Takaisin

Kohti hyvinvointialueita – onnistumisen avaimet löytyvät johtamisesta

Kulunut alkuvuosi on ollut hyvinvointialueilla moninaisten valintojen aikaa. Joulun alla annetut ensimmäiset rahoituspäätökset pakottivat hyvinvointialueiden vastuuvalmistelijat tekemään kriittisiä valintoja: mihin muutoksiin rahat riittävät, mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Tammikuussa saimme puolestaan jännätä, millaiseen tulokseen aluevaaleissa annetuilla äänillä päästään ja menevätkö omat ehdokkaat läpi.

Viime päivinä mediaan on putkahdellut uutisia hyvinvointialueiden johtajavalinnoista. Muutamia otsikoihin päässeitä käänteitäkin on valintojen yhteydessä nähty. Useilla alueilla valinnat ovat vielä kesken, mutta tähän mennessä valittujen listalta ei kuitenkaan isompia yllätyksiä löydy – tuttuja nimiä nähdään myös tulevaisuudessa soten johtajapaikoilla.  

Sote-johtajuus kiinnostaa, vaikka tehtävä on ihan uusi, johdettavien lukumäärä lasketaan kymmenissä tuhansissa ja budjetit ovat miljardiluokkaa. Hyvinvointialueiden johtajiksi hakeneilta on edellytetty muun muassa kokemusta muutosjohtajuudesta, julkisten organisaatioiden johtamisesta, talous- ja henkilöstöasioiden osaamista sekä kykyä luoda uutta toimintakulttuuria ja luottamusta. 

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén painotti maaliskuun lopussa sote-johdon neuvottelupäivillä pitämässään puheessa, että johdon rooli on ratkaiseva uudistuksen onnistumisessa. Hän peräänkuulutti uudenlaista johtamista ja kannusti johtajia oikean tiedon jakamiseen ja avoimeen keskusteluun. Ensisijaisen tärkeänä hän piti kuuntelemista, henkilöstön, eri sidosryhmien ja alueen asukkaiden osallistamista ja mukaan ottamista. 

Nyt tarvitaan halua nähdä uusia mahdollisuuksia ja samanaikaisesti roppakaupalla rohkeutta irrottautua vanhoista toimintatavoista. Vain näin uudistus voi tosiasiallisesti onnistua.

Onnistumisen haaste on kova. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen hajallaan olleet järjestämisvastuut ja päätöksenteko siirtyvät hyvinvointialueittain yhden päätöksenteon ja johdon alaisuuteen. Vaikka uudistus toteutuu vaiheittain, on kakku iso ja koko kehityspolun läpi kulkeminen vie vuosia. Tärkeintä on kuitenkin eteneminen. On sanottu, että johtamisessa yksi keskeisimmistä taidoista ja motivaation lähteistä on etenemisen tunne. Johtajuutta tarvitaan erityisesti silloin, kun asiat eivät mene suunnitelman mukaan. Tarvitaan resilienssiä – kykyä ennakoida ja toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä, toipua ja ottaa opiksi. Ja jopa kehittyä paremmaksi.

Sote-kentällä on edessään mielenkiintoiset ajat. Joko nyt on aika tehdä johtamisesta yksi sote-liiketoiminnan ydinosaamisista. Haaste on heitetty.

 

Kati Tuovinen

Istekkiläinen muutosjohtamisen konsultti, jota kiinnostaa, miten ihmisten käyttäytyminen ja kyky omaksua uutta vaikuttaa muutoksessa onnistumiseen.