajat

Innovaatiot – digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittajat Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa pureudutaan arjen pieniin ja suuriin ilmiöihin – teknologiaan niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessakin! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä jaksossa keskustellaan innovaatioista ja niiden mahdollistamisesta yhteiskunnassamme. Studiossa asiasta jakavat ajatuksia tutkimusjohtaja Marja Matinmikko-Blue Oulun yliopistosta, toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta sekä Istekin innovointi- ja kehitystoimintojen johtava konsultti Juhani Heikka. Innovaatioiden kehitys tuo haastetta ja vauhtia perinteiseen sääntelyyn   Innovaatiot ovat avainasemassa teknologisoituvassa maailmassa. Innovaation toteutuminen vaatii monipuolista osaamista, yhteistyötä ja rohkeutta ajatella uudella tavalla. Vauhdikas teknologistuminen ja nopea innovaatioiden kehitys tuovat mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita perinteiselle sääntelykehitykselle. Näiden näkökulmien tarkasteluun tarvitaan myös ennustettavuutta ja aikaperspektiiviä, sillä tulevaisuuden ratkaisut vaativat sääntelyä jo nyt. Nyt tehtävät regulaatiot ovat vaikuttamassa vielä vuosienkin päästä. Regulaation kehittäminen on haastavaa, koska siinä on valmistauduttava vielä tuntemattomiin haasteisiin. Tämä tarkoittaa rajoitteiden ja mahdollisuuksien havaitsemista ja huomioimista, erityisesti datankäytön ja siihen liittyvän sääntelyn osalta niin kansallisella kuin Euroopankin tasolla. Toimijoiden on haastavaa perehtyä ja sopeutua massiivisiin regulaatiopaketteihin, ja liiketoiminnan kehittäminen tässä ympäristössä vaatii vaivannäköä. ”Meidän on oltava tietoisia siitä, millaista regulaatiota suunnitellaan. Olemme kuitenkin aika pieni maa, niin vaikutetaan yhteisponnistuksin siihen, minkälaisia regulaatiota on suunnitteilla ja mihin se lopulta vaikuttaa”, Niemi-Hugaerts sanoo. Regulaation tutkiminen on kiinnostava aihe, jossa sääntelyä tarkastellaan oman tutkimusalansa näkökulmasta: ”Itse olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä tutkijoidenkin on hyvä tuntea oman tutkimusalansa sääntelykehikko, jotta voi toimia oikealla tavalla siinä kehikossa ja myös kehittää sitä”, Marja Matinmikko-Blue haastaa. Uudet innovaatiot ovat avainasemassa myös regulaation kehittymisessä, sillä niillä voidaan muuttaa olemassa olevaa regulaatiota, mikä puolestaan synnyttää uutta liiketoimintaa. Uudet innovaatiot eivät aina vaadi odottamista   Uuden järjestelmän, mallinnuksen tai regulaation odottaminen ei aina ole välttämätöntä uusien innovaatioiden kehittymiselle. Teknologian kehittyessä myös  järjestelmät ja sovellutukset ovat jatkuvasti edeltäviä versioita kehittyneempiä ja kyvykkäämpiä. Näitä järjestelmiä voidaan hyödyntää tiedon keräämiseen eri toiminnoista ja optimoida niiden avulla toimintoja paikallisesti tietyllä alueella. Esimerkiksi 5G:n myötä paikalliset verkot mahdollistavat eri toimijoiden yhteistoiminnan ja resurssien optimoinnin