Blogi: Digitaalinen muutosmatka kohti sujuvampaa Suomea 

Teknologiaturvaajat-podcastin mainoskuva, jossa Kati Tuovisen, Veijo Romppasen ja Ari Voutilaisen potretit harmaata taustaa vasten.

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea, kun luvassa on asiaa digitaalisesta transformaatiosta ja palvelukehityksestä sekä automatisoituvasta päätöksenteosta. Katin kanssa asiaan syventyvät johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä. 

Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. 

Digitaalisella transformaatiolla haetaan helpotusta arkeen 

Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat suuressa roolissa, kun tavoitellaan sujuvampaa arkea. Veijo Romppainen kertoo, että asiat täytyy tehdä asiakaslähtöisesti: mitä sujuvampaa ja helpompaa asioiden hoitaminen on, sen helpompaa on myös työntekijöiden ja asiakkaiden elämä.  

”Digitaalisissa palveluissa on helppo seurata, kuinka asiakas toimii ja miten palvelua käytetään. Tällä hetkellä kehitämme eteenpäin vaikuttavuuden menetelmiä ja mittarointia. Kun tuotamme palveluita asiakkaille, haluamme tietää, mikä palveluiden vaikuttavuus on ja mihin asioihin ne aidosti vaikuttavat”, Voutilainen pohtii. 

Sekä Verohallinto että Istekki ovat kulkeneet pitkät ja merkittävät digitaaliset matkat. Usein prosesseja ja palveluja lähdetään digitalisoimaan muun muassa kilpailukyvyn varmistamiseksi, virheiden vähentämiseksi sekä kustannussäästöjen luomiseksi. Kun asia digitalisoituu, se nopeutuu ja helpottuu ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Verohallinnon tapauksessa kustannussäästöistä hyötyy nimenomaan tavallinen veronmaksaja, kun Verohallinnon toimintaan tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän varoja.  

Vaikka digitalisoituminen tuo paljon tavoittelemisen arvoisia etuja, digitaalinen transformaatio voi myös epäonnistua. Romppaisen kokemuksen mukaan epäonnistumisia voi ehkäistä ottamalla koko organisaation mukaan muutokseen. 

”Ei ole erillistä ATK-osastoa, joka tekisi muutoksen. Se lähtee ylimmästä johdosta ja tulee sieltä ydinliiketoimintoihin. Verohallinnolla olemme ottaneet vuosittain suuria määriä veroasiantuntijoitamme mukaan kehittämisprojekteihin kertomaan, millainen järjestelmä kannattaa tehdä”, Romppainen kertoo. 

Digitaalinen palvelukehitys alkaa asiakkaan ymmärtämisestä 

Digitaalinen palvelukehitys edellyttää samoja prosesseja ja elementtejä kuin mikä tahansa palvelukehitys, lopputulos vain on digitaalinen. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä ja jatkuu käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen sekä mittareiden kehittämiseen. Myös turvallisuus ja tietosuoja ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Romppainen uskoo, että tekoäly ja pilvipalvelut tulevat osaltaan vaikuttamaan digitaaliseen palvelukehitykseen ja sen tulevaisuuteen – emmekä ole edes vielä nähneet kaikkea, mitä ne mahdollistavat. 

”Me haluamme toimijana olla etunenässä viemässä julkishallintoa myös pilveen. Pilvi on oikein käytettynä turvallinen. Täytyy sanoa, että tämäkin on aikamoinen vuori kiivettäväksi, mutta siitäkin selvitään pienin askelin.” 

Voutilainen taas uskoo vahvasti ekosysteemitalouden tulevaisuuteen, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa tuottaakseen vaikuttavampia palveluita. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaisu monimutkaisiin asioihin.  
 
”Näitä ekosysteemejähän on jo olemassa tietyllä tavalla. Eihän Istekkikään toimijana ratkaise itse kaikkea, vaan käytämme muita toimijoita. Siksi raja- ja yhteistyöpinnat ovat tänä päivänä tarpeellisia. Niiden kehitys tukee datatalouden kehittämistä, koska data saadaan hyötykäyttöön useassa paikassa”, Voutilainen jatkaa. 

Romppainen huomauttaa vielä, että esimerkiksi suurin osa näkee OmaVeron digitaalisena palveluna, mutta sen lisäksi Verohallinnolla on yli 60 rajapintaa julkaistuna eri toimintoihin. Verohallinto käy aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa, jotta esimerkiksi verokortti API otettaisiin aktiivisemmin käyttöön. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun ihminen muokkaisi omaa verokorttiaan, niin tieto menisi automaattisesti työnantajan palkanlaskentajärjestelmään.  

Voutilainen lisää, että yksi kehityssuunta onkin henkilökohtaistaminen: ”Kuten Veijo mainitsi, niin eikö olisikin hienoa, että saisin henkilökohtaista palvelua, jossa tunnistettaisiin juuri minun verokäyttäytymiseni! Tämä on kehityssuunta, joka ainakin itseäni kiinnostaa.” 

Automaatio on tässä hetkessä todella ajankohtainen asia, sillä toukokuussa 2023 tulee voimaan uusi laki, joka koskee automaatiota viranomaisen päätöksessä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että viranomainen voi tietyillä lain rajaamilla ehdoilla käyttää automaatiota asiakkaitaan koskevassa päätöksenteossa. Se tulee sujuvoittamaan asiakkaiden elämää ja mahdollistaa arvokkaan ja osaavan henkilöstön siirtämisen pois rutiineista hankalampien tehtävien pariin 

”Päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä automaattisesti esimerkiksi silloin, jos kohteessa on piirteitä, joita ei tietokoneen prosesseilla pysty oikeudenmukaisesti päättämään. Järjestelmän olisi osattava itse valita tapauksia automaattiseen päätöksentekoon sekä virkailijoiden päätettäväksi”, Romppainen toteaa. 

Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssä