Siirry sisältöön

Sote-uudistus - Sanoista tekoihin

29.06.2016 | Tietohallinto | Sami Konttinen


Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen uudistaminen on ollut jo pitkään kestopuheenaihe niin organisaatioiden, päättäjien kuin kansalaistenkin keskuudessa. Tämän hetken linjausten mukaan Suomessa tulee olemaan 18 maakuntaa, joilla on Sote-järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu, sekä viisi Sote-yhteistyöaluetta, jotka heijastelevat nykyistä ERVA-aluejakoa. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja, joissa korostuvat asiakkaan rooli ja yksilölliset palvelutarpeet. Tässä yhteydessä nousevat säännöllisesti esille myös palveluiden- ja tiedon integraatiot sekä niitä tukevat tietojärjestelmäratkaisut.

Ammattilaisten työtä ja kansalaisen osallistamista tukevien tietojärjestelmäratkaisujen kokonaisvaltaista kehittämistä ja vaatimuksia on pystytty viimeisen vuoden aikana tarkentamaan ottamatta kantaa Sote -uudistuksen lopullisiin organisaatio- ja hallintorakenteisiin.  Työtä on tehty mm. 18 sairaanhoitopiirin ja 7 kaupungin yhteisessä, kansallisessa, UNA -hankkeessa. Hanke tuotti laajat asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja toimittajariippumattomat tulevaisuuden hyvinvointijärjestelmän määritykset, joihin pohjautuen on mahdollista vaiheittain kilpailuttaa tietojärjestelmäratkaisuja sekä ohjata nykyisten järjestelmien kehittämistyötä.
"Hanke ja sen tuotokset ovat osoittaneet, että riittävällä rohkeudella ja sitoutumisella, yhteisellä tahtotilalla sekä hallitulla ohjauksella voidaan vastata myös tietojärjestelmäkehittämisen näkökulmasta SoTe -uudistuksen tavoitteisiin riippumatta uudistuksen lopullisista linjanvedoista ja ratkaisuista."

Ministeri Juha Rehula kommentoi 1.6.2016 sosiaali- ja terveysministeriön www-sivuilla julkaistussa artikkelissa seuraavasti:

”Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien yhteisten rajapintojen varmistamisessa tarvitaan kansallista ohjausta ja standardointi- ja tukitoiminnan riittävää resursointia. Olennaista on, että digitalisaation ja tietojärjestelmien ohjaaminen sekä toiminnan kehittäminen ovat samoissa käsissä ja niitä tarkastellaan yhdessä. Avoimien rajapintojen integraation varmistamisessa tarvitaan todennäköisesti myös yhteistä kansallista toimijaa.”

”Yhteinen näkemys auttaa laadukkaiden ja skaalautuvien tietojärjestelmien tekemisessä. Monitoimittajuus ja modulaarisuus mahdollistavat terveen kilpailun ja pienten ICT-palveluntuottajien elinmahdollisuuden myös jatkossa.”

”Digitalisaatio ei ole sama asia kuin teknologian käyttöönotto. Se on toiminnan muutosta, joka edellyttää myös vanhoista käytännöistä luopumista”

Kuulostaa hyvälle, mutta mitä tuo kaikki ääneen lausuttu voisi käytännössä tarkoittaa? Rivien välistä ja omiin kokemuksiini peilaten päättelen, että kansallisten viranomaistoimijoiden roolia ja ohjausvaikutusta on syytä kasvattaa ja selkeyttää, hankintastrategiaan ja arkkitehtuurin hallintamalleihin pitää panostaa entistä enemmän ja toiminnan kehittämisen on oltava asiakaslähtöistä ja kytköksissä järjestelmien rakentamisen tapaan. Vain tätä kautta voidaan päästä irti esim. tietojärjestelmätoimittajien liiasta vallasta ja mahdollistetaan aito kilpailu.

Vuoden 2015 alkupuolelta asti valmistellussa ja elokuussa 2015 käynnistyneessä UNA -hankkeessa ministeri(ö)tason linjauksia on viety astetta konkreettisemmalle tasolle.  Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin, terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen ja alueellisen arkkitehtuurin (VAKAVA) kautta rakentuneessa UNA -kohdearkkitehtuurissa, on huomioitu mm. organisaatioiden nykyiset tietojärjestelmäpalvelut, toiminnalliset tarpeet, määrittely ja kehittäminen, sekä markkinoiden kyvykkyys tuottaa aidosti modulaarisia tietojärjestelmäratkaisuja.

Tuotettujen vaatimusten lisäksi, hankkeen arkkitehtuurityössä luodut periaatteet ja linjaukset varmistavat uudenlaisen arkkitehtuurin ja kehitystavan rakentumisen. Lähtökohtia ovat mm. tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen asiakaslähtöisinä ja keskeisten toiminnallisten kehittämiskohteiden mukaisina kokonaisuuksina, toimittajalukituksen purkaminen, vaiheittainen kehittäminen sekä muutosjoustavuus.

"Nykyisestä kehittämistavasta pyritään siirtymään uuteen kehittämisen malliin, modulaariseen rakentamisen tapaan sekä näitä tukevaan hallintamalliin."