vaikkapa satamaympäristössä. Tällaiset paikalliset ratkaisut voivat säästää ympäristö- ja muita resursseja ja johtaa taloudellisiin säästöihin. Tämänhetkisillä teknologiaratkaisuilla on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. On tärkeää tarttua rohkeasti nykyisiin työkaluihin ja mahdollisuuksiin ja soveltaa niitä eteenpäin.,Alati kehittyvässä ja teknologistuvassa toimintaympäristössä odottaminen voi johtaa jopa mahdollisuuksien menettämiseen.  Kokeilemalla ja viemällä asioita eteenpäin saadaan oppia ja kokemuksia, jotka auttavat kehittämään toimintaa. ”Uudemmat versiot ovat aina kyvykkäämpiä kuin edelliset versiot. Niitä pystytään jo käyttämään ja keräämään tietoa eli hyödyntämään osana toimintojen optimointia”, Matinmikko-Blue kertaa. Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö tiivistyy – Innovatiiviset ratkaisut ja monimuotoisuus keskiössä   Innovaatiot ja teknologinen kehitys vaativat yhteistyötä ja monipuolista osaamista. Siksi on tärkeää, että eri toimijat työskentelevät yhdessä uusien teknologisten ratkaisujen kehittämiseksi ja niiden soveltamisen mahdollistamiseksi. Suomen yliopistomaailma ja yritykset ovat ryhtyneet tiiviiseen yhteistyöhön innovaatioiden ja tutkimuksen saralla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keskitytty tutkimustulosten jakamiseen ja yhteiskehittämiseen. Yhteistyön tiivistyminen yliopistojen ja yritysten välillä tarjoaa mahdollisuuden luoda entistä vahvempia ja kestävämpiä innovaatioekosysteemejä. Tällaiset ekosysteemit edistävät tiedon ja osaamisen jakamista, luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttavat ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita kuten työllistyminen ja kestävä kehitys. Jakson lopuksi Juhani Heikka kiteyttää tulevaisuuden innovoinnit hienosti musiikkipiireistäkin tutulla tavalla. Niin innovaatioiden kuin musiikin kanssa toimiessa, erilaisten ideoiden ja näkemysten spontaani yhdistäminen voi synnyttää ainutlaatuisia ja odottamattomia lopputuloksia. Ideoiden jalostuessa tarvitaan toimialojen, kulttuurien ja teknologioiden kohtaamista. Kun eri osaamiset yhdistyvät oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, syntyy hyviä tuloksia. Historialliset esimerkit, kuten The Beatles sen jo osoittivat – monien erilaisten taustojen yhdistäminen voi tuottaa uudenlaista luovuutta ja innovaatioita, enemmän kuin osiensa summan. ”Uskon vahvasti tähän, että monta osaamista erilaisilla taustalla yhdistämällä, sopivassa paikassa, sopivassa ajassa, syntyy hyviä tuloksia”, Heikka täsmentää. Kuuntele jakso 10: Tässä Teknologiaturvaajat-podcastin jaksossa sukelletaan innovaatioiden ja teknologiaosaamisen äärelle osana ICT-alan tulevaisuutta ja moninaisuutta – miksi ja minkälaisia innovaatioita tarvitaan ja miten ne taataan? Istekin Kati Tuovisen kanssa aiheesta on keskustelemassa tutkimusjohtaja Marja Matinmikko-Blue Oulun yliopistosta, toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta sekä Istekin innovointi- ja kehitystoimintojen johtava konsultti Juhani Heikka.

