Back

PSSHP:n älylääkekärryt varmistavat lääketurvallisuuden ja vapauttavat aikaa potilaille

KYS uudistuu -hankkeessa tehdään merkittävää lääkehoidon uudistusta, jonka yhtenä osana ovat potilasturvallisuutta lisäävät älylääkekärryt. Istekki on ollut alusta asti mukana uraauurtavassa projektissa, jolla pyritään myös vapauttamaan hoitajille enemmän aikaa potilaiden parissa.

Jouni Ahonen oli juuri aloittelemassa apteekkarina Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, kun häneltä pyydettiin näkemystä tapaan toteuttaa lääkehuoltoa modernisoitavassa KYS uudistuu -hankkeen Uusi Sydän -projektissa. Ahonen visioi työryhmälle kolme skenaariota: perinteisen, välimallin ja pitkälle viedyn tulevaisuusvision. Työryhmä tarttui pitkälle vietyyn malliin, jonka yhtenä osana olivat älylääkekärryt. 

Uuteen sairaalaan tulee yksi lääkehuone, josta on pitkä matka viedä lääkkeitä sairaalan eri siipiin. Askelanalyysi vahvisti, että potilashuoneiden ja lääkehuoneen väli on muutenkin merkittävä osa sairaanhoitajien kävelemistä pitkistä matkoista. Älylääkekärryjen tarkoituksena on paitsi vapauttaa hoitajille enemmän aikaa olla potilaan luona, myös varmistaa lääketurvallisuus. Älylääkekärryssä on omissa, lukituissa lokeroissaan valmiina jokaisen potilaan käyttämät lääkkeet sekä yleisimmät tarvittavat lääkkeet esimerkiksi kipuun ja ruoansulatukseen. Lisäksi mukana kulkevat tavallisimmat lääkkeenannossa tarvittavat välineet. Älylääkekärryillä korvataan perinteiset lääketarjottimet, joissa on inhimillinen riski lääkkeiden sekoittumisesta. Toimikortillaan kirjautunut hoitaja tunnistaa potilaan rannekkeen viivakoodista, milloin älylääkekärryn oikea lokero avautuu. Kärryssä olevalta tietokoneelta löytyvät lääketietolähteet helpottavat potilaan neuvomista lääkkeen käytössä. Päätteellä pääsee myös sairaalan potilastietojärjestelmiin, joten kirjaamisen voi tehdä lähempänä potilasta. Uuden Sydämen slogan onkin “enemmän aikaa potilaalle”.

 

Vaativa pioneerityö hioi toimintatapoja

Proviisori Maija Koljonen vastasi oman työnsä ohessa älylääkekärryjen käyttöönotosta. 

Taidan olla ihmisille jonkinlainen Rouva Älylääkekärry, hyvässä ja pahassa, Koljonen nauraa.

Istekki on ollut mukana projektissa alusta lähtien, ja sekä Koljonen että Ahonen kiittelevät Istekin merkittävää roolia tarjouspyynnössä. 

Meillä oli muutama vaatimus ja Istekki lisäsi siihen muutaman kymmenen vaatimusta, Ahonen kuvailee. 

Erityisesti tietoturvavaatimukset täydentyivät Istekin toimesta. Suunnittelu ja pilotointi tehtiin vuonna 2019, milloin mukana oli vielä useampi kärrytoimittaja. Kärryjen valmistajaksi valikoitui hollantilainen Alphatron, jonka edustus on nykyisin kuopiolaisella NewIconilla. Tekniikka on uutta myös laitteiden toimittajille, ja kävi ilmi, ettei esimerkiksi yksittäin aukeavia lokeroita ollut aiemmin toteutettu.

Istekki konsultoi apteekkia laitehankinnoissa tietokoneista näppäimistöihin sekä viivakoodin- ja kortinlukijoihin. Ongelmilta ei säästytty, sillä tietokoneet olivat hetken jumissa Aasiassa koronapandemien alettua. Palvelimien ja langattomien verkkojen toiminnan varmistaminen on ollut Istekin vastuulla. 

Isona osana Istekin työtä projektissa on ollut integraatioiden rakentaminen eri järjestelmiin. Työ ei ole ollut yksinkertaista, sillä osa vaatimuksista on käynyt ilmi vasta kärryjen saavuttua. Oppeja on kertynyt matkan varrella runsaasti.

Apteekkilaisten aika ja kompetenssi tällaiseen projektiin on rajallista. Olisi pitänyt alusta asti perustaa Istekiltä, Tietohallinnolta ja myöhemmin toimittajalta tiivis projektityöryhmä, joka olisi aktiivisesti ja oma-aloitteisesti voinut viedä projektia eteenpäin, Ahonen pohtii. 

Koljonen puolestaa miettii, että kärryjä käyttäviä sairaanhoitajia olisi pitänyt osallistaa alusta asti enemmän.

Myös käyttöönotto on helpompaa, jos osaston väki on mukana suunnittelussa. Silloin he vievät viestiä helpommin eteenpäin osastoillaan, Koljonen sanoo. 

Nyt tuotantovaiheessa Istekin roolina on selvittää ongelmia, tehdä ylläpitoa ja antaa tukea sekä myös tehdä vastaanottotarkastukset uusille saapuville laitteille. 

Matkalla kohti katkeamatonta lääkehoitoprosessia

Prosessin edetessä älylääkekärryt paljastuivat 30 vuotta vanhaksi keksinnöksi, mutta todellisuudessa älyä niissä ei ollut aiemmin juuri käytetty. Kärryjä on hankittu oppilaitoksille, mutta niissä kärryt eivät kuitenkaan ole potilastietojärjestelmien osana. KYS:in älylääkekärryjenkin äly rajoittuu tällä hetkellä siihen, että potilaskohtaisen lokeron pystyy nimeämään potilastietojärjestelmästä tulevan tiedon perusteella. Lääketiedot eivät ohjelmistossa vielä kulje. Älylääkekärryt ovat vain yksi osa lääkehoitoprosessin uudistusta, jossa muun muassa pyritään paperittomaan, katkeamattomaan lääkehoitoprosessiin. Tavoitteena on, että lääketiedot kulkisivat yhtenäisinä potilaan kotoa terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin ja sieltä tilaukset apteekkiin, lääkkeet voitaisiin jakaa ajantasaisista järjestelmistä, potilaat ja lääkkeet tunnistaa viivakoodeista ja siirtää lääkkeen anto potilasjärjestelmiin. Kaiken tavoitteena on ennen kaikkea potilasturvallisuuden lisääminen. 

Muutos on suuri, mikä herättää aina tunteita puolesta ja vastaan. Tietoteknisiltä ongelmilta ei ole täysin vältytty, ja niistä tulee käyttäjiltä tietysti välitöntä palautetta, kuten täytyykin. Hyvääkin palautetta on tullut, muun muassa sujuvasta kirjaamisesta ilman kansliassa istuskelua. Varsinainen käyttäjäkysely on vasta tulossa, mutta farmaseutit on kertoneet, että trafiikki lääkehuoneessa on vähentynyt.

Yliopistolliset sairaalat odottavat mielenkiinnolla tuloksiamme älylääkekärryjen käytöstä. Näen niissä myös hyvin potentiaalisen välineen myös perusterveydenhuoltoon, Ahonen sanoo.