Esimerkkinä vaaditusta muutoksesta, modulaarisuudella tavoitellaan muutosjoustavuutta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja siirrytään asteittain nykyaikaisiin tietojärjestelmäkehityksen periaatteisiin, joita ovat mm. modulaarisuus, tuki prosessiohjaukselle, joustavuus, ketterä käyttöliittymien kehittäminen ja aidosti avoimet ja älykkäät rajapinnat.

Mitä sitten voisi tehdä jo nyt? Ottamatta tässä vaiheessa kantaa syksyllä 2016 julkaistavaan hankkeen vaatimusmäärittelyaineiston tarkempaan sisältöön, UNA -hankkeessa tuotetut mallit, materiaalit sekä toimintaprosessien kuvaukset mahdollistavat jo tässä vaiheessa mm. tehtävien generalisoinnin kautta tapahtuvan terveydenhuollon ydinprosessien tunnistamisen. Ydinprosessit voivat toimia pohjana modulaariselle tietojärjestelmärakenteelle sekä vaatimuksille tulevia hankintoja ja toteutusta varten. Lisäksi tämä luo mahdollisuuden toimintamallien yhdenmukaistamiseen ja yhteentoimivuuden lisäämiseen.

Vastaavantyyppinen eteneminen olisi mielestäni ollut ainakin osin mahdollista jo aiemmin, jos kansallisen ja alueellisen tason kokonaisarkkitehtuurityötä olisi saatu ”jalkautettua” selkeämmän, johdonmukaisemman ja määräävämmän kansallisen tason ohjauksen kautta sekä hyödyntämällä toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämiseen tähtäävissä ratkaisuissa niissä onnistuneiden sairaanhoitopiirien / alueiden malleja. Näistä esimerkkeinä toimivat mm. Siun Sote, Kainuun malli sekä Eksote.

Olemme Istekissä nähneet tärkeänä olla mukana kehityksen ja uudistamisen kärjessä, näin kasvaa kyky nähdä ja ennakoida etenemistä. Ja jatkoa ajatellen oikea-aikaisella yhdessä tekemisellä käännetään kansallisessa yhteistyössä jalostuneet näkemykset asiakkaitamme palveleviksi ratkaisuiksi ja lopulta tukemaan entistä paremmin suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Istekkiläisten mukanaololla keskeisissä kansallisissa hankkeissa varmistetaan asiakkaillemme tarvittava tuki toteutettaessa toiminnan tarpeita paremmin palvelevaa järjestelmäkehitystä sekä järjestelmien merkittävämpää uudistamista. Kattava asiantuntemuksemme tulee olemaan kysyttyä kansallisissa hankkeissa – myös jatkossa.

"Viimeistään nyt on sairaanhoitopiirien ja kuntien ylimmän johdon ja tietohallintojen aika olla rohkea! Kansallisissa hankkeissa tehdyn työn kautta valmius, rakenteet ja etenemisen malli uudentyyppistä, asiakaskeskeistä palvelua ja toimintaa tukeville muutoksille, jota tietojärjestelmäratkaisut tukevat, on olemassa."

Työ ottaa aikaa, ”kipurahojakin”, mutta se ei voi edetä ilman sitoutumista ja päätöksiä.  Tulevaisuudessa ne, jotka uskaltavat nyt olla etulinjassa, tullaan muistamaan toimijoina, jotka mahdollistivat tietojärjestelmäratkaisujen uudistamistyön kautta konkreettisen etenemisen kohti tulevia palvelumalleja ja –rakenteita.

Lisätietoa UNA-hankkeesta: Una-hanke (Kunnat.net)

Helsingissä 1.6.2016 järjestetyssä sairaanhoitopiirien ja suurten kuntien johtajatapaamisessa käytiin läpi Sote-tilannetta kansallisten hankkeiden, yhteisten ratkaisujen ja etenemispolkujen näkökulmasta.

Tilanne on mielenkiintoinen ja pyrimme tuomaan siihen näkökulmaa myös teille – seuratkaa siis bloggailua!


29.06.2016

|

Kategoriat: Tietohallinto

Sami Konttinen

Sami Konttinen

projektipäällikkö

Konttinen toimii Istekissä pääasiassa Sote -sektorin projekti- / hankepäällikkönä. Projektipäällikön työtä tukevat substanssiosaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta, kokonaisarkkitehtuurista sekä ICT- ja teknologiaratkaisuista. Kirjoittaja on toiminut vastuullisissa tehtävissä niin asiakkaan kuin toimittajan organisaatioissa, joka näkyy projektijohtamisen ja organisaation kehittämisen kannalta laaja-alaisena ja kattavana näkemyksenä.



Jaa sivu somessa:

 

Tietoa blogista

Blogissamme Istekin asiantuntijat valottavat digitalisaation tulevaisuuden näkymiä ja nykytilannetta julkisyhteisöjen ja terveydenhuollon ammattilaisten, päättäjien sekä tietohallinnon näkökulmasta.

 

TUTUSTU KIRJOITTAJIIN