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 10: Innovaatiot – digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittajat Read More »

Kuvituskuva

Koodikoululle myönnettiin 2,75 miljoonan euron rahoitus

Maakunnan yhteistyöryhmä on tehnyt myönteisen päätöksen Koodi/Sisu -koodikoulu Pohjois-Savoon -hankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3,95 miljoonaa euroa. ELY-keskus rahoittaa hanketta 2,75 miljoonalla eurolla Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Koodikoulua koordinoi voittoa tavoittelematon Koodi / Sisu ry. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluvat Istekki, Normet, KPY Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, Osuma Henkilöstöpalvelut, Ponsse sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. ”Maailmalla on jo useita tämän kaltaisia yritysvetoisia, käytännönläheisiä koodikouluja. Olemme ylpeitä siitä, että meillä on nyt mahdollisuus saada oma koodikoulu Pohjois-Savoon. Koulu täydentää osaltaan oppilaitosten tuottamaa koulutustarjontaa ja soveltuu nuorille alasta kiinnostuneille, alan vaihtajille sekä kansainvälisille osaajille. Koodikoulu mahdollistaa yritysten kasvua, yritysten perustamista ja uusien kasvuyritysten sijoittumista alueelle,” perustajajäsenet toteavat yhdessä. Koodikoululla vastataan osaajapulaan Koodikoulun opetuksessa käytetään uudenlaista, työelämälähtöistä vertaisoppimisen mallia, jossa opiskelijat oppivat toisiltaan ilman opettajavetoista opetusta. Ongelmanratkaisuun perustuvan koulun kulmakiviä ovat yritykset, jotka tuottavat muun muassa projekteja opiskelijoille ratkottaviksi. Projektien lisäksi opiskelijoille ja kumppaneille järjestetään erilaisia sosiaalisia tapahtumia, yritysvierailuja ja hackathoneja. ”Olemme yrityksenä kasvaneet paljon ja osaajista on koettu pulaa. Näemme, että koodikoulusta tulee valmistumaan juuri sellaista väkeä, jota tarvitsemme. Lisäksi haluamme tukea alueen menestymistä ja paikallisten ekosysteemien toimintaa,” kertoo Istekin innovointi- ja kehitystoiminnasta vastaava Juhani Heikka. Koodikoulun yrityslähtöinen toteutusmalli mahdollistaa ketterän ja käytännönläheisen oppimisen. Koulun kautta voidaan kouluttaa paitsi uusia osaajia myös yritysten nykyistä henkilöstöä. ”Tämänhetkinen koulutusmäärä ei tule riittämään tarpeisiimme tulevaisuudessa ja tarvitsemme lisää tekijöitä. Koodikoulu tarjoaa mahdollisuuden saada juuri meidän tarpeisiimme räätälöityä osaamista. Lisäksi pystymme hyödyntämään Koodikoulua ponsselaisten jatkokoulutuksessa,” sanoo ​johtaja Miika Soininen, joka vastaa Ponssen digitaalisista palveluista ja IT:stä. ”Sähköistyminen, digitalisaatio ja automaatio ovat kaivosteollisuuden megatrendejä. Näihin trendeihin vastaaminen vaatii merkittäviä tuotekehityspanoksia, mutta myös uutta osaamista. Tarve ohjelmistokehitystaidoille kasvaa jatkuvasti. Koodikoulu antaa erinomaiset mahdollisuudet sekä vaihtoehtoisen polun kouluttaa uusia sekä nykyisiä osaajia vastaten kasvavaan osaajatarpeeseen,” kertoo teknologiajohtaja Samu Kukkonen Normet Oy:stä. Kouluun halutaan eri taustoista tulevia alasta kiinnostuneita ihmisiä Opiskelijahaku uuteen kaksivuotiseen koulutukseen on tarkoitus alkaa syksyllä, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittaisivat opintonsa koodikoulussa alkuvuonna 2024. Vuosittain koulutuksen koodikoulussa valmistuisi arviolta 250 opiskelijaa. Opetus on maksutonta, eikä se vaadi aiempaa osaamista alalta. Hakijoita odotetaan koko Suomesta sekä ulkomailta. Tavoitteena on, että käytännönläheinen, englanninkielinen koulutus synnyttäisi työmarkkinoille monipuolisista taustoista tulevia ohjelmistokehitysosaajia. Kasvavaan kumppanuusverkostoon haetaan yrityksiä Yritykset ovat vahvasti mukana koodikoulun suunnittelussa sen alkuvaiheista lähtien. Lisäksi koulutukseen kuuluu yritysten tarpeisiin räätälöityjä koulutusohjelmia. Yritykset pääsevät mukaan koodikouluun erityyppisillä ja -hintaisilla kumppanuuspaketeilla. ”Koodikoulu tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. Osaajien ja osaamisen kehittämisen lisäksi arvoa yrityksille tuo tiivis kumppaniverkosto. Monelle yritykselle kouluun osallistuminen on myös tärkeä kanava toteuttaa sosiaalista vastuuta ja vahvistaa elinvoimaisuutta. Henkilöstön rekrytointi koodikouluun käynnistetään heti. Uusista, ainutlaatuisista työmahdollisuuksista kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä jo kesän aikana,” vinkkaa Koodi / Sisu ry:n puheenjohtaja ja KPY Novapoliksen toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen. ”Tämä on tuhannen taalan paikka yrityksille. Koodikoulun avulla voimme houkutella osaajia niin muualta Suomesta kuin kansainvälisesti ja sitä kautta laajentaa myös yritysten kansainvälistä osaamista,” tiivistää Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen. Pohjois-Savoon perustettava koodikoulu olisi Suomessa kolmas. Vastaavan kaltaiset koulut, nimeltään Hive Helsinki ja Grit:lab toimivat Helsingissä ja Ahvenanmaalla.

Koodikoululle myönnettiin 2,75 miljoonan euron rahoitus Read More »

Kuvituskuva, jossa lääkäri antaa potilaalle lääkeliuskaa.

Älylääkekaapit vapauttavat resursseja potilaiden hoitoon

Istekin toimittamat älylääkekaappijärjestelmät ovat kokonaisuuksia, jotka muodostetaan tarpeellisesta määrästä kaappeja, laatikostoja ja jääkaappeja.  Älylääkekaappien tehtävänä on sujuvoittaa sairaaloiden ja hoitolaitosten lääkehuoltoa ja -hoitoa. Istekki on toimittanut älylääkekaappijärjestelmän Etelä-Savon hyvinvointialueelle (Eloisa), joka otetaan käyttöön syksyllä. ”Älylääkekaappien hankinta sujui helposti Istekin kautta, koska heillä oli hankintasopimus Newiconin kanssa voimassa. Laitteistojen käyttöönotto päätettiin jakaa meillä Eloisalla kahteen vaiheeseen. Virtuaaliälylaitteet otetaan käyttöön nyt kevään aikana ja syksyllä ovat vuorossa laatikostolliset älykaapistot”, Etelä-Savon hyvinvointialueen sairaala-apteekin apteekkari Jouni Asikainen kertoo. Lääkevaraston hallinta helpottuu Älylääkekaapit helpottavat lääkevalikoiman ja varaston hallintaa. Kun lääkevarasto alkaa loppua, saadaan helposti hankintaehdotus niistä lääkkeistä, joita on enää vain tietty määrä jäljellä. Näin kaappi ei pääse tyhjenemään tarvittavista lääkkeistä. Älylääkekaappien avulla on myös mahdollista saada säästöjä lääkekustannuksissa, sillä lääkeautomaation käyttö vähentää lääkehävikkiä. ”Älylääkekaappijärjestelmän hankinnan taustalla oli tavoite lääkemenojen vähentämisestä. Älylääkekaappijärjestelmät mahdollistavat velvoitevarastoinnin levittämisen sairaala-apteekin ulkopuolelle osastoille, jotka toimivat apteekin varastopisteinä. Järjestelmän myötä pyrimme myös lääkehävikin vähentämiseen. Saamme järjestelmästä myös tietoa mitä lääkkeitä eri yksiköissä on saatavilla”, kertoo Asikainen Älylääkekaapit parantavat lääkehoidon turvallisuutta Älylääkekaapit aukeavat hoitohenkilökunnan toimikortilla, jolloin avaamisesta ja lääkkeiden jaosta jää aina jälki tietojärjestelmään. Tällä on suuri merkitys lääkitysturvallisuuteen, kun lääkkeenjaossa tapahtuvien inhimillisten virheiden riski pienenee. Kaikki järjestelmän tapahtumat rekisteröidään, jolloin myös lääkkeiden väärinkäytön riski vähentyy. Lääkehoidon turvallisuuden parantaminen on Asikaisen mukaan tärkeää Eloisalle: ”Älylääkekaapeilla on jatkossa tavoite saada aikaan suljettu lääkekierto käyttöön mahdollisimman laajasti koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle”, kertoo Asikainen. Älylääkekaapit ovat tärkeä osa potilaan katkeamatonta lääkehoitoa. Potilaalle annettu lääkemääräys saadaan potilastietojärjestelmästä kaapille, hoitaja varmistaa potilaan lääkejaon ja jokaisesta vaiheesta jää tietojärjestelmiin jälki.

Älylääkekaapit vapauttavat resursseja potilaiden hoitoon Read More »